Pohjois-Karjalan biosfäärialueen ja Lieksan kaupungin välisen sopimuksen kärjiksi saavutettavuuden ja kiertotalouden edistäminen

Pohjois-Karjalan biosfäärialue ja Lieksan kaupunki ovat päivittäneet kumppanuussopimustaan. Päivitetty sopimus allekirjoitetaan 1.6.2023 Lieksassa. Samalla allekirjoitetaan myös sopimus biosfäärialueen uuden kumppanin, Vaara-Karjalan Leader ry:n kanssa.

Edellinen sopimus Lieksan kaupungin ja biosfäärialueen välillä on tehty vuonna 2015. Päivitykselle oli aihetta, sillä asetettuja tavoitteita on jo saavutettu ja sopimuksen painotuksia oli perusteltua tarkastella uudelleen. Esimerkiksi Pappilanluhdan kosteikon toiminnallisuutta on kehitetty ja opetussuunnitelmatyössä on saatu sisällytettyä kestävän kehityksen teemoja paikallisin painotuksin.

"Lieksan kaupungin näkökannasta sopimuksessa keskeistä on vastuullisen matkailun kehittäminen ja saavutettavuuden edistäminen Kolin matkailualueella", painottaa kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen. ”Toisena merkittävänä teemana on sopimukseen tarkennettu uusiutuvaan energiaan ja kiertotalouteen perustuvaa elinvoiman vahvistamista.”

Kumppanuussopimuksessa uusiksi tavoitteiksi nostettiin mm. Kolin matkailualueen sekä retkeilyalueiden ja -reittien saavutettavuuden edistäminen sekä Koli-Ruunaa-Pielinen-kiertomatkailutuotteiden kehittäminen. Myös puurakentaminen nostettiin esiin yhdessä Pielisen museon ja Eva Ryynäsen taiteilijakodin, Paaterin, kanssa.

Kaupunginjohtaja Määttäsen mukaan Lieksa on tarkoitus nostaa Pohjois-Karjalan puurakentamisen kärkikohteeksi. "Brahea-kampus, Pielisen museon päärakennus, Moisionkadun kasvatus- ja koulutusyksikkö sekä Binderholz Nordic Oy:n Lieksan sahalinja, toimistorakennus ja Luhtirivitalo Lakehouse ovat hyviä esimerkkejä puurakentamisesta. Lisäksi Lieksan uusi sote-keskus on päätetty rakentaa puusta CLT-tekniikalla", kaupunginjohtaja summaa.

Sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Edelleen jatketaan mm. ilmastopäästöjen vähentämistä lisäämällä uusiutuvaa energiaa ja kiertotaloutta sekä kannustamalla paikallisia ihmisiä ja yrityksiä ilmastotekoihin. Myös työtä virtakutuisten kalojen elinmahdollisuuksien ja luontaisen lisääntymisen edellytyksien turvaamiseksi jatketaan Pielisellä ja Lieksanjoella.

Leader-yhteistyö uutena ulottuvuutena biosfäärialuetoimintaan – Vaara-Karjalan Leader on uusi kumppani

Samassa tilaisuudessa allekirjoitetaan myös uuden biosfäärialueen kumppanin, Vaara-Karjalan Leaderin, kanssa kumppanuussopimus.

Yhteistyö biosfäärialueen kanssa on yhtenä läpileikkaavana teemana Leaderin Kaistalla! -kehittämisstrategiassa. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä ja etsiä keinoja hyödyntää biosfäärialueen statusta tehokkaammin mm. alueen matkailun markkinoinnissa. Monet Leader-rahoitteiset kohteet toteuttavat omassa toiminnassaan biosfäärialueen arvoja ja yhteistyön tiivistyksellä.

Yhteistyöllä haetaankin molemmin puolista etua – Leader-toiminta saa enemmän näkyvyyttä kansainvälisissä verkostoissa ja samalla biosfäärialueen toiminta tulee tutummaksi alueemme ruohonjuuritason toimijoille. Konkreettisena toimena on esimerkiksi yhteistyömallin kehittäminen yhdessä Saaristomeren biosfäärialueen ja siellä toimivan I Samma Båt -Leaderin kanssa.

”Oikeastaan olemme vaan ihmetelleet yhdessä biosfäärialueen työvaliokunnan kanssa, että miksemme ole jo aiemmin tehneet enemmän yhdessä Leaderin kanssa”, toteaa koordinaattori Vilma Lehtovaara.

Taustatietoja biosfäärialueesta

Biosfäärialueen kumppanuussopimus on molemminpuolinen tahdonilmaus yhteistyöstä. Keskeisessä osassa kumppanuustoimintaa on yhteistyöverkostojen kehittäminen, yhteistoiminnan synergiaedut, sekä yhteisten mallien kehittäminen rahoitukseen sekä viestintään.

Toimija voi rakentaa yhteistyötä myös eri viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa kumppanuustoiminnan kautta ja saada esimerkiksi tutkimus- ja selvitysapua, uusia kontakteja sekä tietoa vaihtoehtoisista toimintatavoista. Toimija voi biosfäärialueverkoston kautta luoda yhteyksiä myös muihin toimijoihin kansainvälisesti Unescon kautta.

Kumppanuusverkostossa on mahdollisuus kehittää yhteistyöhankkeita toiminnan tueksi. Mitä aktiivisempi kumppani on yhteistyöverkostossa, sitä enemmän sen on mahdollista saada kumppanuustoiminnasta hyötyjä irti.

Pohjois-Karjalan biosfäärialue eli Unescon kestävän kehityksen yhteistyöalue on toiminnallinen alusta paikallisille ihmisille, toimijoille ja yrittäjille, joka edistää alueen kestävää kehitystä tukemalla ihmisten luontosuhdetta, luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä vastuullisten elinkeinojen kehittymistä.

Toiminnassa etsitään paikallisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin yhteistyössä maailmanlaajuisen biosfäärialueiden verkoston kanssa.

Pohjois-Karjalan biosfäärialueen maantieteellinen rajaus käsittää Lieksan, Ilomantsin ja Joensuun kaupungin Tuupovaaran kaupunginosan, mutta biosfäärialuetoimintaa on koko maakunnassa.

Pohjois-Karjalan biosfäärialueen kumppanuustoiminta edistää alueen toimijoiden mahdollisuuksia kehittää toimintaansa kestävämmäksi. Keskeistä kumppanuustoiminnassa on paikallinen yhteistyö ja yhteistyöverkostojen vahvistaminen. Kehityksessä huomioidaan alueelliset erityispiirteet sekä hyödynnetään paikallista tietoa. Kumppanit luovat omat kestävän kehityksen tavoitteet ja sitoutuvat noudattamaan niitä.

Kumppaneiden yhteistyöverkostossa kerätään ja jaetaan hyviä kestävän kehityksen käytäntöjä sekä rakennetaan yhteisiä malleja muun muassa viestinnän tueksi. Kansainvälisessä Unescon biosfäärialueverkostossa toimijat voivat luoda kontakteja paikallisten kumppaneiden lisäksi myös muualla maailmalla sijaitseviin toimijoihin.

Kestävän kehityksen toimintaa voi olla esimerkiksi ympäristönsuojelun edistäminen, kulttuurimaiseman säilyttäminen, luonnonvarojen kestävä hallinta, energiatehokkuuden parantaminen ja ympäristötietoisuuden kasvattaminen sekä yhteisöllisyyden nostaminen.

• Pohjois-Karjalan biosfäärialueen verkkosivut 

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.ely-keskus.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.