FA:n Ahosniemi: Paljon huhuja, vähän tietoa hallitusneuvotteluista – kansankapitalismi hyvässä huudossa

Edelleen on auki, miten kuuden miljardin sopeutusohjelma laaditaan. Mitä muutoksia tulee työttömyys- ja sosiaaliturvaan ja paikalliseen sopimiseen?
Millä keinoilla hallitus aikoo toteuttaa Suomen kunnianhimoiset co2-päästötavoitteet?
Mistä Suomeen saadaan 100 000 uutta työpaikkaa, ennen kaikkea yksityiselle sektorille?
Onko työn verotusta mahdollista keventää, ja miten julkisista menoista leikataan? Leikkauksia tulee ainakin kehitysyhteistyövaroihin. Näin tiedottivat hallituspuolueet tiistaina.
Suomalaiset yritykset ja julkinen sektori kaipaavat pikaisesti ulkomaalaista työvoimaa. Miten sitä saadaan Suomeen? Vaativatko perussuomalaiset hallitusohjelmaan tiukennuksia työperäiseen maahanmuuttoon?
Kuten hallitusneuvotteluissa usein on tapana, ilmassa on paljon huhuja neuvottelijoiden välisestä nahistelusta. Moni kokenutkin politiikan tarkkailija veikkaa, että välttämättä hallitusta ei tällä porukalla synny.
Se jää nähtäväksi, mutta ainakin neuvottelijat näyttävät olevan tosissaan, ja Säätytalolta kantautuu aito halu toimivan enemmistöhallituksen muodostamiseen.
Politiikan tarkkailijan kannattaa seurata ennen kaikkea, mitä tuleva hallitus aikoo tehdä työperäisen maahanmuuton, työmarkkinoiden ja julkisten menojen sopeuttamisen suhteen.
Edellä mainittujen teemojen lisäksi nostan vielä esiin yhden tärpin: ennustan, että Petteri Orpon hallituksessa kansankapitalismi on kovassa huudossa.
Kokemusta on, sillä Petteri Orpo itse toimi valtiovarainministerinä, kun sittemmin suureen suosioon noussutta, vuoden 2020 alussa lanseerattua osakesäästötiliä valmisteltiin.
Osakesäästötilin innoittamana Finanssiala ry on lämpimästi viestinyt Säätytalolle, että jokaiselle syntyvälle suomalaiselle vauvalle pitäisi perustaa ”lapsen säästötili”.
Valtio voisi lahjoittaa jokaiselle vastasyntyneelle esimerkiksi 300 euroa, joka vanhempien pitäisi sijoittaa osakesäästötilille, sijoitusrahastoon tai sijoitusvakuutukseen.
Varojen sijoittamisesta päättävät lapsen huoltajat itse, ja he saavat riippumatonta sijoitusmateriaalia äitiyspakkauksessa ja neuvolassa.
Näin kansankapitalismi lähtee liikkeelle heti elämän alkumetreiltä, ja suomalaislapset pääsisivät pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan, terveyden- ja päivähoidon ja koulutuksen lisäksi nauttimaan korkoa korolle -ilmiöstä mahdollisimman pitkään.
Lapsen säästötili tekisi säästämisestä ja sijoittamisesta arkipäiväistä kaikille lapsiperheille. Se vahvistaisi sijoittamisen kulttuuria ja pienten lasten vanhempien kiinnostusta säästämiseen ja talousosaamiseen. Uskon, että lapsen säästötili saisi aika lailla kansainvälistäkin huomiota.
FA:n ja sen jäsenyritysten lämpimästi kannattama esitys säästötilistä ei suinkaan ole uusi, vaan se pohjautuu työ- ja elinkeinoministeriön ”Visio 2030 – kohti vastuullista ja osaavaa omistajayhteiskuntaa” -raporttiin vuodelta 2021.
Raportissa esitettiin vain osakesäästötiliä osaksi äitiyspakkausta, mutta säästämisessä jokaisen kannattaa hyödyntää muitakin sijoitusmuotoja. Eri sijoitustuotteiden laaja tarjonta on sekä yksilön että koko yhteiskunnan etu.
Lisäksi FA viestii vahvasti Säätytalolle, että osakesäästötilin talletusraja tuplattaisiin nykyisestä 50 000 eurosta 100 000 euroon.
Alkavasta vaalikaudesta voi tulla vahva lähtölaukaus suomalaisten vaurastumiselle. Siksi tarvitaan myös panostusta talousosaamisen kehittämiseen.
Suomalaisten on saatava talouden perusedellytykset vahvasti hanskaan jo koulussa ja tukea taloustaitojen ylläpitoon läpi elämän.
Talousosaamista pitää yleisesti vahvistaa, ja suurin tarve on ammatillisen opetuksen puolella. Myös opettajankoulutukseen tarvitaan taloutta ja yrittäjyyttä koskevia sisältöjä.
Suomalaiset opettajat kokevat epävarmuutta omien taloustaitojensa riittävyydestä, jotta voisivat hyödyntää niitä opetuksessa. Opettajia pitää tukea tässä, ja tavoitteena pitäisi olla, että jokainen peruskoulua käyvä nuori tekisi henkilökohtaisen säästö- ja sijoitussuunnitelman.
Näillä eväillä Suomesta tulee vauraampi ja paremmin kriisejä kestävä hyvinvointiyhteiskunta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaJohtaja, yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Ahosniemi: Fivan huoli sijoitus- ja muiden huijausten kasvusta aiheellinen – Tarkista aina houkuttelevan sijoitustarjouksen tekijän taustat15.9.2025 16:57:38 EEST | Tiedote
Pankki-, eläke- ja vakuutussektoreiden vakavaraisuus säilyi vahvana vuoden ensimmäisellä puolikkaalla, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Fiva muistuttaa, että huijausten estämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja varoittaa sijoitushuijausten lisääntymisestä. Ennen kuin tarttuu sijoitustarjoukseen, kannattaa tarkistaa tarjoajan taustat, kuten toimilupa. Finanssiala ry muistuttaa, että pankkien keinot torjua huijauksia ovat rajalliset: tehokkainta olisi iskeä huijausten alkulähteille.
Rahastoista lunastettiin elokuussa 600 miljoonaa euroa – Markkinakehitys piti yhteenlasketun rahastopääoman arvon 191 miljardissa9.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin elokuussa yhteensä 598 miljoonaa euroa pääomia. Myönteisen markkinakehityksen ansiosta rahastopääoma pysyi ennallaan. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 191 miljardia euroa.
Pankkibarometri: Kotitalouksien ja yritysten luotonkysynnät hyvässä vireessä – yritysrahoituksessa erityisesti pankkiluotot kasvussa4.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja kesän 2025 aikana selvästi enemmän kuin vuosi sitten, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien loppuvuoden lainanottohalukkuudesta ovat myös hyvin myönteiset, vaikkakin ne ovat hieman maltillistuneet alkuvuodesta. Myös yritykset ovat kysyneet luottoja enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Odotukset investointien rahoittamisesta lainarahalla ovat myönteiset, mutta taso on edelleen suhteellisen matala. Pankkibarometrissaan Finanssiala ry kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely III/2025 tehtiin pankinjohtajille elokuussa.
Ei kannata hämääntyä: Lokakuussa verkkopankki alkaa tarkistaa asiakkaan antamia maksutietoja – EU:n pikamaksuasetus tietää muutoksia maksukäytäntöihin3.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
EU:n pikamaksuasetus on tulossa voimaan. Pikamaksuasetuksen myötä maksajan pankki alkaa ilmoittaa tilisiirron yhteydessä, jos maksunsaajan nimi ei vastaa maksajan kirjoittamaa nimeä. Maksun saajan tarkistamisella pyritään estämään maksun välittyminen väärälle vastaanottajalle. Tällä hetkellä maksajan antamia tilinumero- ja nimitietoja ei verrata, vaan maksut siirtyvät saajan tilille pelkän tilinumeron perusteella. Lisäksi asetuksen myötä minkä tahansa pankin asiakas voi lähettää ja vastaanottaa euromääräisiä pikasiirtoja kymmenessä sekunnissa riippumatta vuorokaudenajasta tai siitä, tapahtuuko siirto kotimaassa vai toiseen euromaahan. EU:n pikamaksuasetuksen toimeenpanon takaraja on 9.10.2025, jonka jälkeen muutokset alkavat näkyä asiakkaille konkreettisesti.
Sanoista teoiksi – finanssialan yhtiöt avaavat toimiaan luontokadon torjumiseksi1.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Osana finanssialan luontositoumusta Finanssiala ry (FA) seuraa vuosittain toteutettavalla kyselyllä jäsentensä luonnon monimuotoisuutta edistävää työtä vuosien 2024 ja 2028 välillä. Finanssialan yhtiöillä on merkittävä rooli luontokadon torjunnassa sijoittajina, rahoittajina ja vakuuttajina. Tulosten mukaan 88 prosenttia vastanneista yhtiöistä pyrki vaikuttamaan sidosryhmiensä toimintaan luontoon liittyen. Vaikka valtaosa yhtiöistä on tunnistanut luonnon merkityksen liiketoiminnalleen, vain hieman yli puolella organisaatioista on luonnon monimuotoisuuteen liittyvä tiekartta tai strategia. Tiedot raportoidaan nyt ensi kertaa. Tulokset koskevat vuotta 2024. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 16 finanssialan toimijaa aina suurista konserneista ja työeläkeyhtiöistä pienempiin yhtiöihin. Vastaajaryhmän moninaisuuden takia vastaajat ovat voineet vastata useamman jäsenyhtiön puolesta, mikäli ne kuuluvat esimerkiksi samaan konserniin tai ryhmään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme