Lapsen motorista kehitystä voi seurata älypotkupuvun avulla
”Älypotkupuku mittaa lapsen asentoja ja liikkeitä sekunnin välein. Niiden perusteella mitataan lapsen yksityiskohtaista liikehdintää ja voidaan esimerkiksi arvioida, onko lapsen liikkuminen ikätasoista”, sanoo MAIJU-älypotkupuvun ja tekoälyalgoritmien kehittäjä, tekniikan tohtori Manu Airaksinen HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.
HUSin, Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston yhteistyönä kehitetty MAIJU-älypotkupuku (Motor Assessment in Infants with a Jumpsuit) koostuu liikkeitä mittaavasta potkupuvusta, älypuhelinsovelluksesta sekä tekoälypohjaisesta analyysistä.
Lapsen kehitystä seurataan lastenneuvoloissa erilaisten kyselyiden ja ammattilaisten tekemien arvioiden avulla. Tavanomaisesta kehityskulusta poikkeavat lapset lähetetään erikoissairaanhoidon arvioitavaksi varmuuden vuoksi matalalla kynnyksellä.
”MAIJUn avulla voisi tunnistaa yleisimmät tilanteet, joissa lapsen kehitys on keskimääräistä verkkaisempaa, vaikka onkin normaalivariaatiossa. Vastaavasti voidaan tunnistaa lapset, jotka tarvitsevat varhaisia tukitoimia liikunnalliseen kehitykseensä”, sanoo lastenneurologian professori Leena Haataja HUS Uuden lastensairaalan BABA-tutkimuskeskuksesta.
Toiminnalliset kasvukäyrät mahdollisia
HUSissa tehty tutkimus osoitti, että MAIJU-älypotkupuvulla voidaan arvioida luotettavasti lapsen motorista kehitystä eli luoda lapsen motoriikkaa kuvaavia kasvukäyriä. Lisäksi selvisi, että ikätasoarvio lapsen liikkumisesta osuu lähelle lapsen kalenteri-ikää. MAIJUn tekemästä ikätasoarviosta tehty kasvukäyrä on kutakuinkin yhtä tarkka kuin lapsen painosta tai päänympäryksestä tehty kasvukäyrä. Pituusmittaukseen perustuva kasvukäyrä osoittautui tarkimmaksi.
Lapsen liikunnallisen kehityksen arviointi nykyisillä menetelmillä on kvalitatiivista: arvio perustuu vanhemman haastatteluun tai juuri siihen hetkeen, kun lapsi on vastaanotolla. MAIJU-älypotkupuvulla saadaan puolestaan liikemittauksia kotona tai muussa lapselle sopivassa ympäristössä. Mittaustulokset ovat kvantitatiivisia ja niitä voidaan siten verrata lapsen muihin terveystietoihin.
Tekoäly analysoi MAIJU-mittaukset
PILKE-tutkimuksessa oli mukana 116 lasta, iältään 4–19 kuukautta. MAIJU-mittauksia tehtiin yhteensä 1 358 tuntia 226 eri mittauskerralla. Osa lapsista tuli mittauksia varten BABA-keskukseen ja osa lapsista mitattiin kotonaan vanhempiensa valvonnassa.
Lasten asennot ja liikkeet tunnistettiin MAIJU-mittauksista syväoppimiseen perustuvalla tekoälyalgoritmilla. Näistä tiedoista saatiin yksityiskohtainen kuvaus lapsen toiminnasta sekä yleinen arvio lapsen motoriikan edistymisestä.
Motorista kehitystä kuvaavaa ikäarviota verrattiin neuvoloissa käytettyihin pituus-, paino- ja päänympärysmittauksiin, jotka saatiin 17 838 samanikäisen suomalaislapsen mittausrekisteristä.
Tutkimus tehtiin Baba-keskuksessa, jossa tutkitaan vauvojen aivotoiminnan kehitystä sekä kehitetään menetelmiä vauvojen neurologisten ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja seurantaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Linkki eBiomedicine-julkaisuun: https://doi.org/10.1016/j.ebiom.2023.104591
Manu Airaksinen, Suomen Akatemian tutkijatohtori, tekoälyanalyysien kehitys, BABA-tutkimuskeskus, HUS
manu.airaksinen@hus.fi
Leena Haataja, lastenneurologian professori, HUS ja Helsingin yliopisto, Lastentautien tutkimuskeskus, BABA-tutkimuskeskus
leena.haataja@hus.fi, 040 572 1666
Sampsa Vanhatalo, fysiologian professori ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, HUS ja Helsingin yliopisto, Lastentautien tutkimuskeskus, BABA-tutkimuskeskus
sampsa.vanhatalo@helsinki.fi, 050 528 6119
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Jourvård för misshandlade utvecklad inom HUS – ny vårdkedja ger klarhet och stöd15.7.2025 12:48:26 EEST | Pressmeddelande
HUS har tagit i bruk en ny vårdmodell vid samjourerna i Pejas, Jorv och Mejlans som förbättrar vården av patienter som utsatts för våld. Målet med modellen är ett enhetligt tillvägagångssätt för att identifiera och undersöka våld samt hänvisa patienten till stödtjänster inom HUS. Den praktiska och tydliga verksamhetsmodellen säkerställer att alla som utsatts för våld får det stöd de behöver, oberoende av vilken jour de besöker.
Pahoinpideltyjen päivystyksellistä hoitoa kehitetty HUSissa – uusi hoitoketju tuo selkeyttä ja tukea15.7.2025 12:48:26 EEST | Tiedote
Peijaksen, Jorvin ja Meilahden yhteispäivystyksissä on otettu käyttöön uusi hoitomalli, joka parantaa väkivaltaa kokeneiden potilaiden hoitoa. Mallin tavoitteena on, että HUSissa on yhtenäinen toimintatapa väkivallan tunnistamiseen, tutkimiseen ja potilaiden ohjaamiseen tukipalveluihin. Käytännönläheinen ja selkeä toimintamalli varmistaa, että jokainen väkivaltaa kokenut saa tarvitsemansa tuen, riippumatta siitä, missä päivystyksessä hän asioi.
Emergency care of victims of violence developed at HUS – new care chain brings clarity and support15.7.2025 12:48:26 EEST | Press release
The Emergency Departments of Peijas, Jorvi and Meilahti have introduced a new care model that improves the treatment of patients who have experienced violence. The model is aimed at ensuring a uniform practice for recognizing violence, examining the patients and referring them to support services. A practical and clear operating model ensures that everyone who has experienced violence receives the support they need, regardless of which emergency department they visit.
Graviditetskomplikationer ojämnt fördelade i Finland – mer blodtrycksproblem i östra och norra Finland8.7.2025 10:15:28 EEST | Pressmeddelande
Graviditetskomplikationer förknippade med högt blodtryck, såsom preeklampsi och blodtryckssjukdom under graviditeten, är vanligare i östra och norra Finland jämfört med resten av landet. Förhöjt blodtryck under graviditeten kan vara kopplat till för låg fiberhalt i livsmedelsinköpen.
Raskauskomplikaatiot eivät jakaannu Suomessa tasaisesti – Itä- ja Pohjois-Suomessa on enemmän verenpaineongelmia8.7.2025 10:15:28 EEST | Tiedote
Korkeaan verenpaineeseen liittyvät raskauskomplikaatiot kuten pre-eklampsia ja raskaudenaikainen verenpainetauti ovat yleisempiä Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin muualla Suomessa. Raskaudenaikainen verenpaineen nousu saattaa olla yhteydessä vähäiseen kuidun määrään ruokaostoksissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme