Ongelmallinen ja intensiivinen sosiaalisen median käyttö uhka koululaisen unelle
23.5.2023 08:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Ongelmalliset somen käyttäjät nukkuivat koulupäivää edeltävinä öinä tunnin vähemmän ja menivät tunnin myöhemmin nukkumaan verrattuna nuoriin, jotka käyttivät sosiaalista mediaa harvoin tai eivät käyttäneet sitä ollenkaan.
Lisäksi intensiivisesti sosiaalista mediaa käyttäneet koululaiset nukkuivat koulupäivää edeltävinä öinä 40 minuuttia vähemmän ja vapaapäivinä lähes puoli tuntia vähemmän kuin harvoin somea käyttävät nuoret.
– Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö viittaa käytön hallinnan menettämiseen ja muiden riippuvuuden kaltaisten oireiden esiintymiseen. Sosiaalisen median käytön intensiteetti ilmaisee puolestaan, kuinka paljon henkilö käyttää sosiaalista mediaa. Intensiiviset käyttäjät viettävät sosiaalisessa mediassa lähes koko ajan joka päivä, kertoo väitöskirjatutkija Henri Lahti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Sekä ongelmallisesti että intensiivisesti somea käyttävillä nuorilla havaittiin enemmän sosiaalista jetlagia, joka tarkoittaa unen ja nukkumaanmenoaikojen epäsäännöllisyyttä vapaapäivien ja koulupäivien välillä. Ongelmakäyttäjät menivät vapaapäivinä nukkumaan lähes kaksi tuntia myöhemmin kuin koulupäivinä. Harvoin somea käyttävillä nuorilla ero nukkumaanmenoajoissa koulu- ja vapaapäivien välillä oli hieman yli tunnin.
– Tämä aiheuttaa aikaerorasituksen kaltaisia oireita, kuten väsyneisyyttä, huomauttaa lehtori Jorma Tynjälä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimukseen osallistui 86 542 iältään 11-, 13-, ja 15-vuotiasta koululaista 18:sta Euroopan ja Pohjois-Amerikan maasta, mukaan lukien Suomesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2018. Ongelmallisia somen käyttäjiä oli kansainvälisesti 6 % ja intensiivisiä käyttäjiä 30 %.
Suomessa erityispiirteenä oli, että myös harvempi sosiaalisen median käyttö oli yhteydessä vähäisempään unen määrään. Verrattuna kohtalaisesti somea käyttäviin nuoriin, harvoin tai ei ollenkaan somea käyttävät nukkuivat 22 minuuttia vähemmän koulupäivää edeltävinä öinä.
– Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa oli puolet vähemmän koululaisia, jotka käyttivät somea harvoin tai eivät käyttäneet sitä ollenkaan. On mahdollista, että somea käyttämättömät suomalaisnuoret osallistuvat muuhun toimintaan, joka häiritsee heidän nukkumistaan, tai poikkeavat muulla tavalla kansainvälisestä vertailuryhmästä. Tämä tulos edellyttää lisäselvityksiä, Tynjälä arvioi.
Ongelmallisen sosiaalisen median käytön osalta Suomen tulokset vastasivat kansainvälisiä tuloksia. Ongelmakäyttäjät nukkuivat vähiten ja menivät myöhempään nukkumaan ja kärsivät eniten sosiaalisesta jetlagista.
– Sosiaalisen median käytöstä on muodostunut kiinteä osa koululaisen digitalisoituvaa arkea, ja runsaskin käyttö voidaan nähdä normaalina toimintana. Jos käyttö muodostuu pakonomaiseksi, on syytä kuitenkin huolestua. Avoin keskustelu nuoren kanssa sosiaalisen median käytöstä ja siihen liittyvistä rajoista luo parhaat edellytykset terveellisten käyttötapojen kehittymiselle, Lahti huomauttaa.
Näin tutkittiin
Sleep Health -lehdessä julkaistu tutkimus on osa Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa yhteistyössä toteutettavaa Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) -tutkimusta (suomeksi WHO-Koululaistutkimus, www.hbsc.org), josta Suomen osalta vastaavat tutkijat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksesta. Tutkimuksessa huomioitiin iän lisäksi sukupuoli ja perheen koettu sosioekonominen asema.
Alkuperäinen tutkimus
M. Boniel-Nissim et al., Adolescent use of social media and associations with sleep patterns across 18 European and North American countries, Sleep Health (2023), https://doi.org/10.1016/j.sleh.2023.01.005.
Lisätietoja
Väitöskirjatutkija Henri Lahti, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta,
email: henri.o.lahti@jyu.fi, +358504669505
Lehtori Jorma Tynjälä, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta,
email: jorma.a.tynjala@jyu.fi, +358400248097
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
