Väitös: Uutta näyttöä ravitsemuksen yhteydestä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen
Tyypin 1 diabetes on Suomessa yleinen autoimmuunisairaus, johon sairastutaan yleensä varhaislapsuudessa. Perimä ennustaa sairastumisen riskiä, mutta ympäristötekijät kuten ravitsemus vaikuttavat merkittävästi sairastumiseen. Sairauden kehittyminen on edennyt jo pidemmän aikaa ennen kuin diabetekselle tyypilliset kliiniset oireet ilmaantuvat. Tämä esidiabetekseksi kutsuttu tila on havaittavissa verenkiertoon ilmaantuvista tyypin 1 diabetekseen liitetyistä auto vasta-aineista, eli elimistön omiin rakenteisiin kohdistuvista vasta-aineista.
Markus Mattilan väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa, onko lapsuusajan veren C-vitamiininpitoisuus yhteydessä esidiabeteksen ja kliinisen sairauden kehittymiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös ensimmäistä kertaa, muokkaavatko C-vitamiinin aineenvaihduntaa säätelevien geenien eri genotyypit C-vitamiinin saannin ja tyypin 1 diabeteksen kehittymisen välistä yhteyttä.
Tutkimuksessa havaittiin, että korkea C-vitamiinipitoisuus lapsuusaikana saattaa suojata esidiabeteksen kehittymiseltä. Geenien variaatiot sen sijaan eivät muokanneet C-vitamiinipitoisuuden ja tyypin 1 diabeteksen kehittymisen välistä yhteyttä.
– Veren C-vitamiinipitoisuus on riippuvainen ravinnon C-vitamiinista. Siksi tutkimukseni perusteella hyvien C-vitamiinin lähteiden, eli kasviksien, hedelmien ja marjojen riittävä ja monipuolinen syöminen on hyödyllistä myös tyypin 1 diabeteksen ehkäisyn kannalta.
Väitöskirjassaan Markus Mattila selvitti myös äidin raskaudenaikaisen C-vitamiinin, raudan, nitraatin ja nitriitin saannin yhteyttä lapsen tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä. Aikaisempien tutkimusten perusteella runsas raudan saanti saattaa edistää happiradikaalien muodostumista ja runsas nitraatin ja nitriitin saanti N-nitrosoyhdisteiden muodostumista elimistössä. Nämä yhdisteet voivat lisätä riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen.
– C-vitamiini sen sijaan voi ehkäistä näiden yhdisteiden muodostumista ja siten suojata sairauden kehittymiseltä. Tutkimukseni mukaan äidin C-vitamiinin saanti ei ollut suojaavassa yhteydessä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen varhaislapsuudessa. Kuitenkin raudan, nitraatin tai nitriitin saanti ei myöskään näyttäisi lisäävän lapsen riskiä sairastumisen riskiä, Mattila toteaa.
Väitöskirjan aineisto kerättiin kahdesta tyypin 1 diabetesta selvittävästä seurantatutkimuksesta. Kansainvälisen The Environmental Determinants of Diabetes in the Young (TEDDY) tutkimuksen aineistossa oli mukana yli 8 000 lasta neljästä maasta: Suomi, Ruotsi, Saksa ja Yhdysvallat. Suomalaisessa Type 1 Diabetes Prediction and Prevention (DIPP) tutkimuksessa oli mukana yli 7 000 lasta.
Laillistettu ravitsemusterapeutti Markus Mattila on ennen väitöskirjaansa työskennellyt ravitsemustutkijana TEDDY- ja DIPP-tutkimuksissa. Mattilan suunnitelmissa on jatkaa tutkimuksia näiden isojen tutkimusprojektien parissa.
Terveystieteiden maisteri Markus Mattilan epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja Vitamin C, iron, nitrate, and nitrite in the development of islet autoimmunity and type 1 diabetes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 2.6.2023 klo 12 alkaen, Arvo-rakennuksen luentosalissa F115, (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Kirsi Laitinen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Suvi Virtanen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markus Mattila
markus.mattila@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme