Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen akatemiatutkijaksi
16.5.2023 14:23:31 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Etlan tutkimuspäällikkö, KTT Hanna Virtaselle on myönnetty neljän vuoden akatemiatutkijan rahoitus koulutuksen ja osallistavan kasvun -tutkimusaiheeseen. Hän aloittaa akatemiatutkijana syyskuussa 2023. Suomen Akatemian tutkijarahoitus on tarkoitettu erityisesti nopeasti urallaan edenneille ja kansainvälisesti verkostoituneille tutkijoille. Tärkeimmät kriteerit rahoituksen myöntämisessä ovat hakijan pätevyys sekä tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu.
Virtanen on urallaan tutkinut laajasti koulutusvalintojen syitä ja seurauksia. Hänen tutkimuksiaan on myös julkaistu merkittävissä akateemisissa journaaleissa, kuten American Economic Journal: Applied Economics ja Journal of Public Economics. Lukuvuoden 2022-2023 Virtanen työskenteli Britanniassa London School of Economics-yliopiston Centre for Economic Performance tutkimuskeskuksessa.
Hanna Virtanen syventyy jatkossa siihen, miten koulutusvalinnat ja politiikkatoimet vaikuttavat mahdollisuuksiimme vastata työn murroksen luomiin haasteisiin.
- Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, miten koulutuksella voidaan parhaiten edistää kasvua, osallisuutta sekä kansalaisten hyvinvointia. Akatemian myöntämä rahoitus on hieno mahdollisuus tarkastella ilmiötä laajasti. Lisäksi rahoitus edesauttaa yhteistyötä suomalaisten ja kansainvälisten tutkijoiden kanssa sekä antaa aikaa ja tilaisuuden kehittyä tutkijana, Virtanen sanoo.
Suomen Akatemian myöntämä rahoitus ohjataan Etlalle, joka toimii hankkeen suorituspaikkana ja turvaa edellytykset hankkeen menestyksekkäälle hoitamiselle.
Kangasharju: tunnustus myös Etlan tieteelliselle laadulle
Etla on saanut aiemminkin projektirahoitusta Suomen Akatemialta, mutta tällä kertaa kyseessä on ensimmäinen akatemiatutkijan rahoitus. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju näkeekin Hanna Virtaselle myönnetyn tutkijarahoituksen samalla tunnustuksena koko tutkimuslaitoksen työlle ja tieteelliselle laadulle.
- Onnittelemme ja olemme erittäin iloisia Hannan saamasta tunnustuksesta, se läikkyy ehkä koko laitoksen ylle tunnustuksena. Työn murros on työelämätutkimuksemme painopiste. Tutkimme, miten teknologinen kehitys, globalisaatio ja väestörakenteen muutos vaikuttavat työmarkkinoillamme. Samaan aikaan työllisyysastetta pitäisi nostaa julkisen talouden vahvistamiseksi. Haasteisiin vastaamiseksi on erittäin tärkeää, että myös Akatemia pitää näitä teemoja tutkijarahoituksen arvoisena, Kangasharju toteaa.
Tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen nimitettiin toukokuussa myös Research Fellow -tutkijaksi johtavaan työn taloustieteen tutkimuslaitokseen IZA Institute of Labor Economics’iin. Jäsenyytensä ansiosta Virtasen tutkimuksia julkaistaan jatkossa myös IZA-julkaisusarjoissa.
Virtanen on jo toinen IZA-nimityksen saanut Etlan tutkija, myös tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij on IZA Research Fellow.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna VirtanenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 589 0448hanna.virtanen@etla.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Veronkorotukset vs. menoleikkaukset – Miten julkinen talous tasapainotetaan kasvua vaarantamatta?5.8.2026 12:30:00 EEST | Kutsu
Suomen julkisen talouden krooninen alijäämä ja kasvava velka pakottavat etsimään ratkaisuja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on välttämätöntä, mutta miten sopeutustoimet vaikuttavat Suomen talouskasvuun, ja millä keinoilla vauriot minimoidaan?
Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme