Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Taantumajakson katkeaminen laiha lohtu – talouden perustekijät eivät puolla vauhdikasta kasvua
Tilastokeskus julkaisi tänään ensimmäisen varsinaisen arvion kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen bruttokansantuotteesta. Suomen talous kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Suhteessa viime vuoden vastaavaan jaksoon oltiin kuitenkin pakkasella 0,3 prosenttia.
Uusien tietojen perusteella alkuvuoden bruttokansantuote kehittyi tuntuvasti luultua heikommin. Vielä reilu pari viikkoa sitten julkistetun ennakollisen tiedon yhteydessä Tilastokeskus arvioi bruttokansantuotteen nousseen ensimmäisellä neljänneksellä peräti 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja kasvaneen vuositasolla 1,2 prosenttia.
”Arviota suhdannekehityksestä korjattiin tuntuvasti alaspäin, mikä sopii paremmin vallitsevaan tulkintaan Suomen talouden tilasta. Aiemmin julkistetut kasvuluvut olivat epäilyttävän korkeita. Ei nyt ole mikään nousukausi meneillään”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Talouden perustekijät eivät puolla vauhdikasta kasvua
Viime vuoden jälkipuoliskolla koettiin Suomessa lievä taantumajakso, kun kokonaistuotanto supistui kahtena peräkkäisenä neljänneksenä. Nyt taantumajakso näyttäisi ainakin hetkellisesti katkenneen.
”Suhdanteen heikkeneminen kääntyi alkuvuodesta pieneksi nousuksi, mikä on myönteistä, mutta ei ole uskottavaa, että kyseessä olisi vielä lähtölaukaus isommalla kasvujaksolle. On vaikea nähdä, että talouden perustekijät puoltaisivat toistaiseksi vauhdikasta kasvua”, sanoo Appelqvist.
Appelqvist huomauttaa, että taloudessa on vielä voimakkaita vastatuulitekijöitä.
”Euroalueen teollisuus on vaikeuksissa, mikä ei lupaa hyvää viennille. Kotimaassa taas kuluttajien säästöt alkavat huveta ja yksityinen kulutus pysyy siksi vaisuna. Kun päälle lyödään vielä rakennusinvestointien nopea jarrutus, niin vaikeuksia on luvassa”, sanoo Appelqvist.
Rahapolitiikan kiristyminen heikentää Suomen kasvulukuja viiveellä
Alkuvuosi olisi voinut sujua Appelqvistin mukaan myös selvästi heikomminkin. Keskeiset kysyntäerät pitivät alkuvuodesta kohtalaisen hyvin pintansa investointeja lukuun ottamatta.
”Kotitaloudet jaksoivat edelleen kannatella taloutta hyvin, eikä yksityinen kulutus supistunut pelätyllä tavalla palkansaajien ostovoiman rajusta supistumisesta huolimatta. Sen sijaan investoinnit kehittyivät erittäin heikosti sekä teollisuudessa että rakentamisessa. Rahapolitiikan kiristymisen vaikutukset ovat vasta asteittain vaikuttamassa ja ne tulevat merkittävällä tavalla heikentämään loppuvuoden kasvulukuja niin Suomessa kuin laajemminkin maailmantaloudessa. Yksi harvoja positiivisia tekijöitä on raaka-aineisiin liittyvien hintapaineiden helpottaminen, mikä tukee kannattavuuden kehittymistä jatkossa ja viitoittaa pikkuhiljaa tietä kohti tavanomaisempaa suhdannetilannetta”, arvioi Appelqvist.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka AppelqvistPääekonomisti
Puh:+358 44 263 1051jukka.appelqvist@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työllisyys palasi kitukuukauden jälkeen kasvuun, mutta työttömyys on noussut kuin huomaamatta26.9.2023 09:14:10 EEST | Tiedote
Heinäkuussa työllisenä oli 62 000 ihmistä vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan, mutta pääekonomistin mukaan luvuista selvittiin säikähdyksellä. Nyt työllisyys on palanut kasvuun ja elokuussa työllisenä oli 45 000 henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys on kuitenkin noussut kuin huomaamatta ja voidaan puhua jo tuntuvasta kasvusta. Avoimien työpaikkojen määrä on historiallisen korkea, mutta se ei ole vain hyvä uutinen – sitkeästi avoinna olevat paikat kertovat myös työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmista.
Keskuskauppakamari: Osinkoverotukseen tarvitaan ripeä täsmäkorjaus – kokonaisuudistusta selvitettävä22.9.2023 11:40:45 EEST | Tiedote
Julkisuuteen noussut someyrittäjien holdingyhtiöihin liittyvä osinkoverosuunnittelu olisi mahdollista tilkitä pienellä lakimuutoksella. Asiasta syntynyt keskustelu on osoitus siitä, että osinkoverojärjestelmämme kohtelee yrityksiä eri tavoin liiketoiminnan luonteesta riippuen. Osinkoverotuksen muutoksille on siis tarvetta, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Keskuskauppakamari: Hyvä tuottavuus- ja työllisyyskehitys on palkansaajan etu21.9.2023 16:30:04 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi pitää palkansaajaliittojen suunnittelemia työtaistelutoimia lyhytnäköisinä ja jopa palkansaajien etujen vastaisina.
Keskuskauppakamari: Budjettiriihestä odotettuja panostuksia koulutus- ja osaamistason nostoon20.9.2023 13:24:14 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari on tyytyväinen hallituksen panostuksiin koulutus- ja osaamistason nostamiseksi. Panostukset perusopetukseen ja korkeakoulujen aloituspaikkojen kasvattamiseen ovat erittäin tärkeitä Suomelle, jotta osaavaa työvoimaa riittäisi tulevaisuudessa. Tuottavuus- ja talouskasvua tukevat merkittävät panostukset TKI-toimintaan.
Keskuskauppakamari: Hallitus panostaa liikenneverkkoon vaikeasta taloustilanteesta huolimatta20.9.2023 08:47:45 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarissa kiitosta saavat hallituksen budjettiriihessä tekemät panostukset liikenneverkkoon, vakavasta taloustilanteesta huolimatta. Uusien liikenneverkon parannus- ja kehittämishankkeiden toteuttamiset ovat parasta lääkettä heikkenevään suhdannetilanteeseen, mutta toteutusvalmiiden hankkeiden osalta kuokka olisi pitänyt saada maahan jo tänä vuonna, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Piia Karjalainen. Näin olisi maksimoitu elvytysvaikutus ja reagoitu rakennusalan ahdinkoon. Tiestön korjausvelan kasvu tulisi pysäyttää pysyvällä vuotuisella lisärahoituksella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme