Väitös: Kalevala kytkeytyy muunnelmiensa kautta nykyihmisen maailmaan

31.5.2023 10:14:50 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Jaa

Kalevala-muunnelmia on ilmestynyt 2000-luvulla poikkeuksellisen paljon, mikä kertoo kansalliseepoksen merkittävästä roolista suomalaisessa nykykulttuurissa. Ne ovat teoksia, joissa esiintyy Kalevalan tapahtumia, henkilöitä tai vähintään maailma, jossa Kalevala olisi voinut tapahtua. Elli-Mari Ahola tutkii väitöskirjassaan yhteensä neljäätoista romaanin muotoon kirjoitettua 2000-luvun Kalevala-muunnelmaa siitä näkökulmasta, millaista Kalevala-suhdetta ne tuottavat kerrontansa ja erilaisten maailmojensa avulla. Kirjallisuustieteen alan väitöskirja edustaa kertomuksentutkimusta.

Elli-Mari Ahola (kuva: Marianne Lehtinen).

Kaikkia tutkittuja teoksia yhdistää Elli-Mari Aholan mukaan se, että ne luovat tavalla tai toisella yhteyden kansalliseepos Kalevalan ja nykyajan ihmisen maailman välille. Nuo tavat on mahdollista tehdä näkyväksi tarkastelemalla viittauksia Kalevalaan muunnelmakertomuksessa yhtä aikaa sekä kerronnan että maailmojen tasoilla. Joskus Kalevalan tapahtumat tuodaan suoraan nykyaikaan, mutta muunnelmien tarinamaailmoissa ne saattavat sijaita myös menneisyydessä tai erillisessä fantasiamaailmassa.

– Entä jos Lönnrot kävikin fantasiamaailmassa ja sai sieltä Kalevalan tarinan? Entä jos Väinämöinen eläisikin rocktähtenä tässä ajassa? Entä jos Kalevalan hahmot oikeasti elivät joskus menneisyydessä? Esimerkiksi tällaisiin kysymyksiin törmää eri Kalevala-muunnelmien tarinamaailmojen äärellä, Ahola kertoo.

Hänen mukaansa kaikissa tapauksissa yhteys mahdollisen lukijan maailmaan on avain: Kalevalasta tulee muunnelmiensa avulla kiinnostava, kun teksti panee lukijan vertaamaan muunnelmaromaanin maailmaa siihen maailmaan, jossa itse elää.

Ahola avaa tutkimuksessaan ennennäkemättömän yksityiskohtaisesti keinoja, joilla Kalevala-muunnelmat ovat yhteydessä Kalevalaan. Tämän hän tekee jäljittämällä viittauksia Kalevalaan erilaisille kerronnan ja tarinamaailman rakenteiden tasoille ja löytää jopa viisinkertaisia viittauksia eepokseen yksittäisen romaanin rakenteessa. Tutkimuksen mukaan Kalevala kerrostuukin muunnelmiensa rakenteessa vähintään kolminkertaisena.

– Viittausten kerrostaminen on Kalevala-muunnelmakertomuksille tärkeä keino, jonka avulla voi välittää asteittain ja kiinnostavasti oivalluksia Kalevalasta sellaisillekin yleisöille, jotka eivät sitä entuudestaan tunne. Eepoksen tunteville se taas avaa vielä monipuolisempia vertailukohtia Kalevalaan suhteessa nykyaikaan tai siitä tuotettuun tietoon, Ahola tiivistää.

Kalevala-viittausten kerrostumisen havainnollistamiseksi Ahola esittelee uuden kolmiulotteisen tavan mallintaa kertomuksen rakennetta siten, että kerronnan tasoja ja erilaisia maailmoja on mahdollista tarkastella yhtä aikaa. Tutkimusasetelman keskiössä on sisäistekijän käsite, jolla kuvataan teoreettista yksittäisen teoksen kokoonpanosta vastaavaa tahoa ilman viittaamista todelliseen tekijään.

– Kirjallisuudentutkimuksessa on tarve kuvata sellaista merkitystasoa, joka sijoittuu todellisen tekijän ja kertojan välimaastoon. Tällä tutkimuksella otan osaltani kantaa siihen, että vuosien varrella kiisteltykin sisäistekijän käsite sopii tarkoitukseen, Ahola perustelee.

Väitöstilaisuus perjantaina 2. kesäkuuta

Filosofian maisteri Elli-Mari Aholan kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja Uudeksi kerrotut Kalevalan maailmat – Kerronta ja maailmat sisäistekijän viestinnän keinoina 2000-luvun Kalevala-muunnelmissa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 2. kesäkuuta 2023 kello 12, Pinni B -rakennuksen salissa B1096. Vastaväittäjänä toimii dosentti Merja Polvinen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Mari Hatavara yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Kalevala kirjallisuus kirjallisuustiede tutkimus väitöskirja

Yhteyshenkilöt

Elli-Mari Ahola
elli-mari.ahola@tuni.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211 https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tutkimus osoittaa suuria eroja hyvinvointialueiden kulttuurihyvinvointityössä17.4.2026 12:27:51 EEST | Tiedote

Uusi tutkimus yhdistää kulttuuriosallistumista yhä tiiviimmin kansanterveystyöhön. Tutkimus korostaa tarvetta systemaattiselle kansalliselle ohjaukselle ja tiiviille yhteistyölle, jotta kulttuurin hyvinvointivaikutukset voidaan hyödyntää täysimääräisesti väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

EMBARGO 15.4. klo 17: Tampereen yliopiston Vuoden Alumniksi on valittu teknologia- ja perheyrittäjä, kasvatustieteilijä Marjo Miettinen15.4.2026 17:00:00 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston Vuoden Alumniksi on valittu sähköteknologiayritys Ensto Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kasvatustieteilijä ja luokanopettaja Marjo Miettinen. Valintaan vaikutti Miettisen pitkäaikainen työ teknologiayritysten, elinkeinoelämän ja koulutuksen eteen. Nykyisessä tehtävässään Ensto Oy:ssä hän edistää vihreää siirtymää sekä luotettavaa ja turvallista sähkönjakelua. Nimitys julkistettiin yliopiston vuosijuhlassa keskiviikkona 15.4.

EU:n vaikutusvalta on kasvanut korkeakoulupolitiikassa15.4.2026 08:38:00 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan EU:n korkeakoulupolitiikkaan liittyvät verkostot ovat laajentuneet ja monipuolistuneet, ja EU on hiljalleen kasvattanut vaikutusvaltaansa koulutuspolitiikassa. Tutkimus myös osoittaa, miten arvojen ja tiedon välistä neuvottelua tehdään poliittisissa verkostoissa.

Sukupuolenkorjaushoidot eivät ole yhteydessä nuorten mielenterveyden paranemiseen14.4.2026 08:40:00 EEST | Tiedote

Laaja suomalainen rekisteritutkimus osoitti, että osalla nuorista vakavat mielenterveyden häiriöt lisääntyvät sukupuolenkorjaushoitojen jälkeen.

Tero Järvinen on Tampereen yliopiston Vuoden keksijä10.4.2026 10:35:00 EEST | Tiedote

Epidermolysis bullosa on vakava harvinainen ihosairaus, joka vaikeissa tautimuodoissa johtaa kuolemaan jo vauvana ja lievemmissäkin muodoissa aggressiivisiin ihosyöpiin. Tampereen yliopiston Vuoden keksijä, professori Tero Järvinen, on kehittänyt lääkemolekyylin, joka antaa uutta toivoa EB-potilaille Suomessa ja maailmalla. Järvisen innon ja motivaation juuret ovat syvällä perustutkimuksessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme