Väitös: Kalevala kytkeytyy muunnelmiensa kautta nykyihmisen maailmaan

31.5.2023 10:14:50 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Jaa

Kalevala-muunnelmia on ilmestynyt 2000-luvulla poikkeuksellisen paljon, mikä kertoo kansalliseepoksen merkittävästä roolista suomalaisessa nykykulttuurissa. Ne ovat teoksia, joissa esiintyy Kalevalan tapahtumia, henkilöitä tai vähintään maailma, jossa Kalevala olisi voinut tapahtua. Elli-Mari Ahola tutkii väitöskirjassaan yhteensä neljäätoista romaanin muotoon kirjoitettua 2000-luvun Kalevala-muunnelmaa siitä näkökulmasta, millaista Kalevala-suhdetta ne tuottavat kerrontansa ja erilaisten maailmojensa avulla. Kirjallisuustieteen alan väitöskirja edustaa kertomuksentutkimusta.

Elli-Mari Ahola (kuva: Marianne Lehtinen).

Kaikkia tutkittuja teoksia yhdistää Elli-Mari Aholan mukaan se, että ne luovat tavalla tai toisella yhteyden kansalliseepos Kalevalan ja nykyajan ihmisen maailman välille. Nuo tavat on mahdollista tehdä näkyväksi tarkastelemalla viittauksia Kalevalaan muunnelmakertomuksessa yhtä aikaa sekä kerronnan että maailmojen tasoilla. Joskus Kalevalan tapahtumat tuodaan suoraan nykyaikaan, mutta muunnelmien tarinamaailmoissa ne saattavat sijaita myös menneisyydessä tai erillisessä fantasiamaailmassa.

– Entä jos Lönnrot kävikin fantasiamaailmassa ja sai sieltä Kalevalan tarinan? Entä jos Väinämöinen eläisikin rocktähtenä tässä ajassa? Entä jos Kalevalan hahmot oikeasti elivät joskus menneisyydessä? Esimerkiksi tällaisiin kysymyksiin törmää eri Kalevala-muunnelmien tarinamaailmojen äärellä, Ahola kertoo.

Hänen mukaansa kaikissa tapauksissa yhteys mahdollisen lukijan maailmaan on avain: Kalevalasta tulee muunnelmiensa avulla kiinnostava, kun teksti panee lukijan vertaamaan muunnelmaromaanin maailmaa siihen maailmaan, jossa itse elää.

Ahola avaa tutkimuksessaan ennennäkemättömän yksityiskohtaisesti keinoja, joilla Kalevala-muunnelmat ovat yhteydessä Kalevalaan. Tämän hän tekee jäljittämällä viittauksia Kalevalaan erilaisille kerronnan ja tarinamaailman rakenteiden tasoille ja löytää jopa viisinkertaisia viittauksia eepokseen yksittäisen romaanin rakenteessa. Tutkimuksen mukaan Kalevala kerrostuukin muunnelmiensa rakenteessa vähintään kolminkertaisena.

– Viittausten kerrostaminen on Kalevala-muunnelmakertomuksille tärkeä keino, jonka avulla voi välittää asteittain ja kiinnostavasti oivalluksia Kalevalasta sellaisillekin yleisöille, jotka eivät sitä entuudestaan tunne. Eepoksen tunteville se taas avaa vielä monipuolisempia vertailukohtia Kalevalaan suhteessa nykyaikaan tai siitä tuotettuun tietoon, Ahola tiivistää.

Kalevala-viittausten kerrostumisen havainnollistamiseksi Ahola esittelee uuden kolmiulotteisen tavan mallintaa kertomuksen rakennetta siten, että kerronnan tasoja ja erilaisia maailmoja on mahdollista tarkastella yhtä aikaa. Tutkimusasetelman keskiössä on sisäistekijän käsite, jolla kuvataan teoreettista yksittäisen teoksen kokoonpanosta vastaavaa tahoa ilman viittaamista todelliseen tekijään.

– Kirjallisuudentutkimuksessa on tarve kuvata sellaista merkitystasoa, joka sijoittuu todellisen tekijän ja kertojan välimaastoon. Tällä tutkimuksella otan osaltani kantaa siihen, että vuosien varrella kiisteltykin sisäistekijän käsite sopii tarkoitukseen, Ahola perustelee.

Väitöstilaisuus perjantaina 2. kesäkuuta

Filosofian maisteri Elli-Mari Aholan kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja Uudeksi kerrotut Kalevalan maailmat – Kerronta ja maailmat sisäistekijän viestinnän keinoina 2000-luvun Kalevala-muunnelmissa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 2. kesäkuuta 2023 kello 12, Pinni B -rakennuksen salissa B1096. Vastaväittäjänä toimii dosentti Merja Polvinen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Mari Hatavara yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Kalevala kirjallisuus kirjallisuustiede tutkimus väitöskirja

Yhteyshenkilöt

Elli-Mari Ahola
elli-mari.ahola@tuni.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211 https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.

Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote

Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme