Omakotiliitto: Mökkeilyn kuntakohtaiset maksut vaihtelevat reilusti - suosituimmat mökkikunnat selvästi kalliimpia

Kalleimmissa kunnissa kuntakohtaisia maksuja lankeaa mökkiläiselle maksettavaksi lähes kaksinkertainen määrä verrattuna edullisimpaan kuntaan. Maksut ovat nousseet viime vuodesta keskimäärin 8,6 prosenttia.

Kalleimmat peruskustannukset ovat tänä vuonna Kuopiossa, Kangasalla ja Savonlinnassa. Näissä mökkiläinen maksaa kiinteistöveroa, sähkömaksua ja jätemaksua lähes 1 250 euroa vuodessa. Edullisinta mökkeily on Oulussa, jossa summa on 662 euroa. Eroa kärki- ja häntäpään välillä on näin ollen 589 euroa.

Keskimäärin mökkiläiselle lankeaa maksettavaksi kuntakohtaisia maksuja 981 euroa vuodessa.

Viime vuoteen verrattuna kiinteistövero on noussut keskimäärin 4,4 prosenttia, sähkömaksut 11,3 prosenttia ja jätemaksut 7,4 prosenttia.

”Ihmisten kukkaroa rasittavat kohonneet asumiskustannukset, ja mökkikustannusten nousu tähän päälle rajoittaa kyllä kotitalouksien mahdollisuutta muuhun kuluttamiseen”, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.

Osassa kunnissa sähkömaksut ovat kohonneet lähes kolmanneksella viime vuodesta. Pälkäneellä, Hämeenlinnassa, Asikkalassa ja Kangasalalla mökkeilevillä sähkömaksut ovat nousseet vuoden takaisesta 28,9 prosenttia, Naantalissakin 28,2 prosenttia. Vertailun vuoksi sähkönhinnat ovat myös laskeneet joissain kunnissa, eniten Rovaniemellä (8,3 % laskua).

Sähkömaksut haukkaavat kaikista kustannuksista 61 prosenttia. Sähkömaksuissa suurimman osan muodostaa selvityksessä sähkönsiirron perusmaksu (38 prosenttia ilman arvonlisäveroa). Kuitenkin myös energian hinnan osuus sähkömaksuissa on noussut viime vuosina (26 prosenttia).

Kalleimmat ja edullisimmat kunnat ovat pysyneet samoina viime vuodet. Vertailun mukaan kuntien perusmaksut ovat kalliita myös Mikkelissä, Asikkalassa, Hämeenlinnassa ja Paraisilla. Edullisempaa puolestaan on Kouvolassa, Porissa, Rovaniemellä ja Raaseporissa.

Vertailussa on mukana 20 Suomen suurimpiin mökkikuntiin kuuluvaa kuntaa. Niissä on yhteensä reilu 130 000 kesämökkiä, eli yli neljännes koko maan mökeistä.

Mökkeilyn kustannukset laskettiin 50 m²:n kokoisessa ja 35 vuotta vanhassa puurakenteisessa mökissä, joka sijaitsee omalla, 4 500 m²:n tontilla ja jota käyttää neljä henkeä kesällä. Sähköä kuluu mökillä 1 000 kWh vuodessa.

Mökkeilyn ilmastovaikutukset tarkkailuun

Mökeillä oleskellaan yhä enemmän ja yhä pidempään, sanoo Vapaa-ajan asukkaiden liiton VAALin puheenjohtaja Tapio Tervo.

Paikkakunnille mökkiläiset tuovat lisää elinvoimaa, ja he siirtävät ison ostoskorinsa mökkipaikkakunnan kauppoihin ja ravintoloihin ja ovat tärkeä osa yleisöä erilaissa tapahtumissa. Omakotiliitto ja VAAL kannustavat kuntia lisäämään yhteistyötä vapaa-ajan asukkaiden kanssa ja miettimään palveluita, jotka hyödyttäisivät vapaa-ajan asukkaita.

”Kiinnostus monipaikkakuntaiseen asumiseen, myös vapaa-ajan asumiseen, on edelleen vahvaa. Tämä on nostanutkin kuntien kiinnostusta yhteistyöhön esimerkiksi niin, että uusia vapaa-ajan yhdistyksiä on suunnitteilla”, kertoo Marju Silander.

”Mökkeilijöitä kiinnostavat myös energiatehokkuusasiat ja mökkeilyn ilmastovaikutukset. Teemme tällä hetkellä erityisesti yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa, joka valmistelee parhaillaan uutta mökkeilyn hiilijalanjälkilaskuria”, jatkaa Silander.