Myytinmurtamisen paikka: Pankkilainaa saa – yritysrahoituksen suurimmat ongelmat ovat heikko taloustilanne ja kasvurahoituksen kapeikot
- Suomessa pienet ja keskisuuret yritykset saavat lainaa helpommin kuin julkinen keskustelu usein antaa ymmärtää.
- Vain seitsemän prosenttia pk-yrityksistä kokee kyselytutkimuksen mukaan rahoituksen puutteen suurimmaksi kasvun esteeksi, kun taas 42 prosenttia piti yleistä taloustilannetta suurimpana jarruna.
- Myönteisen lainapäätöksen saadakseen yrityksen tulee olla maksukykyinen ja vakuuksien riittäviä. Pitkäaikainen taantuma on heikentänyt monien yritysten tilannetta.
- Pankkirahoituksen rinnalle tarvitaan lisää riskiä kantavia rahoitusmuotoja, jotta pk-yritysten kasvun kapeikot saadaan korjattua ja rahoituslähteitä monipuolistettua. Tämä koskee etenkin kasvuloikkaa tekeviä yrityksiä.

Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten lainansaanti on todellisuudessa paremmalla tolalla kuin julkisuudessa usein annetaan ymmärtää. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön syyskuussa julkistamaan Pk-yritysbarometriin vastanneista pienistä ja keskisuurista yrityksistä vain seitsemän prosenttia koki rahoituksen puutteen merkittävimmäksi kasvun tai kehittämisen esteeksi. Sen sijaan 42 prosenttia vastaajista piti yleistä suhdanne- ja taloustilannetta suurimpana kasvun ja kehittämisen jarruna.
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi toppuuttelee huolia pankkirahoituksen saatavuudesta.
”Pk-yritysbarometrin mukaan rahoituksen saatavuusongelmat ovat yrittäjien suurimpien huolien listalla vasta kuudentena. Suhdanne nähdään oikeutetusti suurimmaksi kasvun esteeksi. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vireille pannut konkurssit ovat lähes kaksinkertaistuneet neljässä vuodessa, joten monen yrityksen tilanne on vaikea”, Ahosniemi toteaa.
Ahosniemen mukaan heikko suhdannetilanne ja yrityskentän vaikeudet heijastuvat myös rahoituspäätöksiin. Ahosniemi muistuttaa, että yritykset kyllä saavat pankeista lainaa, mutta yrityksen kannattavuuden, kassavirran, vakavaraisuuden ja vakuuksien tulee olla kunnossa.
”Pitkäaikainen taantuma on valitettavasti heikentänyt monien yritysten kannattavuutta ja laskenut vakuusarvoja eri puolilla maata. Jos vakuuksia jouduttaisiin realisoimaan, pankki ei välttämättä saisi niistä omiaan takaisin. Pankki arvioi yritysasiakkaan lainahakemusta erityisesti maksukyvyn perusteella. Jos siinä on haasteita, mahdollisuudet myönteiseen lainapäätökseen heikkenevät”, Ahosniemi perustelee.
Pankit rahoittavat kasvua mielellään, mutta myös muiden on kannettava riskiä
Ahosniemi muistuttaa, että finanssialan yhtiöt ovat yritysten kasvun kannalta avainasemassa yritystoiminnan rahoittajina ja vakuuttajina. Suomalaispankit haluavat Ahosniemen mukaan olla rahoittamassa talouskasvua ja yritysten menestystä myös vastaisuudessa. Samalla hän kuitenkin huomauttaa, että alan niskassa on runsaasti sääntelyä.
”Pääomavaatimukset ja muu sääntely ovat kiristyneet radikaalisti vuosikausia, mikä heijastuu pankkien kykyyn ottaa riskiä. Sääntely on siis siltä osin tehnyt tehtävänsä. Asiaan ei voi juuri vaikuttaa kotimaisen lainsäädännön keinoin, mutta EU-tasolla tilannetta on yritettävä korjata kaikin voimin”, Ahosniemi kiteyttää.
Ahosniemi painottaa, että pk-yritysten kasvua hidastavat kapeikot tulisi korjata mahdollisimman perusteellisesti ja rahoituslähteitä olisi saatava monipuolisemmiksi. Pelkän pankkirahoituksen nimeen ei pidä vannoa, vaan sen rinnalle tarvitaan lisää riskiä kantavaa rahoitusta.
”Kirvesmieskään ei vanno pelkän sahan nimiin, vaan valitsee kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivat työkalut. Yrityksen kehitysvaihe määrittää osaltaan parhaat rahoitusvaihtoehdot. Etenkin toimintansa alussa olevien yritysten tapauksessa tarvitaan yrittäjän omaa pääomaa ja erilaisia välirahoituksen instrumentteja. Omistajan riskiä ei voi siirtää pankille”, Ahosniemi linjaa.
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiVeli-Matti MattilaJohtaja, pääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiAntti VirolainenVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:+358 20 793 4296antti.virolainen@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
YEL:n uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä – kyse on yrittäjien sosiaaliturvasta5.12.2025 12:39:39 EET | Tiedote
”Yrittäjien eläkevakuutuksen uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä, mikäli haluamme säilyttää yrittäjien eläkevakuutuksen (YEL) sosiaaliturvan kivijalkana yrittäjille”, Finanssiala ry:n (FA) eläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela muistuttaa. Julkisessa keskustelussa usein unohdetaan, että YEL:n tehtävänä on turvata myös yrittäjän toimeentuloa monissa elämäntilanteissa. YEL-työtulo vaikuttaa vanhuuseläkkeen lisäksi työttömyysturvaan, sairauspäivärahaan, vanhempainetuuksiin ja perhe-eläkkeeseen.
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote
Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme