Väitös: EKG ennustaa hyvin kuolleisuutta erilaisissa sepelvaltimotautikohtauksissa
25.5.2023 09:26:02 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Sydänsähkökäyrä (EKG) on yli satavuotias menetelmä sydämen sähköisen aktivaation tutkimiseen. EKG:n perusteknologia on pysynyt jokseenkin samanlaisena sadan vuoden takaisesta, mutta lääkärien taito käyttää EKG:ta potilaiden hoitoon on kehittynyt valtavasti.
Kimmo Koivulan väitöstutkimus käsittelee suomalaisia sepelvaltimotautikohtauspotilaita ja heidän ennustettaan EKG:n perusteella arvioituna.
– Valtaosa EKG-muutosten ennustetta koskevasta tutkimuksesta on tehty tutkimusasetelmissa, joissa suuri osa potilaista on suljettu pois erilaisin kriteerein. Tutkimukseni valaisee EKG:n merkitystä asetelmassa, jossa poissulkukriteereitä ei ole. Näin ollen tulokset ovat paremmin yleistettävissä väestöön, jota suomalaiset lääkärit kohtaavat päivittäin käytännön työssään, Koivula kertoo.
Kaksi väitöstyön osajulkaisua käsittelevät ST-nousuinfarktia, joka on sydänlihasta uhkaava sepelvaltimotautikohtauksen muoto.
– Käytännön lääkäreille kovin tuttu ja ansaittua kunnioitusta herättävä ST-nousuinfarktikaan ei ole yksi sairaus, vaan joukko ennusteeltaan hyvin erilaisia taudinkuvia. EKG auttaa löytämään niin suuressa kuolemanriskissä olevat kuin paremmin pärjäävät ST-nousuinfarktipotilaat, Koivula toteaa.
Väitöstyössä tutkittiin myös erilaisten EKG-muutosten yhteyttä sepelvaltimotautikohtauspotilaiden kuolleisuuteen kymmenen vuoden seurannassa. Koivulan mukaan monia näistä EKG-muutoksista on tutkittu yksittäin, mutta aiemmin EKG-muutoksia ei ole verrattu rinta rinnan.
– Tiedämme esimerkiksi, että oikea haarakatkos ja globaali iskemia ennustavat pitkäaikaiskuolleisuutta. Emme kuitenkaan ole tienneet, kumpi muutoksista on potilaalle huonompi pitkällä aikavälillä. Aiemmista tutkimuksista poiketen tässä työssä sydämen hapenpuutteeseen liittyvien EKG-muutosten koko värisuora laitetaan samaan kuvaan ja sitä seurataan vuosien ajan.
Kimmo Koivula työskentelee sisätautilääkärinä ja erikoistuvien lääkärien kouluttajana Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa. Työssään hän arvioi päivittäin potilaidensa ennustetta ja taudin vakavuutta EKG:n avulla. Lisäksi hänen työnkuvaansa kuuluvat sairaalasta ja muualta Etelä-Karjalasta tulevat EKG-konsultaatiot.
Väitöstilaisuus perjantaina 26. toukokuuta
LL Kimmo Koivulan kardiologian alaan kuuluva väitöskirja Electrocardiogram in Assessing Mortality in Acute Coronary Syndromes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 26.5.2023 kello 12 alkaen Etelä-Karjalan keskussairaalan Ruori-rakennuksen Auditorio 1:ssä (Valto Käkelän katu 3, Lappeenranta). Vastaväittäjänä toimii professori Juhani Junttila Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori emeritus Kjell Nikus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo Koivula
kimmo.km.koivula@gmail.com
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Luottamus tekoälyn kehittäjiin rakentuu myönteisistä kokemuksista17.2.2026 10:14:32 EET | Tiedote
Tekoälyn sulautuessa osaksi arkea ja julkisia instituutioita kasvaa tarve pohtia luottamusta tekoälyä kehittäviin yrityksiin. Tampereen yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ihmisten luottamus tekoälyjärjestelmiin ja niitä kehittäviin suuryrityksiin ei synny ensi sijassa teknologian tehokkuudesta. Luottamus pohjaa pikemmin yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen teknologian kanssa.
Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä10.2.2026 14:12:43 EET | Tiedote
Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Tutkimuksen mukaan joustavasti hybridityötä tekevät akateemiset ympäristöt ovat tuottavimpia5.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Viime aikoina moni organisaatio on kiristänyt etätyökäytäntöjään ja huolestuttanut työntekijöitään läsnätyön vaatimuksilla. Tuoreen Tampereen ja Turun yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan tuottavimmat akateemiset työympäristöt rakentuvat hybridityölle. Tilojen käyttäjät on otettava aidosti mukaan muutosprosessiin ja järjestettävä tilaratkaisut työtehtävien mukaan, muuten tilat eivät toimi henkilöstön arjessa.
Muistisairauteen sairastuneet toivovat oikea-aikaista ja koordinoitua kuntoutusta3.2.2026 14:18:59 EET | Tiedote
Muistisairautta sairastavien ihmisten kuntoutus on oleellinen keino ylläpitää arjen toimintakykyä ja hyvinvointia. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus havaitsi, että muistisairaat ihmiset kokevat haasteita kuntoutukseen pääsyssä, ja tie palveluihin on monelle sattumanvarainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme