Videopelaamisella ei havaittu yksiselitteisiä vaikutuksia työterveyteen

Suomen työväestön terveyttä ja pelaamista selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin tosin heikko yhteys ajallisesti suuren, yli 30 tuntia kestäneen viikoittaisen pelimäärän ja alemman työkyvyn välillä. Yhteys oli kuitenkin tilastollisesti tarkasteltuna niin heikko, ettei se vastannut kliiniseksi määriteltyä tasoa. Lisäksi havaittiin, ettei suurellakaan pelimäärällä ollut merkitsevää yhteyttä työstä palautumiseen.

Työsuojelurahaston rahoittamassa tieteidenvälisessä Ongelmapelaaminen työelämässä -hankkeessa kartoitettiin useiden menetelmien avulla työikäisen väestön pelaamista, terveyttä ja työhyvinvointia. Kaksivuotinen projekti selittää, miten videopelaaminen on verkottunut työntekijöiden elämään monimuotoisesti. Tutkimus on ajankohtainen siksikin, että Maailman terveysjärjestö WHO otti vuonna 2022 käyttöön videopelaamiseen liittyvän tautiluokituksen.

Luotettavia mittareita tarvitaan

Pelaamiseen liittyvien terveysongelmien mittaaminen on osoittautunut hankalaksi. Tutkijat huomasivat, että mittarista riippuen ongelmien esiintyvyys työväestössä vaihteli peräti 0,4–7,5 prosentin välillä. 

– Olisi tärkeää kohdentaa resursseja luotettavien mittarien kehitykseen. Tällä hetkellä laajasti käytettyjä mittareita ei ole validoitu eri ikäryhmissä, saati kliinisesti, tutkimusta johtanut dosentti Veli-Matti Karhulahti korostaa.

–  On todennäköistä, että koko väestön tasolla löytyy ongelmallisesti pelaavia työikäisiä, joilla on myös muita riskitekijöitä sekä terveyteen liittyviä haasteita. Yhdessä nämä seikat ovat varmasti yhteydessä heikompaan työkykyyn, epidemiologiaan erikoistunut apulaisprofessori Mikaela von Bonsdorff toteaa.

Kyselyiden lisäksi tutkimuksessa tehtiin yli 40 pelaamista kartoittavaa haastattelua Suomen työelämään eri tavoin osallistuvien ihmisten kanssa. Yhdessä haastateltujen ryhmässä seurattiin vuoden verran pelaajia, jotka olivat hakeneet ammattilaisten tukea ongelmalliseksi koettujen pelirutiinien parantamiseen.

– Haastattelujen perusteella pelaamiseen liittyvät terveysongelmat näyttävät olevan aina moniulotteisen elämäntilanteen summa. Ongelmat eivät ilmesty yhtäkkiä vaan kehittyvät pitkällä aikavälillä sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten alaisena, Karhulahti jatkaa.

Monet työnantajat myös tukevat henkilökunnan pelaamista esimerkiksi ylläpitämällä firmaliiga-joukkueita e-urheilupeleissä tai uudistamalla työtilojaan niin, että ne mahdollistavat videopelien pelaamisen osana virkistys- ja työhyvinvointitoimintaa. Pelaamisen ja terveyden suhteen ymmärtämistä monimutkaistavat kulttuuriset arvot ja odotukset.

–  Intensiivisen peliharrastuksen toimiva sovittaminen arkeen eri elämänvaiheissa riippuu lopulta siitä, miten koko yhtälö elämäntavoitteiden ja yhteiskunnan arvojen välillä pysyy kasassa. Siksi ongelmallisen pelaamisen mittaaminen ja teoreettinen ymmärtäminen on haastavaa. Siinä on tutkijoille selvitettävää vielä vuosikymmeniksi, Karhulahti toteaa.

Tutkimuksessa oli mukana myös Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö ja hanke toteutettiin Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ja Liikuntatieteellisen tiedekunnan välisenä yhteistyönä. Työhön osallistuivat Karhulahden ja von Bonsdorffin lisäksi professori Raine Koskimaa, tutkijatohtori Marcel Matroncik yliopistonlehtori Matti Munukka, väitöskirjatutkija Miia Siutila ja tutkijatohtori Jukka Vahlo.

 

Lisätietoa hankkeen julkaisuista:

• Karhulahti, V. M., Siutila, M., Vahlo, J., & Koskimaa, R. (2022). Phenomenological strands for gaming disorder and esports play: a qualitative registered report. Collabra: Psychology, 8(1), 38819. https://doi.org/10.1525/collabra.38819
• Karhulahti, V. M., Vahlo, J., Martončik, M., Munukka, M., Koskimaa, R., & von Bonsdorff, M. (2022). Ontological Diversity in Gaming Disorder Measurement: A Nationally Representative Registered Report. Addiction Research & Theory, 31 (3). DOI: 10.1080/16066359.2022.2115033
• Karhulahti, V. M., Vahlo, J., Munukka, M., Koskimaa, R., & von Bonsdorff, M. (2023) Videopelaamisen, työkyvyn ja työstä palautumisen suhde: kansallisesti edustava rekisteröity tutkimusraportti. Psykologia 58 (2), 130–145. ISSN 2670-322X.

Lisätietoja antavat:

 

Veli-Matti Karhulahti, +358505336559, veli-matti.m.karhulahti@jyu.fi

Mikaela von Bonsdorff +358408053605, mikaela.vonbonsdorff@jyu.fi