Tampereen yliopisto

Lapsuuden kokemukset omista vanhemmista saattavat heijastua tapoihimme säädellä tunteita

Jaa
Lapsuuden kokemuksilla vanhempiemme lämmöstä ja ylikontrolloinnista saattaa olla merkitystä siinä, miten säätelemme tunteitamme aikuisuudessa. Tampereen yliopiston tuore psykologian alan tutkimus selvitti tunnekokemuksia reaaliajassa älypuhelinten avulla.
Kuvituskuva: Conscious Design / Unsplash
Kuvituskuva: Conscious Design / Unsplash

Tutkimuksessa selvitettiin lapsuudessa koetun vanhemmuuden yhteyksiä aikuisten arkielämän tunteiden säätelyyn. Tunteiden säätelyllä tarkoitetaan ajassa etenevää prosessia, jossa ihminen pyrkii vaikuttamaan tunteisiinsa erilaisten säätelykeinojen avulla. Ihminen voi esimerkiksi tukahduttaa tunteidensa ilmaisemista vältellessään sosiaalisia ristiriitatilanteita.

Tutkimus perustuu kehityspsykologisiin teorioihin, joiden mukaan vanhempien kasvatus- ja vuorovaikutustyylit muodostavat keskeisen osan perheen tunneilmastoa, heijastaen tärkeää tietoa myös perheen ulkopuolisesta maailmasta. Tämä näkökulma esittää, että kokemukset omien vanhempien tyyleistä, kuten lämmöstä ja ylikontrolloinnista, ohjaavat lapsen tunteiden säätelyn sekä tunteisiin liittyvien uskomusten kehittymistä, mikä voi myöhemmin näkyä tunteiden säätelyssä myös aikuisuudessa.

Reaaliaikaista tietoa tunteiden säätelystä

Tutkimuksen ensimmäisen kirjoittajan, väitöskirjatutkija ja psykologi Jaakko Tammilehdon mukaan tutkimuksen erityispiirteenä oli kokemusotantamenetelmän hyödyntäminen tunteiden säätelyn tutkimisessa.

– Perinteisesti tutkimus on tarkastellut arkielämän tunteiden säätelyä kysymällä ihmisten arvioita yleisistä taipumuksistaan säädellä omia tunteitaan. Kuitenkin tällaiset asetelmat kykenevät rajallisesti erottelemaan hienovaraisempia tunteiden säätelyn osaprosesseja ja -vaiheita, Tammilehto kertoo.

Kokemusotantamenetelmässä henkilöt raportoivat tietoa tunteiden säätelytavoistaan ja tunnekokemuksistaan älypuhelimillaan lukuisia kertoja päivässä useiden päivien ajan reaaliajassa.

– Tämä tarjoaa ainutlaatuisen ikkunan dynaamisten tunteiden säätelyprosessien tutkimiseen koskien esimerkiksi sitä mitä säätelykeinoja ihmiset valitsevat käytettäväksi sekä miten he pystyvät näiden keinojen avulla vaikuttamaan omiin tunteisiinsa.

Lapsuuden perheen tunneilmasto näkyy aikuisuudessa

Tammilehdon mukaan tutkimustulokset tarjoavat alustavia viitteitä siitä, että lapsuuden kokemukset omien vanhempien lämmöstä ja ylikontrolloinnista voivat edelleen näkyä aikuisuudessa siinä, miten paljon ylipäänsä säätelemme tunteitamme. Tämä saattaa liittyä siihen, miten suhtaudumme tunteisiimme.

– Lapsuudessa koettu vanhemmuuden lämpö saattaa lisätä arvostusta ja hyväksyntää omia tunteita ja niiden hyödyllisyyttä kohtaan ilman suurta tarvetta tunteiden voimakkaaseen säätelyyn. Tutkimuksessamme tämä näkyi esimerkiksi vähäisempänä tunteiden tukahduttamisena. Sen sijaan lapsuudessa koettu vanhempien ylikontrollointi saattaa lisätä uskomuksia tunteiden kontrolloinnin välttämättömyydestä, mikä voi ajoittain näkyä jopa tunteiden ylisäätelynä.

— Voimakkaammat johtopäätökset vaativat kuitenkin tulosten toistamista suuremmissa aineistoissa ja tiukemmissa testeissä jatkotutkimuksissa, Tammilehto korostaa.

Tutkimus on osa psykologian tohtori Jallu Lindblomin johtamaa Päivittäiset tunteet -tutkimusprojektia ja se on Suomen Kulttuurirahaston, Alfred Kordelin säätiön ja Suomen Akatemian rahoittama. Tutkimus on julkaistu kaikille avoimena Cognition and Emotion -lehdessä 10.5.2023.

Jaakko Tammilehto, Marjo Flykt, Kirsi Peltonen, Peter Kuppens, Guy Bosmans & Jallu Lindblom (2023): Roles of recalled parenting experiences and effortful control in adult daily emotion regulation. Cognition and Emotion.

Tutkimusryhmä jatkaa tutkimusta teeman parissa. Hiljattain esirekisteröidyssä uudessa tutkimuksessa selvitetään lapsuuden traumaattisten kokemusten ja päivittäisen tunteiden dynamiikan välisiä yhteyksiä aikuisuudessa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jaakko Tammilehto
jaakko.tammilehto@tuni.fi

Kuvat

Kuvituskuva: Conscious Design / Unsplash
Kuvituskuva: Conscious Design / Unsplash
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Väitös: Pajtim Statovci käsittelee siirtolaisuuteen liittyvää etnistä stereotypisointia, rasismia ja queeriyttä16.6.2025 13:29:00 EEST | Tiedote

Etniset stereotypiat, rasismi, queer-näkökulmat ja kulttuurinen identiteetti ovat ajankohtaisia ja merkittäviä teemoja niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla – sekä kaunokirjallisuudessa että laajemmin kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Flóra Várkonyi tutkii niitä Pajtim Statovcin alkutuotantoon kuuluvissa romaaneissa Kissani Jugoslavia (2014) ja Tiranan sydän (2016). Monografia on ensimmäinen väitöstutkimus Suomessa ja kansainvälisestikin tunnetun ja palkitun kirjailijan teoksista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye