”Inhouse-hankinnat kyseenalaistava KKV-päätös erittäin tervetullut”: Yli 90 % softafirmoista haluaa myydä suoraan julkisasiakkaille
29.5.2023 09:00:40 EEST | Software Finland ry | Tiedote
Lehdistötiedote 29.05.2023
Ohjelmistoala jatkaa ripeää kasvuaan: Kasvu-uralla on 82 prosenttia ohjelmistoyrityksistä, joista 28 % odottaa peräti huomattavaa kasvua. Alan jo perinteinen Sykemittari-tutkimus kertoo mukavia uutisia myös työllistämisen suhteen, selvästi yli puolet yrityksistä aikoo palkata lisää työntekijöitä. Kattojärjestö Software Finland ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha näkee silti asiat laajemmin.
”Kasvulukumme olisivat poikkeuksellinen ilouutinen mille muulle alalle tahansa, meille ne ovat osoitus kasvun jatkumisesta suunnilleen ennallaan talouden ongelmista huolimatta. Siksi meille suurempi uutinen on oma kotimainen toimintaympäristömme. Inhouse-yhtiöiden kasvanut rooli on aiheuttanut huolta ja päänvaivaa yhä useammalle ohjelmistoyritykselle”, taustoittaa Roiha.
Roiha peukuttaakin täysin rinnoin Kilpailu- ja kuluttajaviraston viiime tiistaista päätöstä. KKV-linjaus kyseenalaistaa julkisten toimijoiden minimaaliseen omistusosuuteen perustuvat hankinnat inhouse-yhtiöiltä. KKV lähettää Vantaan ja Keravan lähes 10 miljoonan euron inhouse-hankinnan Sarastialta markkinaoikeuteen, eli inhouse-järjestelyjen laillisuus punnitaan nyt oikeuslaitoksessa.
”Inhouse-hankinnat ovat olleet julkiselle sektorille varoventtiili, jolla julkiset hankinnat on kierretty – ja samalla suljettu ohjelmistoyritykset pois hankinnoista. Päätös on uraauurtava. Arkijärkikin kertoo, ettei 0,04 omistusosuus voi mitenkään antaa määräysvaltaa Sarastiassa. KKV on nyt linjannut, ettei tällainen puliveivaus kestä päivänvaloa”, painottaa Roiha.
Sykemittarin mukaan julkisyhteisöjen omistamia inhouse-yhtiöitä pidetään lähinnä ”pakollisena pahana”. Julkisen sektorin kanssa työskentelevien ohjelmistoyritysten kanta on murskaava.
”Viesti ohjelmistoyrityksiltä ei voisi olla selvempi: 91 % tekisi mieluiten kauppaa suoraan julkisasiakkaiden kanssa. KKV:n inhouse-yhtiöt kyseenalaistava päätös on erittäin tervetullut ja ainakin satojen miljoonien mahdollisuus. Inhouse-yhtiöt ovat olleet myös viennin tulppa, sillä ne eivät voi palveluitaan viedä. Inhouse-yhtiöt ovat vieneet elinvoimaa markkinaehtoisilta softafirmoilta, joille vienti on jopa miljardien mahdollisuus”, tuulettaa Roiha.
Liiketoiminnan kehittämiseen erikoistuneen ohjelmistoyritys Alfamen toimitusjohtaja Janne Tirkkonen tunnistaa inhouse-ongelman. Alfame on itse kasvanut nopeasti 10 miljoonan euron kokoluokkaan ja tähtää alati voimakkaaseen kasvuun, siksi KKV-päätös on Alfamellekin lupaava.
”Huolestuttavinta on ollut markkinoiden vääristyminen. Inhouse-yhtiöiden toiminta on alkanut karata alkuperäisestä tavoitteesta, joka oli suurelta osin hankintojen helpottaminen vaikeissa tilanteissa. Tässä on varmasti ollut hyvä tarkoitus, mutta kun inhouse-yhtiöt alkavat hilata omilta julkisilta omistajiltaan saatuja hintoja ylös ja houkutella sen turvin työntekijöitä vapailta markkinoilta, niin kehitys ei ole tervettä. Siksi KKV:n linjaus on todella tärkeä”, analysoi Tirkkonen.
Kynnysrajan nostokin helpottaisi inhouse-tuskaa
Sykemittarissa kysyttiin myös ohjelmistoyritysten näkemystä hankintalain kynnysrajasta.
EU antaisi mahdollisuuden 215 000 kynnysrajaan kilpailutuksille, mutta Suomi on valinnut tiukimman mahdollisen 60 000 euron rajan. 73 % vastaajista piti rajan nostoa 215 000 euroon kannatettavana ja yli 20 % neutraalina, vastustusta esitettiin vain hyvin niukalti. Alfamessa nähdään, että kynnysrajan nosto EU:n sallimaan maksimiin olisi merkittävä askel parempaan.
”Jos kynnysrajaa kilpailuttamiselle nostettaisiin, pystyttäisiin paljon helpommin tekemään kokeiluja.
Voitaisiin siis tehdä asiakkaiden kanssa kevyemmin kokeilueriä siitä, mitä oikeasti kannattaa tehdä ja mitä sen perusteella kannattaa viedä isompaan kilpailutukseen asti. Aivan minimissään pitäisi rajaan tehdä indeksitarkistus, kun kustannustaso on muuten noussut rajusti”, pohtii Tirkkonen.
Jos julkiset toimijat voisivat ostaa suoraan yrityksiltä 215 000 euroon asti, niin sitä pienemmissä hankinnoissa inhouse-yhtiöiden käyttö ei olisi enää samalla tavalla ”hyödyllistä”. Rasmus Roiha miettii asiaa niin ohjelmistoalan kuin koko yhteiskunnankin kannalta.
”Valitettavasti EU-direktiiveihin perustuva hankintalaki ei mahdollista joustavia alakohtaisia kynnysrajoja: Se, mikä sopisi meille, ei istuisi monelle muulle alalle. Ymmärrämme myös huolet siitä, että inhouse-yhtiöiden rooli voisi korkeammalla kynnysrajalla kasvaa, mutta emme tähän usko, emmekä sitä tietenkään halua. Haluamme, että inhouse-buumi ei vääristä markkinoita ja ohjelmistoalan erityisluonne otetaan huomioon, mielellään EU:ta myöten”, linjaa Roiha.
Alfamen Tirkkonen on Roihan kanssa samaa mieltä: koko Suomen kilpailukyvylle keskeisen ohjelmistoalan menestymisen edellytykset pitäisi ottaa paremmin huomioon.
”Alakohtainen tarkastelu ja joustavuus olisivat tarpeen niin EU-tasolla kuin kansallisestikin. Eri alat poikkeavat toisistaan erittäin paljon, joten pitää kysyä, mitä milläkin euromäärällä saadaan aikaan! Kustannustehokkuus olisi varmasti ideaali peruste päätöksenteolle ja sen ainakin jo tiedämme, että inhouse-yhtiöiltä ei välttämättä kustannustehokkaimpia ratkaisuja saada”, kuittaa Tirkkonen.
Lisätietoja:
Rasmus Roiha, Software Finland ry, toimitusjohtaja, 0400 180 434, rasmus@softwarefinland.fi
Janne Tirkkonen,Alfame Oy, toimitusjohtaja, 044 906 2216, janne.tirkkonen@alfame.com
Tietoa ohjelmistoalasta: https://softwarefinland.fi/tietoa-toimialasta
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Software Finland ry on vuonna 1993 perustettu ainutlaatuinen yritysjohdon yhteisö ja ohjelmistoalan vaikuttaja. Toimintamme tärkein tavoite on jäsenyritystemme ja koko ohjelmistoalan kukoistus. Suomessa nimittäin tehdään huippulaadukasta ja kansainvälisesti kilpailukykyistä softaa, ja me uskomme, että sen avulla ratkaistaan maailman isotkin ongelmat. Mukana alaa koskevaan päätöksentekoon vaikuttamassa, tutkimusta ja koulutusta tukemassa sekä liiketoimintaansa kehittämässä on yli 600 softayritystä Suomesta. Software Finland ry tunnettiin vuoden 2023 alkuun asti nimellä Ohjelmisto- ja e-business ry ja vuoteen 2018 nimellä Ohjelmistoyrittäjät ry.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Software Finland ry
”Tuhatkertainen liikevaihto tavoitteena 5 vuodessa”, kertoo spogen.ai – Yli 40 % softayrityksistä kehittää uusia AI-palveluita: ”Kuka onnistuu?”25.11.2025 12:21:58 EET | Tiedote
Tekoäly tarjoaa huikeita mahdollisuuksia ohjelmistoyrityksille. Uusia AI-pohjaisia palveluja kehittää tai tuottaa jo yli 40 prosenttia yrityksistä, kertoo Jyväskylän Yliopiston yhteistyössä ohjelmistoalan kattojärjestön Software Finland ry:n (SF) toteuttama 2025 Ohjelmistoyrityskartoitus-tutkimus. ”Töitä tehdään valtavasti ja nyt kysymys kuuluu: Kuka onnistuu? Menestyminen on vaikeaa. Esimerkiksi Valtran kanssa yhteistyöhön päässyt spogen.ai on yksi onnistujista ja resepti vakuuttaa”, kiittää SF:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha. Valtran uusi älyassistentti on jo saanut maailmalla tärkeän palkintoehdokkuuden.
”ICEYE nostaa suomalaisen softaosaamisen maailmankartalle” – Vuoden Ohjelmistoyrittäjä 2025 -palkinto deep tech -yhtiön perustajille6.11.2025 17:52:57 EET | Tiedote
Vuoden Ohjelmistoyrittäjä 2025 -palkinnon ovat voittaneet ICEYE:n perustajat ja maailmanmenestykseen johtaneet Rafal Modrzewski ja Pekka Laurila. ”ICEYE on koko Suomelle tärkeä menestystarina. Suomalainen deep tech -yritys on onnistunut rakentamaan ohjelmistovetoisen data-alustan, josta on tullut kriittinen osa valtioiden, vakuutusyhtiöiden ja humanitaaristen toimijoiden päätöksentekoa – ja tekee sen globaalissa mittakaavassa”, kuvailee Software Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja Taija Engman.
”Digihoito tuottaa terveydenhuoltoon miljardiluokan säästöpotentiaalin” – Vuoden Digipalvelu 2025 -palkinnon on voittanut Terveyskylä6.11.2025 17:06:46 EET | Tiedote
Vuoden Digipalvelu 2025 -palkinnon saa Terveyskylä, Suomen yliopistosairaaloiden yhdessä rakentama kansallinen digiterveyden palvelukokonaisuus. “Voiton oikeutti ennen kaikkea Terveyskylän kiistaton yhteiskunnallinen merkitys. Palvelu tarjoaa jo nyt mallin sote-kriisin hallittuun purkamiseen digivahvisteisella hoidolla”, tiivistää tuomariston puheenjohtaja Riitta Raesmaa Terveyskylän merkityksen. “On hienoa, että yhteinen terveydenhuollon innovaatiomme saa ohjelmistoalalta näin upean tunnustuksen”, iloitsee palkinnon vastaanottanut HUS Konsernipalvelujen digikehitysjohtaja Sirpa Arvonen.
”Olemmeko todella AI-junan kyydissä?” Vuoden 2025 Digipalvelu -kisa luotaa myös Suomen pärjäämistä AI-vetoisessa digikehityksessä26.8.2025 09:01:01 EEST | Tiedote
Taas jaettavaksi avattu Vuoden Digipalvelu -palkinto on saanut tärkeän lisäulottuvuuden. ”Otamme voittajaa valitessamme enemmän huomioon teknologisen laadun ja innovatiivisuuden, joissa tekoälyn merkitys väistämättä korostuu”, kertoo tuomariston uusi puheenjohtaja Riitta Raesmaa. ”Tekoäly ja vastuullisuus nousevat kaikkialla esiin, mikä pitää huomioida. Nyt vain ehdotuksia!”, kehottaa palkinnon myöntävän ohjelmistoalan kattojärjestön Software Finland ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha. ”Kyse ei silti ole vuoden tekoälypalkinnosta”, Roiha muistuttaa – yhteiskunnallinen merkitys on keskeistä.
”Talouden käänne on tapahtunut” – Ohjelmistoala panostaa taas kasvuun ja työllistää enemmän: ”Paras kasvulukumme on 216 %”30.5.2025 10:17:18 EEST | Tiedote
Ohjelmistoala on palannut kasvu-uralle, kertoo alan uunituore Sykemittari-tutkimus. ”56 prosenttia ohjelmistoyrityksistä aikoo palkata uusia työntekijöitä, mikä on 10 prosenttiyksikön loikka vuoden takaisesta. Kaikkiaan kasvaa 77 %, vaikeuksissa on vain joka kymmenes”, kuvailee alan kattojärjestön Software Finland ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha. Taustalla on koko talouden käänne, todistaa nopeasti kasvavan Saarni Cloudin toimitusjohtaja Kaj Rintala. ”Asiakaskunnassa on katseet kasvussa ja tehdään enemmän investointeja.”
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme