Yhdeksän kymmenestä kuntajohtajasta torppaisi uudet palvelurakenneuudistukset alkavalla hallituskaudella

Yhtä yksimielisiä vastanneet olivat siitä, että valtion kunnille asettamia normeja tulisi purkaa alkavalla hallituskaudella. Kyselyyn vastanneista kuntajohtajista 91 prosenttia oli sitä mieltä, että normiohjausta vähentämällä voidaan lisätä kuntien toimintavapautta ja luottamusta valtioon.
– Julkisen talouden sopeuttamisen tarpeesta on laaja yhteisymmärrys. Kunnat, kaupungit ja Kuntaliitto näkevät, että jos normeja kevennetään ja liikkumavaraa kuntien tehtävien toteuttamiseen lisätään, kustannustehokkuus ja tuottavuus paranevat, sillä kuntien erilaiset olosuhteet pystytään ottamaan nykyistä paremmin huomioon, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kommentoi kyselytuloksia.
– Kunnat toivovat työrauhaa, koska kuntakenttä elää jo valmiiksi keskellä historiallisen suuria roolin, tehtävien ja rahoituksen uudistuksia niin soten kuin TE-palvelujenkin osalta, Karhunen huomauttaa.
Kuntien rahoitusjärjestelmä uudistettava vastaamaan nykytehtäviä
Kaikista Kuntapulssi-kyselyyn vastanneista 81 prosenttia piti kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamista välttämättömänä kuntien tulopohjan turvaamiseksi. Kuntaliitto onkin ajanut rahoitusjärjestelmän uudistamista sote- ja TE-uudistusten jälkeistä tilannetta vastaavaksi.
– Valtionosuusjärjestelmän tulee vastata uuden kunnan uusia tehtäviä. Vanhaan tehtäväjakoon liittyvät elementit tulee poistaa kuntien valtionosuudesta pikaisesti ja rahoituksen määräytymisperusteet muuttaa vastaamaan uuden kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Rahoitusjärjestelmän tulee mahdollistaa ja kannustaa erilaisiin ja joustaviin palvelujen järjestämisen ratkaisuihin ja yhteistyöhön, varatoimitusjohtaja Timo Reina perustelee.
Osaavan työvoiman saatavuus huolettaa kuntapäättäjiä
Kuntapulssi-kyselyssä kysyttiin myös, missä määrin erilaiset ajankohtaiset asiat haastavat oman kunnan toimintaedellytyksiä. Vastanneista 88 prosenttia arvioi, että kunnassa haasteita aiheuttaa osaavan työvoimaan saatavuus, ja 77 prosentin mielestä haasteita aiheuttavat väestörakenteen muutokset. Nämä haasteet koetaan merkittäviksi kaikenkokoisissa kunnissa sekä niin ammattijohdon ja luottamushenkilöjohdon keskuudessa.
Yli puolet vastanneista pitää haastavina myös TE2024-uudistusta (66 %), kiinteistöihin ja infraan liittyvää korjausvelkaa (62 %), kunnan taloustilannetta (59 % sekä sote-uudistusta (52 %).
Lähes puolet vastanneista näkee merkittävinä haasteina myös kunnan palveluverkkoon liittyvät muutospaineet sekä epävarman maailmanpoliittisen tilanteen. Toisaalta esimerkiksi julkinen keskustelu- ja päätöksentekoilmapiiri ajankohtaisena haasteena jakaa mielipiteitä eikä riipu suoranaisesti kuntakoosta tai vastaajan asemasta.
– Kuntajohtajat näyttäisivät kantavan aiempaa enemmän huolta varsinkin kunnan taloustilanteesta ja työvoiman saatavuudesta. Huoli kunnan taloustilanteesta korostuu kuntajohtajia enemmän kuntapuheenjohtajien keskuudessa, Kuntapulssi-kyselystä vastannut tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom tiivistää.
Osaavan työvoiman saatavuus on noussut merkittäväksi ongelmaksi esimerkiksi kuntien teknisen toimen tehtävissä. Maaliskuussa julkaistusta tutkimuksesta selvisi, että alan työpaikoista 22 prosenttia jäi täyttämättä vuonna 2022.
Lisätietoja:
Kuntapulssi-kyselystä lisätietoja antaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 09 771 2000
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 09 771 2700
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiKuvat

Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet om budgetförhandlingarna: Reformernas konsekvenser för kommunekonomin bör minimeras20.9.2023 11:56:53 EEST | Tiedote
Kommunförbundets vice verkställande direktör Timo Reina är nöjd över att de reformer som regeringen planerat för nästa år i sitt budgetförslag inte försvagar kommunekonomin direkt. Den snabba nedgången i den allmänna ekonomiska utvecklingen har däremot negativa effekter också för kommunerna.
Kommunförbundets Ekonomibarometer: Trycket att höja skattesatsen ökar i kommunerna redan 202420.9.2023 09:45:08 EEST | Tiedote
Ekonomidirektörerna förutspår en kraftig försämring i kommunernas ekonomiska utsikter. Av dem som besvarat Ekonomibarometern ansåg rentav 80 procent att kommunens ekonomi just nu är genomsnittlig eller klart bättre än genomsnittet. Men den positiva andelen minskar till en dryg tredjedel vid bedömningen av kommunens ekonomi på 12 månaders sikt.
Kuntaliitto budjettiriihestä: Nopeasti valmisteltujen uudistusten heikennykset kuntatalouteen minimoitava19.9.2023 21:44:11 EEST | Tiedote
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina on tyytyväinen siihen, että hallituksen budjettiehdotuksessaan ensi vuodelle kaavailemat uudistukset eivät suoraan heikennä kuntataloutta. Sen sijaan yleisen talouskehityksen nopea heikkeneminen vaikuttaa kielteisesti myös kuntiin.
Kuntaliiton Talousbarometri: Kuntakentällä veroprosentin korotuspaine jo vuodelle 202419.9.2023 11:10:05 EEST | Tiedote
Kuntien talousjohtajat ennakoivat Kuntaliiton Talousbarometrissä talousnäkymiensä jyrkkää heikentymistä. Peräti 80 prosenttia Talousbarometriin vastaajista arvioi kunnan talouden tilan tällä hetkellä keskimääräiseksi tai keskimääräistä selvästi vahvemmaksi. Osuus kuitenkin pienenee reiluun kolmannekseen, kun arvioidaan kunnan talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua.
Kommunförbundet: Budgetförslagets nedskärningar i den sociala tryggheten belastar kommunekonomin7.9.2023 14:37:52 EEST | Tiedote
Regeringens planer på nedskärningar i sociala förmåner försvagar kommunernas ekonomi med 80–100 miljoner euro per år. Kostnaderna stiger ytterligare om förmånstagarna inte hittar arbete så som regeringen tänkt sig.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme