Juristiliitto vaatii 200 tuomarin lisäystä ja oikeudenhoidon kriisirahoitusta

Oikeudenkäyntien kestoa pidentää oikeudenhoidon liian alhainen rahoitus. Esimerkiksi pahoinpitelyjen keskimääräiset käsittelyajat nousivat vuosina 2008–2020 käräjäoikeuksissa 3,7 kuukaudesta 7,2 kuukauteen. Raiskausrikosten käsittelyajat nousivat samaan aikaan 3,9 kuukaudesta 9,5 kuukauteen.*  

– Nämä ovat tietenkin yksistään käräjäoikeusvaiheeseen kuluvia aikoja. Niitä edeltää jo poliisin esitutkinta ja syyteharkinta. Käräjäoikeuksien jälkeen prosessit voivat edetä ylempiin oikeusasteisiin. Kaikki tämä lisää prosessien keston kohtuuttomaksi. Pitkien käsittelyaikojen vuoksi ihmiset jättävät jopa käynnistämättä oikeusprosesseja, toteaa Juristiliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander. 

– Tilanne rapauttaa luottamusta oikeudenhoitoon. Nopeaan hätärahoitukseen tarvitaan 50 miljoonaa euroa lisää vuodessa.

Rahoituksen kohdistuttava lisärekrytointeihin

Tilanderin mukaan oikeudenhoitoon tarvitaan erityisesti lisää henkilökuntaa eli esimerkiksi käräjäoikeuksiin 200 uutta tuomaria ja lisää uransa alussa olevia tuomioistuinharjoittelijoita. Lisäksi tarvitaan nykyistä enemmän syyttäjiä. Myös julkisen oikeusavun hoitoon kaivataan lisärahoitusta.  

Keskeistä on myös eurojen oikea kohdentaminen. 

– Lisärahoitus ei saa valua vain toimitila- ja it-kuluihin, vaan sen on kohdistuttava ennen kaikkea henkilöstölisäyksiin, Tilander muistuttaa. 

– Kun muut yhteiskunnan sektorit puhuvat miljardeista, me puhumme miljoonista. Toiveemme on vastuullinen ja lisärahoitus välttämätön. 50 miljoonalla nenä pysyy juuri ja juuri pinnalla, eikä tilanne kriisiydy nykyisestä.

*Suomen virallinen tilasto (SVT) – Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut vuodelta 2008. Tuomioistuinvirasto – Tuomioistuinlaitoksen vuositilastot 2020.