Lapsen motorista kehitystä voi seurata älypotkupuvun avulla
”Älypotkupuku mittaa lapsen asentoja ja liikkeitä sekunnin välein. Niiden perusteella mitataan lapsen yksityiskohtaista liikehdintää ja voidaan esimerkiksi arvioida, onko lapsen liikkuminen ikätasoista”, sanoo MAIJU-älypotkupuvun ja tekoälyalgoritmien kehittäjä, tekniikan tohtori Manu Airaksinen HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.
HUSin, Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston yhteistyönä kehitetty MAIJU-älypotkupuku (Motor Assessment in Infants with a Jumpsuit) koostuu liikkeitä mittaavasta potkupuvusta, älypuhelinsovelluksesta sekä tekoälypohjaisesta analyysistä.
Lapsen kehitystä seurataan lastenneuvoloissa erilaisten kyselyiden ja ammattilaisten tekemien arvioiden avulla. Tavanomaisesta kehityskulusta poikkeavat lapset lähetetään erikoissairaanhoidon arvioitavaksi varmuuden vuoksi matalalla kynnyksellä.
”MAIJUn avulla voisi tunnistaa yleisimmät tilanteet, joissa lapsen kehitys on keskimääräistä verkkaisempaa, vaikka onkin normaalivariaatiossa. Vastaavasti voidaan tunnistaa lapset, jotka tarvitsevat varhaisia tukitoimia liikunnalliseen kehitykseensä”, sanoo lastenneurologian professori Leena Haataja HUS Uuden lastensairaalan BABA-tutkimuskeskuksesta.
Toiminnalliset kasvukäyrät mahdollisia
HUSissa tehty tutkimus osoitti, että MAIJU-älypotkupuvulla voidaan arvioida luotettavasti lapsen motorista kehitystä eli luoda lapsen motoriikkaa kuvaavia kasvukäyriä. Lisäksi selvisi, että ikätasoarvio lapsen liikkumisesta osuu lähelle lapsen kalenteri-ikää. MAIJUn tekemästä ikätasoarviosta tehty kasvukäyrä on kutakuinkin yhtä tarkka kuin lapsen painosta tai päänympäryksestä tehty kasvukäyrä. Pituusmittaukseen perustuva kasvukäyrä osoittautui tarkimmaksi.
Lapsen liikunnallisen kehityksen arviointi nykyisillä menetelmillä on kvalitatiivista: arvio perustuu vanhemman haastatteluun tai juuri siihen hetkeen, kun lapsi on vastaanotolla. MAIJU-älypotkupuvulla saadaan puolestaan liikemittauksia kotona tai muussa lapselle sopivassa ympäristössä. Mittaustulokset ovat kvantitatiivisia ja niitä voidaan siten verrata lapsen muihin terveystietoihin.
Tekoäly analysoi MAIJU-mittaukset
PILKE-tutkimuksessa oli mukana 116 lasta, iältään 4–19 kuukautta. MAIJU-mittauksia tehtiin yhteensä 1 358 tuntia 226 eri mittauskerralla. Osa lapsista tuli mittauksia varten BABA-keskukseen ja osa lapsista mitattiin kotonaan vanhempiensa valvonnassa.
Lasten asennot ja liikkeet tunnistettiin MAIJU-mittauksista syväoppimiseen perustuvalla tekoälyalgoritmilla. Näistä tiedoista saatiin yksityiskohtainen kuvaus lapsen toiminnasta sekä yleinen arvio lapsen motoriikan edistymisestä.
Motorista kehitystä kuvaavaa ikäarviota verrattiin neuvoloissa käytettyihin pituus-, paino- ja päänympärysmittauksiin, jotka saatiin 17 838 samanikäisen suomalaislapsen mittausrekisteristä.
Tutkimus tehtiin Baba-keskuksessa, jossa tutkitaan vauvojen aivotoiminnan kehitystä sekä kehitetään menetelmiä vauvojen neurologisten ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja seurantaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Linkki eBiomedicine-julkaisuun: https://doi.org/10.1016/j.ebiom.2023.104591
Manu Airaksinen, Suomen Akatemian tutkijatohtori, tekoälyanalyysien kehitys, BABA-tutkimuskeskus, HUS
manu.airaksinen@hus.fi
Leena Haataja, lastenneurologian professori, HUS ja Helsingin yliopisto, Lastentautien tutkimuskeskus, BABA-tutkimuskeskus
leena.haataja@hus.fi, 040 572 1666
Sampsa Vanhatalo, fysiologian professori ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, HUS ja Helsingin yliopisto, Lastentautien tutkimuskeskus, BABA-tutkimuskeskus
sampsa.vanhatalo@helsinki.fi, 050 528 6119
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUS-sammanslutningens stämma sammanträder den 4 oktober 202328.9.2023 16:14:49 EEST | Tiedote
En extra stämma för sammanslutningen hålls onsdagen den 4 oktober 2023 klockan 10.
HUSin yhtymäkokous kokoontuu 4.10.202328.9.2023 16:14:49 EEST | Tiedote
HUSin yhtymäkokouksen ylimääräinen kokous pidetään keskiviikkona 4.10.2023 klo 10.
Elolyckorna har minskat – dödsfallen ofta en följd av att unga klättrat upp på tågtak26.9.2023 06:07:00 EEST | Tiedote
Skador och dödsfall till följd av elstöt har minskat betydligt i och med att säkerhetskulturen förbättrats och säkerhetskraven höjts.
Sähkötapaturmat vähentyneet – kuolemat usein seurausta nuoren kiipeämisestä junan katolle26.9.2023 06:07:00 EEST | Tiedote
Sähköiskun aiheuttamat vammat ja kuolemat ovat merkittävästi vähentyneet turvallisuuskulttuurin ja turvallisuusvaatimusten kohentumisen myötä.
Kroniska trötthetssyndrom: det finns hopp om att bli återställd25.9.2023 09:55:00 EEST | Tiedote
HUS experter har medverkat i det internationella nätverk som arbetar med att lösa problemet med kronisk trötthet. Enligt nätverket kan långvariga symptom förklaras av förändringar i hjärnans nerv- och stressystem. Förändringarna är reversibla och de kan påverkas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme