Mökkiläiset maksavat keskenään hyvin eri suuruisia kunnallisia maksuja

Kaikkein korkeimmat kunta- ja aluekohtaiset maksut ovat viime vuosien tapaan Savonlinnassa, Kuopiossa, Kangasalla ja Mikkelissä. Savonlinnassa vapaa-ajan asunnon ja tontin kiinteistöveroon, sähköön ja jätemaksuihin menee vuodessa 1 279 euroa.

Matalimmat kuntakohtaiset maksut ovat Pohjanmaalla sijaitsevassa Mustasaaressa, jossa maksuihin menee puolet vähemmän, 634 euroa. Seuraavaksi pienimmät maksut ovat Oulussa, Porissa ja Rovaniemellä.

Keskimäärin mökistä joutuu maksamaan kunta- ja aluekohtaisia maksuja 964 euroa vuodessa.

Vertailussa on 25 suurinta mökkipaikkakuntaa, joissa on yhteensä noin 149 000 kesämökkiä, mikä on noin 30 prosenttia koko Suomen mökeistä. Tänä vuonna uutena mökkipaikkakuntana vertailuun lisättiin Puumala, jolle laskettiin myös viime vuoden luvut vertailukelpoisuuden parantamiseksi.

”Osana Omakotiliiton vaikuttamistyötä haluamme tuoda esille avoimesti myös mökkeilijöille syntyviä kustannuksia, jotka vaihtelevat merkittävästi kunnittain”, kertoo Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander. ”On tärkeää, että vapaa-ajan asukkailla on ajankohtaista tietoa, jonka avulla he voivat itse arvioida omia mökkikustannuksiaan ja mahdollisuuksiaan vaikuttaa niihin.”

Kaikissa maksuissa suurta hajontaa

Kalleimmat mökkeilykunnat ovat samalla niitä, joissa on eniten mökkejä. Vuonna 2024 eniten mökkejä oli Kuopiossa, toiseksi Mikkelissä, neljänneksi eniten Savonlinnassa, kertoo Tilastokeskus. Kolmanneksi suosituin mökkipaikkakunta Parainen sijoittui Omakotiliiton kustannusvertailussa sijalle kymmenen.

Keskimäärin sähkön osuus kustannuksista on 57 prosenttia, kiinteistöveron 38 prosenttia ja jätehuollon 5 prosenttia. Sähkön selvästi suurin kuluerä on siirron perusmaksu, jonka osuus on selvityksessä 43 prosenttia.

Korkeinta vapaa-ajan rakennuksen ja tontin kiinteistöveroa maksetaan Kangasalla (679 €/vuosi), kun se on Kittilässä vain vajaan kolmasosan (209 €/vuosi). Reiluin korotus viime vuodesta tuli Kuusamossa (28 €/vuosi).

”Kiinteistöverotus on huolestuttanut mökkeilijöitä”, sanoo Marju Silander. ”Käynnissä olevassa kiinteistöverouudistuksessa on huolehdittava siitä, etteivät vapaa-ajan asuntojen kiinteistöverot muodostu kohtuuttomiksi ja mökkiläiset päädy laskun maksajiksi. Muutoin mökkiläisiltä jää entistä vähemmän rahaa paikallisten palveluiden käyttöön”, Silander painottaa.

Korkeimpia sähkömaksuja maksetaan tänä vuonna Kuopiossa (736 €/vuosi), matalimpia Mustasaaressa (318 €/vuosi). Eniten sähkömaksu nousi viime vuodesta Kouvolassa (80 €/vuosi).

Jätehuollon kustannukset ovat suurimmat Mustasaaressa (82 €/vuosi), jossa jätemaksut nousivat 17 euroa viime vuodesta. Vertailun pienimmät jätemaksut ovat Kangasalla (21 €/vuosi). Eniten jätemaksut nousivat vuodessa Puumalassa (26 €/vuosi) ja laskivat Mikkelissä (21 €/vuosi).

Kustannusten nousu viime vuodesta maltillista

Omakotiliitto teki vertailun kunta- ja aluekohtaisesti päätettävistä maksuista jo seitsemättä kertaa, joten se antaa tietoa kustannusten kehityksestä vuodesta 2019 lähtien.

Viime vuodesta maksut ovat nousseet maltillisesti, sillä keskimäärin maksut ovat nousseet viime vuodesta noin kymmenen euroa (n. 1 %). Eniten nousua on tullut jätemaksuihin, keskimäärin lähes kuusi prosenttia. Kiinteistövero on noussut vuodessa yhden prosentin ja sähkömaksu vajaan yhden prosentin. Eniten maksut ovat nousseet viime vuodesta Kouvolassa, 85 euroa (n. 12 %). Osassa kunnissa maksut ovat myös laskeneet: Mikkelissä mökkeilevät maksavat tänä vuonna 55 euroa (n. 4 %) vähemmän kunnallisia maksuja kuin viime vuonna.

Kuudessa vuodessa kunta- ja aluekohtaiset maksut ovat nousseet suosituimmilla mökkipaikkakunnilla keskimäärin 26,5 prosenttia*. Kiinteistövero on noussut kuudessa vuodessa keskimäärin noin 20 prosenttia, sähkömaksut 31 prosenttia ja jätemaksut 34 prosenttia.

Eniten nousua kuudessa vuodessa on tullut Ylöjärvellä (n. 39 %), ja vähiten Paraisilla (16 %).

Mökkiläiset tuovat elinvoimaa kuntaan

Vapaa-ajan asukkaiden Liitto VAAL julkaisi keväällä laajan mökkitutkimuksen jäsenistönsä keskuudessa, jossa tarkasteltiin muun muassa mökillä vietettyä aikaa ja mökkiläisten keski-ikää, joka oli kyselyssä 66 vuotta. Mökin myymistä ei iän karttumisesta huolimatta harkinnut kovinkaan moni.

Vastaajista 44 prosenttia oli remontoinut mökkiä esteettömäksi ja vajaa 40 prosenttia on turvautunut erilaiseen palveluihin helpottaakseen mökillä oloa, esimerkiksi mökkitalkkareihin.

”Mökkiläisten paikallisten palveluiden käyttö lisää merkittävästi kuntien elinvoimaa”, muistuttaa Vapaa-ajan asukkaiden Liitto VAALin puheenjohtaja Raimo Kosonen.

”Mökkiläisillä on lähes poikkeuksetta lähtökohtaisesti kiinnostus oman mökkikuntansa toimintaan ja heiltä löytyy monipuolisia taitoja sekä osaamista. Tämän potentiaalin hyödyntäminen kuntien toiminnan kehittämisen yhteydessä olisi ensiarvoisen tärkeää. Yhtenä eteenpäin vievänä seikkana voisi toimia paikallinen vapaa-ajan asukkaiden yhdistys”, Kosonen vinkkaa.

Vertailun laskennassa käytettiin esimerkkinä 50 m2:n kokoista ja 35 vuotta vanhaa puurakenteista vapaa-ajan asuntoa, jossa on sähkö ja sauna. Jätemaksuissa huomioidaan sekajätteen sekä poltettavan jätteen tai vastaavan keräysmaksu sekä mahdollinen perus- eli ekomaksu. Biojäte kompostoidaan omalla pihalla. Vesimaksut jätettiin vertailun ulkopuolella, sillä valtaosassa mökkejä ei makseta vesimaksuja. Mökki on 4 500 m2:n kokoisella omalla tontilla. Sähköä kuluu mökillä 1 000 kWh vuodessa, sulakekoko 3 x 25 A (yleissiirto).  Mökkiä käyttää neljä henkeä kesällä. Selvityksen teki KTI Kiinteistötieto Oy Omakotiliiton pyynnöstä.

 

* Kustannusvertailun lukuja ei ole indeksikorjattu.