Järjestelmäpiirisuunnittelun huippukeskusta suunnitellaan Suomeen

Viime vuonna käynnistetty Chips Act -ohjelma tähtää puolijohdetuotannon kasvattamiseen EU:n alueella 20 prosenttiin maailmanlaajuisesta tuotannosta vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisten yliopistojen ja Nokian yhteinen järjestelmäpiirisuunnittelun huippukeskus vahvistaisi osaltaan eurooppalaista omavaraisuutta sirujen saatavuuden suhteen.
Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmä, kumppaniyritykset, VTT, Tampereen yliopisto ja Aalto-yliopisto sekä Tampereen ja Espoon kaupungit ovat esittäneet kotimaisen siruosaamisen nostamiseksi kansallista Siruja Suomesta -ohjelmaa.
Piiriteknologiaosaamisen kehittäminen tulevaisuuden vaatimalle tasolle onnistuu vain eri toimijoiden vahvalla yhteistyöllä. Koska kyse on monimutkaisista ja laajoista prosesseista, tarvitaan eri alojen asiantuntijuutta ja niiden tuomaa ainutlaatuista synergiaa.
Vahvaa kotimaista SoC-osaamista
Järjestelmäpiirisuunnittelun (System-on-Chip, SoC) koulutusta Suomessa tarjoavat Tampereen ja Oulun yliopistot sekä Aalto-yliopisto. Tampereella koulutetaan valtaosa Suomen digitaalisuunnittelijoista ja kaupunki on piirisuunnittelun keskittymä myös teollisuudessa. SoC-suunnittelun perintöön Tampereella vaikuttaa vahvasti Nokia, jolla on SoC-toimintoja myös Oulussa ja Espoossa. Aalto-yliopistolla, Oulun yliopistolla ja VTT:llä on osaamista radiotaajuus-, sekamuoto,- ja mittausteknisten piirien suunnittelusta.
– Järjestelmäpiiriosaaminen on erittäin tärkeää Nokialle – esimerkiksi matkapuhelinverkkojen toiminta pohjautuu tehokkaisiin järjestelmäpiireihin. Yhteisenä tavoitteenamme on nyt järjestelmäpiirikehityksen huippukeskuksen perustaminen Suomeen. Näin pyrimme syventämään ja jatkamaan jo aiemmin Tampereella aloitettua ekosysteemiyhteistyötä erittäin vaativan osaamisen varmistamiseksi. Huippukeskuksen perustaminen vahvistaisi järjestelmäpiirikehityksen merkitystä ja tunnettuutta niin Suomessa kuin laajemminkin, sanoo Tommi Uitto, Nokian Matkapuhelinverkot-liiketoimintaryhmän johtaja ja Suomen maajohtaja.
Esimerkki onnistuneesta kehitystyöstä on vuonna 2020 käynnistynyt ekosysteemihanke SoC Hub, jossa Tampereen yliopisto yhdessä Nokian ja muun yrityskonsortion kanssa on kehittänyt yhdessä pian kolme järjestelmäpiiriä, jotka sisältävät satoja miljoonia transistoreita. SoC Hubin onnistunut toimintamalli halutaan nyt laajentaa kansalliseksi ja pian kansainväliseksi.
– Huippukeskuksen kautta on mahdollista jatkaa SoC Hubissa käynnistettyä yhteiskehitystyötä laajemmalla skaalalla ja vahvistaa yhä useampien yritysten edellytyksiä järjestelmäpiirien kehittämiseen ja hyödyntämiseen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, sanoo professori Timo Hämäläinen Tampereen yliopistosta.
Kehitystyöhön kutsutaan mukaan myös muut Siruja Suomesta -ohjelman toimijat. Kansallista tutkimusyhteistyötä on jo laajennettu hakemalla Suomen Akatemian kahdeksanvuotista lippulaivaohjelmaa Microelectronics Center of Finland yhdessä Aalto-yliopiston, Oulun yliopiston ja VTT:n kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tampereen yliopisto:
Pauli Kuosmanen
Johtaja, Tutkimus- ja innovaatiopalvelut
050 304 5934
pauli.kuosmanen@tuni.fi
Nokia:
Viestintä
press.services@nokia.com
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Uusi suunnittelumenetelmä parantaa teräsrakenteiden luotettavuutta ja säästää materiaalia16.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Nykyiset rakennemitoituksen menetelmät eivät kuvaa riittävän tarkasti rakenteiden käyttäytymistä vauriotilanteissa. Tämä voi johtaa joko ylimitoitukseen ja materiaalihukkaan tai alimitoitukseen ja turvallisuusriskeihin. Diplomi-insinööri Lauri Jaamala kehitti väitöstutkimuksessaan uuden suunnittelumenetelmän, jonka avulla voidaan suunnitella entistä tasalaatuisempia ja materiaalitehokkaampia kantavia rakenteita eurooppalaisten rakentamismääräysten mukaisesti.
Väitös: Tarkka tieto junan ja radan vuorovaikutuksesta auttaa kohdentamaan kunnossapitoa15.10.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Tiia Loponen selvitti, miten eri junakalustot kuormittavat rataa ja miten radan ominaisuudet, kuten kiskon kuluminen, vaikuttavat kuormituksiin Suomen rataverkolla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää radan kunnossapidon ja käyttömaksujen optimoinnissa.
Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote
Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.
Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.
Miten rahoittaa tulevaisuuden tiet ja sillat? INTO-hanke etsii vastauksia päätöksenteon tueksi7.10.2025 13:38:29 EEST | Tiedote
Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme