Turunväylän varrella Espoossa on meneillään ilmanlaadun mittauskampanja maalis–toukokuussa 2023. Sen päätavoitteena on selvittää, kuinka korkeita katupölyn ja pakokaasujen pitoisuudet ovat eri etäisyyksillä vilkasliikenteisestä pääväylästä. Mittauksilla tutkitaan myös meluaidan vaikutuksia ilmansaasteiden pitoisuuksiin eri etäisyyksillä ja korkeuksilla tiestä verrattuna avoimeen paikkaan ilman meluaitaa.

- Pakokaasujen ja katupölyn ilmanlaatuvaikutuksista tarvitaan uutta tietoa kaupunkisuunnittelun tueksi pääväylien ja meluaitojen lähistöllä. Liikenteen pakokaasupäästöt vähenevät autokannan uudistuessa ja sähköistyessä, mutta katupöly säilyy ongelmana pitkään tulevaisuudessa. Mittauskampanjamme alustavien tulosten mukaan meluaita vähentää katupölyä aidan takana, kertoo HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen.

Pakokaasuista ja katupölystä kokonaiskuva uusilla mittaustekniikoilla

Turunväylän varrella toteutettu tutkimus on ensimmäinen laaja mittauskampanja meluesteen vaikutuksista ilmanlaatuun Suomessa. Turunväylän varrelle asennettiin tutkimuksen ajaksi eri etäisyyksille useita mittalaitepylväitä. Pylväät varustettiin uuden teknologian mittalaitteilla ja sensoreilla, joilla selvitettiin monipuolisesti liikenteen päästöjen kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia. Mittauksilla saadaan uutta tietoa katupölystä sekä pakokaasujen typpidioksidista, ultrapienistä hiukkasista ja mustasta hiilestä eli noesta.

- Uusien ja erilaisten mittaustekniikoiden yhdistäminen mahdollistaa sen, että saamme laajan kokonaiskuvan liikenneperäisten ilmansaasteiden pitoisuuksista ja leviämisestä lähiympäristöön. Samalla saamme lisäkokemusta sensoriteknologioiden jatkokehittämistä varten, professori Tuukka Petäjä Helsingin yliopistosta kertoo.

Liikkuvia ilmanlaatumittauksia ja sään täsmäseurantaa mallintamisen tueksi

Kampanjassa hyödynnettiin myös liikkuvia mittauksia. Ilmatieteen laitoksen drooneilla kartoitettiin ilmanlaatua korkeus- ja vaakasuunnassa. Vaakasuuntaisia mittauksia tehtiin myös seilometrillä, joka mittaa eri etäisyyksillä esiintyvää hiukkasprofiilia. Tampereen yliopiston mobiililaboratorio teki puolestaan liikenteen päästömittauksia ajamalla Turunväylän liikennevirrassa.

- Mobiililaboratorion mittausten avulla voimme laskea erilaisten epäpuhtauksien päästöjä todellisesta liikennevirrasta mitattuna. Näin saamme mahdollisimman tarkan käsityksen nykyisen autokannan päästöistä, jota voidaan hyödyntää jatkossa myös mallinnustutkimuksissa, professori Topi Rönkkö Tampereen yliopistosta pohtii.

- Ilmanlaatumittausten lisäksi teimme myös monia meteorologisia mittauksia, jotka ovat tärkeitä ilmanlaadun mittaustulosten tulkinnassa ja mallinnustyökalujen kehittämisessä. Meteorologisilla mittauksilla selvitettiin muun muassa kolmiulotteisesti ilmavirtauksia sekä seurattiin ilmakehän pystysuuntaisia ominaisuuksia, ryhmäpäällikkö Hilkka Timonen Ilmatieteen laitokselta kertoo.

Meluaidan takana vähemmän katupölyä

Kampanjan mittaustulokset ovat tällä hetkellä analysoitavana tarkemmin tutkimusryhmässä, ja lopullisia tuloksia on luvassa syksyn 2023 ja vuoden 2024 kuluessa. Alustavien tulosten mukaan sekä katupöly- että pakokaasupitoisuudet olivat pienempiä 6,5 metriä korkean meluaidan takana suojan puolella verrattuna avoimeen ympäristöön. Meluaita suojasi voimakkaammin katupölyltä kuin pakokaasuilta.

Suojavaikutus liikenteen päästöille heikkenee kuitenkin nopeasti kauempana meluaidan takana. Noin 30 metrin etäisyydellä meluaidasta pitoisuudet olivat jo melkein samalla tasolla kuin aukkopaikassa. Tien ja meluaidan välisellä alueella meluaita puolestaan nosti katupölyn ja pakokaasujen pitoisuuksia.

Kampanja toteutettiin osana Urbaani ilmanlaatu 2.0 -tutkimushanketta, jonka tavoitteena on tuoda uutta ja innovatiivista ilmanlaatudataa entistä helpommin saataville asukkaiden, yritysten ja viranomaisten käyttöön. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö rahoittaa hanketta, joka on osa vuoden 2021 Tulevaisuuden tekijät -ohjelmaa. Hankkeeseen osallistuvat Helsingin yliopisto (koordinaattori), Ilmatieteen laitos ja HSY. Tutkimuskampanja liittyi myös ACCC (Atmosphere and Climate Competence Center) -ohjelmaan ja RI-URBANS (Research Infrastructures Services Reinforcing Air Quality Monitoring Capacities in European Urban & Industrial Areas) -hankkeeseen.

Lisätietoa:

• Urbaani ilmanlaatu 2.0 -hanke: www.parempaailmaa.fi
• ACCC (Atmosphere and Climate Competence Center) -ohjelma: www.acccflagship.fi
• RI-URBANS (Research Infrastructures Services Reinforcing Air Quality Monitoring Capacities in European Urban & Industrial Areas) -hanke: www.riurbans.eu