Ongelmallinen ja intensiivinen sosiaalisen median käyttö uhka koululaisen unelle

Ongelmalliset somen käyttäjät nukkuivat koulupäivää edeltävinä öinä tunnin vähemmän ja menivät tunnin myöhemmin nukkumaan verrattuna nuoriin, jotka käyttivät sosiaalista mediaa harvoin tai eivät käyttäneet sitä ollenkaan.
Lisäksi intensiivisesti sosiaalista mediaa käyttäneet koululaiset nukkuivat koulupäivää edeltävinä öinä 40 minuuttia vähemmän ja vapaapäivinä lähes puoli tuntia vähemmän kuin harvoin somea käyttävät nuoret.
– Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö viittaa käytön hallinnan menettämiseen ja muiden riippuvuuden kaltaisten oireiden esiintymiseen. Sosiaalisen median käytön intensiteetti ilmaisee puolestaan, kuinka paljon henkilö käyttää sosiaalista mediaa. Intensiiviset käyttäjät viettävät sosiaalisessa mediassa lähes koko ajan joka päivä, kertoo väitöskirjatutkija Henri Lahti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Sekä ongelmallisesti että intensiivisesti somea käyttävillä nuorilla havaittiin enemmän sosiaalista jetlagia, joka tarkoittaa unen ja nukkumaanmenoaikojen epäsäännöllisyyttä vapaapäivien ja koulupäivien välillä. Ongelmakäyttäjät menivät vapaapäivinä nukkumaan lähes kaksi tuntia myöhemmin kuin koulupäivinä. Harvoin somea käyttävillä nuorilla ero nukkumaanmenoajoissa koulu- ja vapaapäivien välillä oli hieman yli tunnin.
– Tämä aiheuttaa aikaerorasituksen kaltaisia oireita, kuten väsyneisyyttä, huomauttaa lehtori Jorma Tynjälä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimukseen osallistui 86 542 iältään 11-, 13-, ja 15-vuotiasta koululaista 18:sta Euroopan ja Pohjois-Amerikan maasta, mukaan lukien Suomesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2018. Ongelmallisia somen käyttäjiä oli kansainvälisesti 6 % ja intensiivisiä käyttäjiä 30 %.
Suomessa erityispiirteenä oli, että myös harvempi sosiaalisen median käyttö oli yhteydessä vähäisempään unen määrään. Verrattuna kohtalaisesti somea käyttäviin nuoriin, harvoin tai ei ollenkaan somea käyttävät nukkuivat 22 minuuttia vähemmän koulupäivää edeltävinä öinä.
– Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa oli puolet vähemmän koululaisia, jotka käyttivät somea harvoin tai eivät käyttäneet sitä ollenkaan. On mahdollista, että somea käyttämättömät suomalaisnuoret osallistuvat muuhun toimintaan, joka häiritsee heidän nukkumistaan, tai poikkeavat muulla tavalla kansainvälisestä vertailuryhmästä. Tämä tulos edellyttää lisäselvityksiä, Tynjälä arvioi.
Ongelmallisen sosiaalisen median käytön osalta Suomen tulokset vastasivat kansainvälisiä tuloksia. Ongelmakäyttäjät nukkuivat vähiten ja menivät myöhempään nukkumaan ja kärsivät eniten sosiaalisesta jetlagista.
– Sosiaalisen median käytöstä on muodostunut kiinteä osa koululaisen digitalisoituvaa arkea, ja runsaskin käyttö voidaan nähdä normaalina toimintana. Jos käyttö muodostuu pakonomaiseksi, on syytä kuitenkin huolestua. Avoin keskustelu nuoren kanssa sosiaalisen median käytöstä ja siihen liittyvistä rajoista luo parhaat edellytykset terveellisten käyttötapojen kehittymiselle, Lahti huomauttaa.
Näin tutkittiin
Sleep Health -lehdessä julkaistu tutkimus on osa Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa yhteistyössä toteutettavaa Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) -tutkimusta (suomeksi WHO-Koululaistutkimus, www.hbsc.org), josta Suomen osalta vastaavat tutkijat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksesta. Tutkimuksessa huomioitiin iän lisäksi sukupuoli ja perheen koettu sosioekonominen asema.
Alkuperäinen tutkimus
M. Boniel-Nissim et al., Adolescent use of social media and associations with sleep patterns across 18 European and North American countries, Sleep Health (2023), https://doi.org/10.1016/j.sleh.2023.01.005.
Lisätietoja
Väitöskirjatutkija Henri Lahti, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta,
email: henri.o.lahti@jyu.fi, +358504669505
Lehtori Jorma Tynjälä, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta,
email: jorma.a.tynjala@jyu.fi, +358400248097
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Psykoterapian voima löytyy vuorovaikutuksesta ja oman suunnan selkiytymisestä (Lilja)10.9.2025 12:07:57 EEST | Tiedote
PsL Jaana Lilja tarkasteli väitöskirjassaan psykoterapiaa aineistolähtöisesti psykoterapiakontekstissa oman työnsä ja asiakkaidensa psykoterapiakokemusten kautta. Tutkimuksen tutkimusaineistona olivat yhden psykoterapeutin ja hänen asiakkaidensa vapaamuotoiset kirjoitelmat.
Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtaja Tuomo Äkkinen: Yksikin innostava hetki voi avata oven tieteen pariin10.9.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän ylipiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen yliopistonopettaja Tuomo Äkkinen aloitti Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtajana 1.8.2025. Hänen tavoitteenaan on niin lasten kuin aikuistenkin kiinnostuksen herättäminen tiedettä, tutkimusta ja tietoa kohtaan, mikä onnistuu parhaiten silloin, kun tiedettä lähestytään tutuista ja käytännöllisistä lähtökohdista itse tekemällä.
Befolkningsförändringen syns redan i skolornas vardag – hur ser likabehandling i lärandet ut och vad är den grundläggande utbildningens framtid?9.9.2025 14:20:35 EEST | Tiedote
På 2020-talet ordnar kommunerna grundläggande utbildning i differentierade demografiska förhållanden. I flera kommuner i Finland minskar antalet barn betydligt under de närmaste åren, i tillväxtcentrumen präglas utvecklingen däremot av en ökning i den flerspråkiga befolkningen. En färsk utredning som undervisnings- och kulturministeriet beställt ger en lägesbild av nuläget och framtidsutsikterna för ordnandet av den grundläggande utbildningen i väldigt olika typer av finländska kommuner.
Väestönmuutos näkyy jo koulujen arjessa – miltä näyttää oppimisen yhdenvertaisuus ja perusopetuksen tulevaisuus?8.9.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Kunnat järjestävät 2020-luvulla perusopetusta eriytyvissä väestöllisissä olosuhteissa. Useissa Suomen kunnissa lasten määrä vähenee lähivuosina huomattavasti, kasvukeskuksissa puolestaan kehitystä leimaa monikielisen väestönosan kasvu. Tuore opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys luo tilannekuvan perusopetuksen järjestämisen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä hyvin erityyppisissä suomalaisissa kunnissa.
Lihavuuden ehkäisy lapsuudessa on keskeistä sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä8.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreiden suomalaistutkimusten mukaan runsas reipas ja rasittava liikunta, hyvä fyysinen kunto ja terveellinen ruokavalio tukevat valtimoiden terveyttä lapsuudessa ja nuoruudessa. Erityisesti reipas ja rasittava liikunta sekä lihavuuden ehkäisy ovat avainasemassa sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme