HUSin alueella yli puoli miljoonaa haavanhoitokertaa vuodessa
Pitkäaikaisia, huonosti paranevia haavoja on noin yhdellä prosentilla yli 50-vuotiaista. Haavojen aiheuttamat suorat kulut ovat noin 2–5 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskuluista ja ne ovat samaa luokkaa kuin lihavuuden hoidon tai syöpätautien hoitokulut. Lohjan sairaalan ja alueen perusterveydenhuollon toimijoiden yhdessä tekemän kartoituksen perusteella laskettuna HUSin alueen terveydenhuollon yksiköissä tehdään yli puoli miljoonaa haavanhoitokertaa vuodessa.
”Haavojen hoidossa on paljon tehostamisen varaa. Nyt haavojen hoito on pirstoutunut monelle toimijalle ja niiden aiheuttamaa terveydenhuollon resurssitarvetta ei tunnisteta”, kertoo verisuonikirurgian erikoislääkäri Milla Kallio HUSin Haavakeskuksesta.
Kallio toteaa, että kaikki uudet haavanhoidon innovaatiot ovat marginaalisia siihen verrattuna, että perusasiat saataisiin hoidettua ja että hoitoketjut toimisivat. ”Suuri osa haavoista on ennaltaehkäistävissä ja valtaosa syntyneistä haavoista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa. Perusasiat, kuten ennaltaehkäisy, haavan paikallishoito, turvotuksen hoito ja kevennys tulisi hallita kaikissa yksiköissä”, sanoo Kallio.
Myös erityisosaamista tarvitaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. ”Perusterveydenhuollossa toimivaksi on osoittautunut osaamisen keskittäminen haavaosastoille ja -vastaanotoille. Erikoissairaanhoidossa tehtäviimme kuuluvat muun muassa haavat, joiden taustalla epäillään valtimotautia, sairaalahoitoa vaativat infektiot, leikkausta tarvitsevat haavat ja sellaiset haavat, joiden syy jää epäselväksi”, kertoo plastiikkakirurgian osastonylilääkäri Heli Lagus.
Verkostolla ja osaamisen kasvattamisella hyviä tuloksia
Laadukas vuonna 2015 julkaistu ruotsalainen väestöpohjainen tutkimuskokonaisuus osoitti, että haavanhoitoverkoston organisointi ja osaamisen lisääminen johti haavojen esiintyvyyden laskuun siitä huolimatta, että samaan aikaan väestö ikääntyi ja haavojen paranemista huonontavat sairaudet yleistyivät.
”Meillä on myös hyviä tuloksia Suomesta. Perusturvakuntayhtymä Karviaisessa toteutettiin kehittämishanke haavanhoidon osaamisen lisäämiseksi ja alueen sisäisen hoitoketjun parantamiseksi. Mittarina käytetyt haavanhoitokerrat hoivakodeissa putosivat alle puoleen hankkeen aikana”, kertoo Lagus.
HUSin Haavakeskus perustettiin viisi vuotta sitten
Vuonna 2018 perustetussa HUSin Haavakeskuksessa työskentelee plastiikkakirurgi, verisuonikirurgi, ihotautilääkäri, haavakoulutuksessa oleva yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri sekä kaksi ylemmän ammattikoulutuksen suorittanutta auktorisoitua haavanhoitajaa. Haavakeskuksen tehtävänä on kehittää haavanhoidon verkostoa ja edistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota.
Lisätietoja medialle:
HUSin mediapalvelun yhteystiedot
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoislääkäri Milla Kallio, HUS Vatsakeskus, puh. 050 427 2416
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme