Väitös: Kalevala kytkeytyy muunnelmiensa kautta nykyihmisen maailmaan

31.5.2023 10:14:50 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Jaa

Kalevala-muunnelmia on ilmestynyt 2000-luvulla poikkeuksellisen paljon, mikä kertoo kansalliseepoksen merkittävästä roolista suomalaisessa nykykulttuurissa. Ne ovat teoksia, joissa esiintyy Kalevalan tapahtumia, henkilöitä tai vähintään maailma, jossa Kalevala olisi voinut tapahtua. Elli-Mari Ahola tutkii väitöskirjassaan yhteensä neljäätoista romaanin muotoon kirjoitettua 2000-luvun Kalevala-muunnelmaa siitä näkökulmasta, millaista Kalevala-suhdetta ne tuottavat kerrontansa ja erilaisten maailmojensa avulla. Kirjallisuustieteen alan väitöskirja edustaa kertomuksentutkimusta.

Elli-Mari Ahola (kuva: Marianne Lehtinen).

Kaikkia tutkittuja teoksia yhdistää Elli-Mari Aholan mukaan se, että ne luovat tavalla tai toisella yhteyden kansalliseepos Kalevalan ja nykyajan ihmisen maailman välille. Nuo tavat on mahdollista tehdä näkyväksi tarkastelemalla viittauksia Kalevalaan muunnelmakertomuksessa yhtä aikaa sekä kerronnan että maailmojen tasoilla. Joskus Kalevalan tapahtumat tuodaan suoraan nykyaikaan, mutta muunnelmien tarinamaailmoissa ne saattavat sijaita myös menneisyydessä tai erillisessä fantasiamaailmassa.

– Entä jos Lönnrot kävikin fantasiamaailmassa ja sai sieltä Kalevalan tarinan? Entä jos Väinämöinen eläisikin rocktähtenä tässä ajassa? Entä jos Kalevalan hahmot oikeasti elivät joskus menneisyydessä? Esimerkiksi tällaisiin kysymyksiin törmää eri Kalevala-muunnelmien tarinamaailmojen äärellä, Ahola kertoo.

Hänen mukaansa kaikissa tapauksissa yhteys mahdollisen lukijan maailmaan on avain: Kalevalasta tulee muunnelmiensa avulla kiinnostava, kun teksti panee lukijan vertaamaan muunnelmaromaanin maailmaa siihen maailmaan, jossa itse elää.

Ahola avaa tutkimuksessaan ennennäkemättömän yksityiskohtaisesti keinoja, joilla Kalevala-muunnelmat ovat yhteydessä Kalevalaan. Tämän hän tekee jäljittämällä viittauksia Kalevalaan erilaisille kerronnan ja tarinamaailman rakenteiden tasoille ja löytää jopa viisinkertaisia viittauksia eepokseen yksittäisen romaanin rakenteessa. Tutkimuksen mukaan Kalevala kerrostuukin muunnelmiensa rakenteessa vähintään kolminkertaisena.

– Viittausten kerrostaminen on Kalevala-muunnelmakertomuksille tärkeä keino, jonka avulla voi välittää asteittain ja kiinnostavasti oivalluksia Kalevalasta sellaisillekin yleisöille, jotka eivät sitä entuudestaan tunne. Eepoksen tunteville se taas avaa vielä monipuolisempia vertailukohtia Kalevalaan suhteessa nykyaikaan tai siitä tuotettuun tietoon, Ahola tiivistää.

Kalevala-viittausten kerrostumisen havainnollistamiseksi Ahola esittelee uuden kolmiulotteisen tavan mallintaa kertomuksen rakennetta siten, että kerronnan tasoja ja erilaisia maailmoja on mahdollista tarkastella yhtä aikaa. Tutkimusasetelman keskiössä on sisäistekijän käsite, jolla kuvataan teoreettista yksittäisen teoksen kokoonpanosta vastaavaa tahoa ilman viittaamista todelliseen tekijään.

– Kirjallisuudentutkimuksessa on tarve kuvata sellaista merkitystasoa, joka sijoittuu todellisen tekijän ja kertojan välimaastoon. Tällä tutkimuksella otan osaltani kantaa siihen, että vuosien varrella kiisteltykin sisäistekijän käsite sopii tarkoitukseen, Ahola perustelee.

Väitöstilaisuus perjantaina 2. kesäkuuta

Filosofian maisteri Elli-Mari Aholan kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja Uudeksi kerrotut Kalevalan maailmat – Kerronta ja maailmat sisäistekijän viestinnän keinoina 2000-luvun Kalevala-muunnelmissa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 2. kesäkuuta 2023 kello 12, Pinni B -rakennuksen salissa B1096. Vastaväittäjänä toimii dosentti Merja Polvinen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Mari Hatavara yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Kalevala kirjallisuus kirjallisuustiede tutkimus väitöskirja

Yhteyshenkilöt

Elli-Mari Ahola
elli-mari.ahola@tuni.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211 https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tampereen yliopistoon valittiin 3800 uutta opiskelijaa29.6.2026 15:26:58 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3800 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat jälleen edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.

Tutkimus yllätti: kaupunkien ilmanlaatua heikentääkin tuttu kemiallinen yhdiste29.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kemiallisen prosessin, joka yllättäen voikin lisätä pienhiukkasten muodostumista kaupunkiympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että typpioksidi – ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa liikenteessä, energiantuotannossa ja muissa polttoprosesseissa – voi edistää haitallisten pienhiukkasten muodostumista ilmakehässä. Ilmakehätieteessä on pitkään vallinnut päinvastainen käsitys.

Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote

Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.

Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.

Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote

Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme