Väitös: Uutta näyttöä ravitsemuksen yhteydestä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen

Tyypin 1 diabetes on Suomessa yleinen autoimmuunisairaus, johon sairastutaan yleensä varhaislapsuudessa. Perimä ennustaa sairastumisen riskiä, mutta ympäristötekijät kuten ravitsemus vaikuttavat merkittävästi sairastumiseen. Sairauden kehittyminen on edennyt jo pidemmän aikaa ennen kuin diabetekselle tyypilliset kliiniset oireet ilmaantuvat. Tämä esidiabetekseksi kutsuttu tila on havaittavissa verenkiertoon ilmaantuvista tyypin 1 diabetekseen liitetyistä auto vasta-aineista, eli elimistön omiin rakenteisiin kohdistuvista vasta-aineista.
Markus Mattilan väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa, onko lapsuusajan veren C-vitamiininpitoisuus yhteydessä esidiabeteksen ja kliinisen sairauden kehittymiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös ensimmäistä kertaa, muokkaavatko C-vitamiinin aineenvaihduntaa säätelevien geenien eri genotyypit C-vitamiinin saannin ja tyypin 1 diabeteksen kehittymisen välistä yhteyttä.
Tutkimuksessa havaittiin, että korkea C-vitamiinipitoisuus lapsuusaikana saattaa suojata esidiabeteksen kehittymiseltä. Geenien variaatiot sen sijaan eivät muokanneet C-vitamiinipitoisuuden ja tyypin 1 diabeteksen kehittymisen välistä yhteyttä.
– Veren C-vitamiinipitoisuus on riippuvainen ravinnon C-vitamiinista. Siksi tutkimukseni perusteella hyvien C-vitamiinin lähteiden, eli kasviksien, hedelmien ja marjojen riittävä ja monipuolinen syöminen on hyödyllistä myös tyypin 1 diabeteksen ehkäisyn kannalta.
Väitöskirjassaan Markus Mattila selvitti myös äidin raskaudenaikaisen C-vitamiinin, raudan, nitraatin ja nitriitin saannin yhteyttä lapsen tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä. Aikaisempien tutkimusten perusteella runsas raudan saanti saattaa edistää happiradikaalien muodostumista ja runsas nitraatin ja nitriitin saanti N-nitrosoyhdisteiden muodostumista elimistössä. Nämä yhdisteet voivat lisätä riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen.
– C-vitamiini sen sijaan voi ehkäistä näiden yhdisteiden muodostumista ja siten suojata sairauden kehittymiseltä. Tutkimukseni mukaan äidin C-vitamiinin saanti ei ollut suojaavassa yhteydessä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen varhaislapsuudessa. Kuitenkin raudan, nitraatin tai nitriitin saanti ei myöskään näyttäisi lisäävän lapsen riskiä sairastumisen riskiä, Mattila toteaa.
Väitöskirjan aineisto kerättiin kahdesta tyypin 1 diabetesta selvittävästä seurantatutkimuksesta. Kansainvälisen The Environmental Determinants of Diabetes in the Young (TEDDY) tutkimuksen aineistossa oli mukana yli 8 000 lasta neljästä maasta: Suomi, Ruotsi, Saksa ja Yhdysvallat. Suomalaisessa Type 1 Diabetes Prediction and Prevention (DIPP) tutkimuksessa oli mukana yli 7 000 lasta.
Laillistettu ravitsemusterapeutti Markus Mattila on ennen väitöskirjaansa työskennellyt ravitsemustutkijana TEDDY- ja DIPP-tutkimuksissa. Mattilan suunnitelmissa on jatkaa tutkimuksia näiden isojen tutkimusprojektien parissa.
Terveystieteiden maisteri Markus Mattilan epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja Vitamin C, iron, nitrate, and nitrite in the development of islet autoimmunity and type 1 diabetes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 2.6.2023 klo 12 alkaen, Arvo-rakennuksen luentosalissa F115, (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Kirsi Laitinen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Suvi Virtanen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markus Mattila
markus.mattila@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopiston tiedekuntien dekaanit on valittu4.10.2023 10:52:54 EEST | Tiedote
Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus nimitti 3.10. kuuden tiedekunnan dekaanit. Yhden tiedekunnan dekaanin tehtävän täytön valmistelua jatketaan. Dekaanien viisivuotinen toimikausi alkaa 1.1.2024.
Väitös: Plasman suPAR on lupaava lisätyökalu haimasyövän havaitsemiseen4.10.2023 09:30:00 EEST | Tiedote
Akuutin haimatulehduksen uusiutumisen ja kroonisen haimatulehduksen kehittymisen ennustaminen on tärkeää sekä potilaiden elämänlaadun että terveydenhuollon kustannusten optimoimiseksi. Samoin haimakasvaimen diagnostiikassa hyvän- ja pahanlaatuisen muutoksen toisistaan erottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Väitöskirjatutkimuksessaan LL Anu Aronen tutki suPAR-merkkiaineen käyttöä erilaisten haimasairauksien ennustetekijänä ja diagnostiikassa.
Kielentutkijat kutsuvat kansalaiset mukaan tekemään tutkimusta3.10.2023 14:40:36 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkijat selvittävät suomalaisten käsityksiä kielen vaihtelusta ja muuttumisesta. Samalla tutkijat ottavat käyttöön uusia kanssatutkimuksen menetelmiä: vapaaehtoiset pääsevät osallistumaan suomen kielen tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Samat haasteet, eri ratkaisut – Tampereen yliopisto mukana etsimässä Euroopan parhaita keinoja uudistaa sote-alaa3.10.2023 08:30:00 EEST | Tiedote
Transforming Health and Care Systems -kumppanuusohjelma kutsuu sote-alan tutkijat ja kehittäjät pohtimaan yhdessä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita voidaan ratkoa eri maissa. Jenni Airaksinen toimii 1.10. alkaen hankkeen johtavana asiantuntijana Tampereen yliopistossa.
Väitös: Ihmissolupohjainen sydänkudosmalli ennustaa tarkasti lääkeaineiden vaikutuksia29.9.2023 08:15:00 EEST | Tiedote
DI Maria Koivisto kehitti väitöstutkimuksessaan ihmissolupohjaisen sydänkudosmallin, jolla voidaan testata ihmisen sydämeen kohdistuvia lääkeaineiden vaikutuksia. Kudosmallit, jotka vastaavat paremmin ihmisen sydämen toimintaa, antavat luotettavampaa tietoa aineiden vaikutuksista ihmiselle ja voivat vähentää lääkekehityksessä käytettäviä eläinkokeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme