Blogi: Liikenneturvallisuus – tilastoja vai tunnetta?

Vuonna 1972 liikenteessä kuoli yli tuhat henkilöä, ja viisikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2022, kuolleita oli 204 (Onnettomuustietoinstituutin ennakkoraportin tieto). Jos kuolemat olisivat lisääntyneet kasvaneen autokannan kanssa samaan tahtiin, Suomessa olisi viime vuonna kuollut liikenteessä lähes 4000 ihmistä.  

Liikenneturvallisuuden eteen on tehty valtavasti työtä sekä Suomessa että globaalisti: tiestön kunto on parantunut, säännöstöä on muokattu ja ajoneuvoja on kehitetty merkittävästi turvallisemmiksi. Kaikki tämä näkyy numeroissa, ja hyvä niin.  

Liikenneturvallisuutta voi lähestyä numeroiden lisäksi tunteen kautta. Turvallisuus yleisesti ja liikenneturvallisuus erityisesti on myös tunneasia. Ilman tutkimustietoakin voisin ajatella, että peltikuorien sisällä, turvatyynyjen ja turvavöiden suojaamana autoa kuljettavat tuntevat olonsa varsin turvallisiksi.  

Turvallisuuden tunteen lujittamista kaipaavatkin ensi sijassa liikenteen heikoimmat, eli suojattomat kulkijat. Miltä tuntuu rollaattorin avulla etenevästä mummosta, jota epäilyttää, ehtiikö tien toiselle puolen, tai edes keskisaarekkeen suojaan, ennen punaisen valon vaihtumista? Miltä tuntuu ajaa kapean maantien laitaa polkupyörällä, kun ohittavan autoilijan näkyvyys on mutkan tai mäennyppylän takia olematon? Tai miltä tuntuu lähettää oma lapsi koulutielle, kun edellisviikolla lehdessä on ollut uutinen suojatiellä auton alle jääneestä lapsesta?  

Turvallisuuden tunteen lujittamisessa autoilijoiden asenne ja käyttäytyminen ovat avainasemassa. Liikennesääntöjen noudattamisen tulee olla itsestäänselvyys. Turvallisuuden tunne vahvistuu, kun jokainen tiellä liikkuja voi oman kokemuksensa perusteella luottaa siihen, että muutkin liikkuvat yhteisten sääntöjen mukaan. Turvan tunnetta tuo myös se, mitä vähemmän näemme liikenteessä aggressiivista, kiireistä tai välinpitämätöntä käytöstä.  

Meistä jokainen voi vaikuttaa siihen, että lähtee rattiin ilman kiirettä ja rauhoittaa itsensä huomioimaan muut tiellä liikkujat. Liikennevaloista lähdetään maltilla, risteyksiin ja suojateille hidastetaan ajoissa, ja ajaessa pidetään kännykät taskussa tai laukussa.  

Ystävälliset eleet luovat turvallista ilmapiiriä. Auton ulkopuolelta kuljettajan ystävällistä hymyä ei välttämättä näe, mutta kuljettajalle itselleen se luo positiivisemman fiiliksen – kokeile vaikka. Niin, ja kättä käytetään vain ystävälliseen kiitokseen – nyrkit ja keskisormet piiloon.  

Kesän myötä suojattomia liikenteessä kulkijoita on entistä enemmän. Tehdään siis itse kukin kesälupaus: Tänä vuonna jokaisen autolla liikkujan panos liikenneturvallisuuden eteen on heikompien tienkäyttäjien turvallisuuden tunteen lisääminen. Sivutuotteena myös turvallisuustilastot paranevat entisestään.  

J-P Halmeenmäki 

Kirjoittaja on Liikennevakuutuskeskuksen toimitusjohtaja, joka liikkuu ympäri vuoden autolla, pyörällä ja isänsä kanssa myös rollaattorilla. 

Suomalainen liikennevakuutus täyttää tänä vuonna 100 vuotta.

Lisätietoja:

OTI-ennakkoraportti: Tutkijalautakuntien tutkimat kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet vuonna 2022