Palvelualojen tuottavuusongelmat selittävät tuottavuuden heikkoa kehitystä Suomessa

Talouskasvu ja hyvinvointi riippuvat ennen kaikkea tuottavuuden kasvusta. Viime vuosikymmenen aikana tuottavuuskehitys on kuitenkin ollut Suomessa heikkoa. Sen sijaan, että Suomi olisi pystynyt kuromaan eroa kiinni tuottavuuden eturintamamaihin, kärki on pikemminkin karkaamassa.
Suomen tuottavuuden heikko kehitys vuoden 2008 jälkeen kumpuaa suurelta osin yksityisen palvelusektorin ongelmista. Tämä ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren valtioneuvostolle tekemästä tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisyritysten tuottavuuseroja, millainen rooli erilaisilla taustatekijöillä on yritysten tuottavuuskehityksessä sekä millaisia toimenpiteitä tarvittaisiin nopeuttamaan yritysten tuottavuuden kasvua.
– Tuottavuuden kasvu tulee huomattavalla viiveellä tutkimus- ja kehityspanostusten ja niitä seuraavan ”luovan tuhon” kautta. Vuoden 2010 jälkeen nuorten yritysten työllisyysosuudet ovat olleet kasvussa niin teollisuudessa kuin yksityisissä palveluissa. Näiden yritysten vaikutus toimialojen tuottavuuden kasvuun on myös asteittain voimistunut. Jos tämä uudistumiskehitys jatkuu tulevina vuosina, edessämme voi olla aikaisempaa myönteisempi tuottavuuskehitys, muistuttaa Laboren johtaja Mika Maliranta.
Tutkimus paljastaa, että yksityisten palvelualojen tuottavuudessa on Suomessa laajoja ongelmia, kun taas teollisuudessa on pystytty säilyttämään vahva suhteellinen asema.
Osaajapula hidastaa yritysten innovaatiotoimintaa
Tuottavuuden kotimaiseen eturintamaan nousseista suomalaisyrityksistä vain 1,5 prosenttia säilyi siellä yhtäjaksoisesti vähintään viiden vuoden ajan. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, ettei yrityksissä ole onnistuttu ottamaan riittävän suuria teknologisia loikkia, sanoo hanketta vetänyt Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
– Suomalaisyritysten innovaatiot ovat harvoin niin radikaaleja, että yrityksen saavuttama tuottavuusetumatka muihin yrityksiin nähden säilyisi pidemmällä aikavälillä. Tuottavuuden eturintamassa pysyttelevissä yrityksissä sekä omistajat että työntekijät olivat muita yrityksiä nuorempia ja korkeammin koulutettuja.
Myös osaajapula hidastaa innovaatiotoimintaa. Liki kaksi kolmesta ylimmän tuottavuusluokan yrityksestä raportoi osaavien työntekijöiden puutteen hankaloittavan innovaatiotoimintaa. Eniten osaajapulaa ilmeni suorittavissa töissä, tieto- ja viestintätekniikan (ICT) asiantuntijoissa sekä luonnontieteen, teknologian, liike-elämän ja hallinnon asiantuntijatehtävissä.
Tukien kohdentaminen avainasemassa
Tutkimuksessa kartoitettiin parhaimpia keinoja tukea suomalaisyritysten nousua tuottavuuden eturintamaan. Keskeisessä asemassa on tutkijoiden mukaan julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen kohdentaminen niille yrityksille, joilla on parhaat edellytykset tuottaa radikaaleja innovaatioita. Lisäksi tuet tulisi kohdentaa korkean innovaatiotuottavuuden keskittymissä toteutettaviin t&k-hankkeisiin sekä korkeakoulujen ja yritysten väliseen yhteistyöhön.
Tutkimuksen mukaan tuottavuuden eturintamassa tarvitaan vielä myös korkeakoulujen perustutkimuksen ja opetuksen rahoituksen vahvistamista, työperäisen maahanmuuton edistämistä, kilpailulliset markkinat sekä investointeja tuottavuutta lisääviin teknologioihin. Suomen ICT-investoinnit ovat keskeisiä verrokkimaita vähäisempiä.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
johtaja Mika Maliranta, Labore, p. 050 369 8054, mika.maliranta@labore.fi
neuvotteleva virkamies Seppo Kangaspunta, p. 0295 063 747, etunimi.sukunimi@gov.fi
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Palveluiden globalisaatio tuomassa jopa vihreää siirtymää suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen14.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tavaroiden ja pääoman globalisaatio on jo pitkällä, mutta palveluiden ja ihmisten maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on ollut vähäisempää, arvioi Aki Kangasharju tuoreessa kirjassa. Hänen mukaansa teknologian kehitys mahdollistaa nyt palveluiden globalisaation ilman ihmisten muuttoa ja se voi mullistaa Suomen tuotantorakenteen. Vaikutus voi olla jopa suurempi kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi.
Etla kävi läpi nelipäiväistä työviikkoa koskevaa tutkimuskirjallisuutta - Antti Kauhasen kolumni nyt julki11.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Mitä odottaisi näkevänsä, kun avaa tutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää nelipäiväisen työviikon vaikutuksia tuottavuuteen ja työhyvinvointiin? Edes alkeellisimpia vaikuttavuustutkimuksen perusvaatimuksia. Suomessakin laajaa julkisuutta saaneet tutkimusraportit ovat kuitenkin menetelmällisesti erittäin heikkoja, eikä aihetta koskevia tutkimuksia ole juuri julkaistu vertaisarvioiduissa sarjoissa. Yhteistä näille raporteille on, että ne ovat peräisin nelipäiväistä työviikkoa ajavista organisaatioista, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Antti Kauhanen.
Etla: Kiertotalous voi vähentää Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista, tarvitaan kuitenkin taloudellista ohjausta ja tukitoimia7.7.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Kiertotalouden edistyminen voi tutkimuksen mukaan vähentää myös Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista. Lisäksi materiaalien entistä parempi kierrättäminen voi synnyttää uusia työpaikkoja, etenkin palvelualoille. Kiertotalouden vauhdittamiseksi tarvitaan kuitenkin yhdistelmä erilaisia taloudellisia ohjaus- ja tukikeinoja. Tiedot ilmenevät aiemmin tänä vuonna julkaistusta Etla-tutkimuksesta.
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme