Tutkimus: tulojen kasvu paransi mielenterveyttä

Jaa

Laaja satunnaistettu kokeilu osoittaa, että tulojen kasvu parantaa mielenterveyttä. Kokeilun kohdejoukkoon kuului pääosin pitkäaikaistyöttömiä, joiden keskuudessa mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Aineistona tutkimukselle oli Suomen perustulokokeilu (2017–2018), joka tarjosi harvinaisen mahdollisuuden arvioida tulonsiirtojen terveysvaikutuksia.

Tulosten perusteella käytettävissä olevien tulojen 9–11 prosentin kasvu vähensi psyykenlääkkeiden käyttöä 8–11 prosentilla ja laski erikoissairaanhoidon käyntien määrää. Muiden sairausdiagnoosien kohdalla ei havaittu vaikutuksia.

”Tulos viittaa siihen, että tulojen lisääntyminen vähensi pienituloisten taloudellista stressiä, joka johti mielenterveysongelmien vähenemiseen”, kertoo johtava tutkija Jouko Verho VATT:sta.

Psyykel%E4%E4kkeiden%20p%E4iv%E4annokset%20koe-%20ja%20verrokkijoukoissa%20vuosina%202016-2019.%20Kuvaajasta%20n%E4kyy%2C%20ett%E4%20koejoukon%20p%E4iv%E4annosten%20m%E4%E4r%E4%20on%20selv%E4sti%20alhaisempi%20kuin%20verrokkien.
Psyykelääkkeiden päiväannosten (defined daily dose) indeksi koe- ja verrokkiryhmissä neljännesvuosittain. Jouko Verho ja Kari Hämäläinen, VATT BY-ND

Lääkkeiden käyttö alkoi vähentyä puolen vuoden kuluttua kokeilun alusta, ja vaikutus säilyi vielä kokeilun päätyttyä. Kokeiluun valittujen Kelan työttömyysetuuden saajien joukossa mielenterveyslääkkeiden käyttö osoittautui varsin yleiseksi. Verrokkiryhmässä psyykenlääkkeitä käytettiin henkeä kohden keskimäärin 240 päivittäisannosta kolmen vuoden seuranta-aikana.

Terveysvaikutuksista näyttöä juuri Suomessa

”Tulonsiirtojen terveysvaikutusten selvittäminen luotettavalla tavalla tapahtuu vertaamalla keskenään samanlaisia ryhmiä, jotka eroavat toisistaan vain saatujen tulonsiirtojen suhteen”, Verho kertoo.

Tällaisia satunnaistettuja kokeiluja on aiemmin tehty pääasiassa Yhdysvalloissa. Näissä vaikutukset pienituloisten terveyteen ovat osoittautuneet vähäisiksi tai merkityksettömiksi.  

”Tutkimuksemme tarjoaa vankkaa rekisteritietoon perustuvaa näyttöä tulotason positiivisista vaikutuksista mielenterveyteen pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa”, toteaa Verho.

Tulonsiirrot tuskin tehokkain ratkaisu mielenterveysongelmiin

Kokeilussa tulonsiirrolla pystyttiin lieventämään mielenterveysongelmia vain rajallisesti. Mielenterveyden hoitoon käytettyjen lääkkeiden päivittäisannokset vähenivät ainoastaan 20 yksiköllä per henkilö kolmen vuoden aikana. Kohdennetut mielenterveyspalvelut ovat luultavasti huomattavasti kustannustehokkaampi tapa hoitaa mielenterveysongelmia.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Psyykelääkkeiden päiväannokset koe- ja verrokkijoukoissa vuosina 2016-2019. Kuvaajasta näkyy, että koejoukon päiväannosten määrä on selvästi alhaisempi kuin verrokkien.
Psyykelääkkeiden päiväannosten (defined daily dose) indeksi koe- ja verrokkiryhmissä neljännesvuosittain.
Jouko Verho ja Kari Hämäläinen, VATT BY-ND
Lataa

Linkit

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

VATT:n asiantuntijat: Uusi yritystuki puhtaan siirtymän hankkeiden edistämiseksi tekee usean miljardin reiän valtiontalouteen12.9.2025 07:15:00 EEST | Tiedote

Hallitus tavoittelee talouskasvua ja tuottavuutta tukemalla yritysten hankkeita, joiden tarkoituksena on edistää puhdasta siirtymää eli etenemistä kohti ilmastoneutraalia taloutta. Elokuun loppuun mennessä haettavana oli investointien verohyvitystuki. VATT:n ennakkoon lausunnossaan esittämä huoli tuesta seuraavasta miljardien eurojen heikennyksestä valtiontalouteen on toteutumassa. Haettavana olleen tuen kasvua edistäville vaikutuksille ei ole selviä perusteita.

VATT: Osa-aikatyötä tekevien työttömien määrä ei romahtanut suojaosien poiston jälkeen9.9.2025 07:10:01 EEST | Tiedote

VATT:n tutkijat kävivät läpi kansallisen tulorekisterin, Finanssivalvonnan ja Kelan tietoja, ja huomasivat, ettei osa-aikaisesti työtä tekevien työttömien määrä ole romahtanut työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistamisen jälkeen. Data näyttää, että osa-aikatyötä tekevien määrä on edelleen selkeästi korkeampi kuin ennen suojaosien voimaantuloa vuonna 2014.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye