Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu – mikä muuttui?
26.5.2023 09:06:48 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Elokuussa 2021 alkoi Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttama valtakunnallinen kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu, johon osallistuvat vuosina 2016 ja 2017 syntyneet lapset aloittavat esiopetuksen jo viisivuotiaina. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun koulutuspoliittisia päätöksiä tullaan tekemään tutkimusperustaisesti. Seurannan ja arvioinnin tuloksia on nyt julkaistu kokeilun ensimmäisen toimintakauden (2021–2022) osalta.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun arvioinnista ja seurannasta vastaavassa tutkijaryhmässä on tutkijoita Jyväskylän, Turun ja Helsingin yliopistoista, Aalto-yliopistosta sekä valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT). Jyväskylän yliopiston tutkijat osallistuvat muun muassa kokeilun toimeenpanon ja toteutuksen arviointiin, lasten oppimisen seurantaan sekä tarkastelevat, millaisia näkökulmia lapsilla on kokeilusta.
JYU Reports -sarjassa juuri ilmestyneissä kolmessa osaraportissa kuvataan kahden kyselytutkimuksen pohjalta, kuinka esiopetuskokeilun kokeiluopetussuunnitelmia laadittiin, kuinka niiden käyttöönotto sujui, miten 5-vuotiaiden esiopetusta käytännössä toteutettiin sekä kuinka lasten tuen palvelut toteutuivat.
Aloitus sujui kiireen tahdittamana
Raportin mukaan enemmistö varhaiskasvatusjohtajista ja opettajista koki, että kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun käynnistämiseen oli ollut liian vähän aikaa. Valtaosa opettajista arvioikin kokeiluopetussuunnitelman käyttöönoton sujuneen lapsiryhmässään korkeintaan kohtalaisesti.
”Varhaiskasvatusjohtajien ja opettajien kyselyjen perusteella kokeiluopetussuunnitelman käyttöönottoa vaikeuttivat kiire, ajanpuute, ja henkilöstön vaihtuvuus. Näytti siltä, että aikapaineet ja resurssipula, esimerkiksi kelpoisten opettajien puute, voivat vaikuttaa uusien opetussuunnitelmien haltuunottoon”, professori Maarit Alasuutari Jyväskylän yliopistosta tiivistää.
Tulosten mukaan niin kuntien kokeiluopetussuunnitelmien laatiminen kuin kokeilun toteutus vaihteli alueellisesti ja kuntien välillä. Suurissa kunnissa korostuivat hallinnon ja asiantuntijoiden rooli, kun taas pienissä kunnissa suunnitelmat laadittiin yhteistyössä varhaiskasvatushenkilöstön kanssa. Lähes puolessa kokeilukunnista myös lapsia kuultiin kokeiluopetussuunnitelman suunnittelussa.
Kokeilu toi muutoksia oppimisympäristöihin ja henkilöstörakenteeseen
Kokeilun vuoksi useimmissa päiväkodeissa tehtiin erilaisia uudelleenjärjestelyjä, kuten vaihdettiin tai lisättiin lapsiryhmän käytössä olevia tiloja. Ennen kaikkea kokeilu näyttäisi muuttaneen viisivuotiaiden sosiaalista oppimisympäristöä sekä työntekijöiden toimintaympäristöä. Kokeiluryhmät koostuivat verrokkiryhmiä useammin vain viisivuotiaista lapsista tai 5–6-vuotiaista lapsista, kun taas verrokkiryhmät olivat useammin 5-vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten sekaryhmiä. Lisäksi lapsiryhmien henkilöstörakenteissa oli eroja.
”Selvityksen mukaan 5-vuotiaiden kokeiluryhmissä oli keskimäärin enemmän opettajia ja vähemmän lastenhoitajia kuin verrokkiryhmissä. Kokeiluryhmissä opettajilla oli myös useammin kelpoisuus tehtäväänsä. Nämä erot voivat osin selittyä kuntien tekemillä henkilöstön siirroilla ja uuden henkilöstön rekrytoimisella kokeiluryhmiin kokeilun mahdollistamiseksi”, projektitutkija Mimmu Sulkanen toteaa.
Tuen järjestäminen vaihtelee kunnittain
Tulokset osoittivat, että keskimäärin joka viidennellä lapsella sekä kokeilu- että verrokkiryhmissä oli jokin tuen tarve. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelujen saatavuus kuitenkin vaihteli kunnittain. Tavallisimmin varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelut oli järjestetty siten, että päiväkodille nimetty varhaiskasvatuksen erityisopettaja vieraili säännöllisesti ryhmissä konsultoimassa ja havainnoimassa lapsia.
Vaikka enemmistö opettajista oli tyytyväisiä oppilashuollon ja erityisopettajan palveluiden järjestämiseen, noin 15 prosenttia sekä kokeilu- että verrokkiryhmien opettajista arvioi, että ne vastasivat huonosti lapsiryhmän tarpeita. Lisäksi yli puolet opettajista arvioi, että lasten suunnitelmiin kirjatut tukitoimet eivät toteutuneet kaikkien ryhmän lasten kohdalla. Tätä selittivät useimmiten resurssipula sekä henkilöstön puute ja vaihtuvuus.
Arviointi ja seuranta jatkuvat
Toukokuuhun 2024 kestävään kokeiluun osallistuu noin 35 000 vuosina 2016 ja 2017 syntynyttä lasta, jotka on arvottu kokeilu- ja verrokkiryhmiin. Kokeilun seuranta päättyy vuonna 2025.
”Jyväskylässä tutkimus jatkuu muun muassa esiopetuskokeilun toisen vuoden toteutuksen seurannalla ja lasten näkökulmia koskevien aineistojen analysoinnilla. Koko tutkimusryhmän yhteistyönä on toteutettu lasten oppimisen valmiuksien ja sosioemotionaalisten taitojen kehityksen arviointeja, jotka jatkuvat vuonna 2016 syntyneiden lasten osalta heidän aloittaessa perusopetuksen syksyllä 2023”, kertoo professori Marja-Kristiina Lerkkanen.
Selvityksen tarkemmat tulokset ovat luettavissa avoimesti julkaistuista osaraporteista:
- Osaraportti 1: Kokeiluasiakirjojen laadinta, arviointi ja käyttöönotto
- Osaraportti 2: Kokeilun järjestämistavat, toiminta lapsiryhmissä sekä oppimisen polun jatkumot ja siirtymät
- Osaraportti 3: Tuen järjestelyt ja toteutuminen
Laajemmin kaksivuotisen esiopetuksen seurannan ja arvioinnin tutkimuksen ensituloksista voi lukea koko hankkeen väliraportista.
Lisätietoja:
Varhaiskasvatustieteen professori Maarit Alasuutari, Jyväksylän yliopisto
maarit.alasuutari@jyu.fi, puh. 040 805 3513
(osaraportteihin liittyvät kysymykset)
Professori Marja-Kristiina Lerkkanen, Jyväksylän yliopisto
marja-kristiina.lerkkanen@jyu.fi, puh. 040 805 3347
(lasten arviointiin liittyvät kysymykset)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 4626920kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Nordic-Baltic PIAAC Conference 2026 kokoaa päättäjät ja tutkijat pohtimaan aikuisten taitojen nykytilaa21.8.2026 15:03:55 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa järjestetään 26.-27.8.2026 Nordic-Baltic PIAAC Conference 2026 -konferenssi. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisessä konferenssissa esitellään OECD:n Kansainvälisen aikuisten taitotutkimuksen (PIAAC) uusimpia tuloksia. Konferenssiin on ilmoittautunut noin 120 osallistujaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi myös muualta Euroopasta, Yhdysvalloista ja Singaporesta. Tutkimustuloksia kommentoimaan olemme kutsuneet korkean tason päättäjiä Pohjoismaista ja Baltian maista.
Väitös: Kalanpoikaset paljastavat rannikon tärkeät lisääntymisalueet21.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Lari Veneranta tutki väitöskirjassaan siian, muikun, ahvenen ja kuhan lisääntymisalueita sekä niiden sijaintia määrittäviä ympäristötekijöitä pohjoisella Itämerellä.
Väitös: Monikielisten lasten vahvuudet jäävät yhä puutteiden varjoon19.8.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisessa koulukeskustelussa monikieliset lapset nähdään usein lähinnä puutteellisen suomen kielen taidon kautta. Venla Rantasen tuore väitöstutkimus kuitenkin paljastaa toisenlaisen puolen: lapset hyödyntävät eri kieliä monipuolisesti, rakentavat niiden avulla ystävyyssuhteita ja he tunnistavat myös syrjintää. Tutkija haastaa koulujärjestelmää ja päättäjiä näkemään monikieliset lapset kokonaisvaltaisina yksilöinä eikä vain kotoutuvina suomen kielen oppijoina.
Uusi professori Juha Ahtiainen tutkii, voidaanko voimaharjoittelun yksilöllisiä vasteita ennustaa18.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Juha Ahtiaisen tutkimus selvittää, kuinka eri ihmiset voivat hyödyntää voimaharjoittelua mahdollisimman tehokkaasti suorituskyvyn, terveyden ja toimintakyvyn kehittämiseen. Tutkimus palvelee samanaikaisesti huippu-urheilijoita, kuntoliikkujia, kuntoutujia ja ikääntyvää väestöä.
Väitös: Unelma lännestä on vahvempi kuin siirtolaisuuden riskit17.8.2026 12:05:00 EEST | Tiedote
Euroopassa käydään kiivasta keskustelua siitä, miten muuttoliikettä tulisi hallita. Jyväskylän yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, miksi tieto siitä, että siirtolaisuus voi olla vaikeaa, riskialtista ja epävarmaa, ei välttämättä vähennä ihmisten halua lähteä kotimaastaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme