Väitös: Papa-näyte on haaste patologille

Kohdunkaulasyöpää on kahta eri tyyppiä: levyepiteelisolusyöpää ja lieriöepiteelisolusyöpää. Länsimaissa kohdunkaulasyövän seulontaohjelmat ovat vähentäneet levyepiteelisolusyöpien määrää, mikä on johtanut myös kohdunkaulasyöpien kokonaismäärän laskuun. Samanaikaisesti lieriöepiteelisolusyöpien määrä on lisääntynyt.
Tärkein kohdunkaulasyövän riskitekijä on niin sanottu korkean riskin HPV-tartunta eli ihmisen papilloomavirustartunta, joka löytyy lähes kaikkien kohdunkaulan levyepiteelisolusyöpien taustalta. Myös valtaosassa kohdunkaulan lieriöepiteelisolusyöpätapauksista taustalla on korkean riskin HPV-tartunta. Pieni osa lieriöepiteelisyöpätapauksista on syntymekanismiltaan HPV-tartunnasta riippumattomia.
Johanna Pulkkinen toteaa väitöstutkimuksessaan erityisesti lievien lieriösolumuutosten olevan diagnostisesti haastavia.
– Kohdunkaulalla usein tavattavat hyvänlaatuiset muutokset, esimerkiksi erilaiset tulehdukselliset tilat, aiheuttavat lieriöepiteelisolusyöpää muistuttavia solumuutoksia, Pulkkinen kertoo.
Myös levyepiteelisolusyövän esiastemuutoksilla on lieriöepiteelisolusyövän kanssa päällekkäisiä solupiirteitä. Degeneraatio eli solujen huono säilyminen Papa-näytteissä oli tutkimuksen mukaan tavallisin patologin virhetulkintaan johtanut solulöydös.
Hoitoa vaativat muutokset, eli vaikea-asteiset kohdunkaulasyövän esiastemuutokset ja syöpä, tunnistetaan Papa-näytteistä varsin hyvin. Niillä henkilöillä, joilla oli osoitettavissa korkean riskin HPV-tartunta, lieriösoluperäiseksi tulkitun solumuutoksen taustalta löytyi usein levyepiteelisolusyövän esiastemuutos.
– Toisaalta, mikäli korkean riskin HPV-tartuntaa ei ollut osoitettavissa, Papa-näytteessä todetun lieriösolumuutoksen aiheuttaja oli aina hyvänlaatuinen, Pulkkinen toteaa.
Nykyisen Käypä hoito -suosituksen mukaisesti lieriösolumuutos Papa-näytteessä johtaa aina kohdunsuun tähystykseen, ja usein myös kudosnäytteen ottoon. Pulkkisen tutkimustulosten valossa lievien lieriösolumuutosten kohdalla pelkkä Papa- ja HPV-kontrolli voisi olla riittävä jatkotoimenpide ainakin silloin, kun potilaalla ei lähtötilanteessa ole osoitettavissa korkean riskin HPV-tartuntaa.
Johanna Pulkkinen on kotoisin Lappajärveltä ja työskentelee patologian erikoislääkärinä Fimlab Laboratoriot Oy:ssa Tampereella.
Väitöstilaisuus perjantaina 2. kesäkuuta 2023
Lääketieteen lisensiaatti Johanna Pulkkisen patologian alaan kuuluva väitöskirja Atypical Endocervical Cells in Pap Smears: Diagnostic Challenges and the Role of HPV Primary Screening tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 2.6.2023 klo 12 alkaen, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpönkatu 24). Vastaväittäjänä toimii professori Olli Carpén Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Ivana Kholová Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna Pulkkinen
johannapulkkinen33@icloud.com
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote
Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.
Piia Sormuselle talotekniikan professuuri28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa alkaa Suomen ensimmäinen talotekniikan professuuri toukokuussa, kun apulaisprofessorina aloittaa Piia Sormunen. Hän siirtyy uuteen rooliinsa rakennetun ympäristön tiedekunnan talotekniikan teollisuusprofessorin tehtävistä. Professuurin myötä yliopisto voi vastata entistä paremmin rakennusalan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme