Psykedeeleistä apua masennukseen? Uusi löydös voi auttaa ehkäisemään sivuoireita
Tutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia psykedeelien tehosta masennusoireiden hoidossa. Psykedeelien hallusinogeeniset ominaisuudet ja muut haittavaikutukset ovat kuitenkin rajoittaneet niiden käyttöä laajemmissa tutkimuksissa ihmisillä ja masennuksen hoidossa. Sekä masennusoireiden lievittymisen että aistiharhojen on uskottu johtuvan aivojen serotoniinireseptorien aktivoitumisesta psykedeelien vaikutuksesta.
Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvisi uutta tietoa molekyylitason mekanismista, jolla psykedeelit LSD ja psilosiini vaikuttavat elimistössä ja lievittävät masennusoireita. Psilosiini on sienissä esiintyvän psilosybiinin vaikutuksia välittävä aineenvaihduntatuote.
Tutkimus toteutettiin laboratoriossa soluviljelmissä sekä hiirillä.
– Nämä löydökset voivat auttaa kehittämään uusia yhdisteitä, joita voitaisiin tulevaisuudessa käyttää masennuksen hoitoon ihmisillä aiheuttamatta psykedeeleille tyypillisiä hallusinaatioita, kertoo tutkimusjohtaja Eero Castrén Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksesta.
Uutta tietoa vaikutusmekanismeista
Tutkimusryhmä on aikaisemmin osoittanut, että tavanomaiset masennuslääkkeet sitoutuvat aivoissa BDNF-proteiinin reseptoriin nimeltä TrkB, mikä saa aikaan niiden vaikutukset hermoston muovautuvuuteen. Nyt tutkijat havaitsivat, että LSD ja psilosiini sitoutuvat soluissa tähän samaan TrkB-reseptoriin hyvin voimakkaasti, jopa tuhat kertaa tehokkaammin kuin tavalliset masennuslääkkeet. TrkB:hen sitoutuminen lisäsi BDNF-proteiinin vaikutusta, mikä puolestaan johti hermosolujen välisten yhteyksien lisääntymiseen.
– Tämä vaikutus viittaa aivojen muovautuvuuden lisääntymiseen, mikä on keskeistä masennusoireiden lievittymisessä Eero Castrén selittää.
Sen lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että LSD:n kerta-annos sai hiirillä aikaan melko pitkään kestävän masennuslääkkeen kaltaisen vaikutuksen.
– Masennuksen lievittymiseen viittaavat käyttäytymisen muutokset hiirillä olivat seurausta LSD:n sitoutumisesta nimenomaan TrkB:hen eivätkä ne riippuneet psykedeelien sitoutumisesta serotoniinireseptoreihin, Castrén tarkentaa.
LSD:n vaikutuksena hiirillä havaittiin pään nykimisreaktio, jota pidetään hallusinogeenisten vaikutusten merkkinä, mutta tämä reaktio liittyi nimenomaan serotoniinireseptorien aktivoitumiseen. TrkB:n aktivoituminen ei tätä ilmiötä aiheuttanut.
Tutkijoiden mukaan havainnot osoittavat, että kehittämällä lääkkeitä, joiden vaikutukset kohdistuvat yksinomaan TrkB-reseptoreihin, olisi mahdollista saada aikaan masennusta lievittävä vaste ilman psykedeelisiä kokemuksia.
Tutkijat korostavat, että löydökset ovat vielä kokeellisia ja aiheesta tarvitaan lisätutkimusta.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Neuroscience -lehdessä.
Artikkeli: Moliner, R., Girych, M., Brunello, C.A. et al. Psychedelics promote plasticity by directly binding to BDNF receptor TrkB. Nat Neurosci 26, 1032–1041 (2023). https://doi.org/10.1038/s41593-023-01316-5. https://www.nature.com/articles/s41593-023-01316-5
Lisätietoja
Eero Castrén, tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto
eero.castren@helsinki.fi
p. 050 520 7974
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suojelualueet eivät yksin riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta21.9.2023 14:09:40 EEST | Tiedote
Luonnonsuojelualueita pidetään keskeisinä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja luontokadon torjunnan välineinä. Mutta kuinka tehokkaita ne oikeastaan ovat? Riittävätkö ne estämään luontokadon? Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että luonnonsuojelualueet vaikuttavat eliölajeihin eri tavoin.
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom: Budjettiriihen tulos vahvistaa TKI-toiminnan edellytyksiä merkittävästi20.9.2023 14:31:26 EEST | Tiedote
Rehtori Lindblom kiittää hallitusta tohtorikoulutukseen sekä korkeakoulujen aloituspaikkoihin tehtävistä merkittävistä panostuksista.
Kutsu: Mitä puolen miljoonan suomalaisen geenit kertovat terveydestämme?20.9.2023 10:07:52 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koordinoima FinnGen-tutkimushanke on löytöretki genomitietoon. Se on koko Suomen kattava tutkimushanke, jonka merkittävimmät löydökset voivat auttaa ihmisiä ympäri maailmaa. Tervetuloa Helsingin yliopiston Tiedekulmaan 25.9.2023 klo 17–19 kuulemaan, minkälaisia tutkimusläpimurtoja hankkeessa on tehty ja mitä on vielä odotettavissa.
Puista haihtuvat tuoksuvat kaasut edistävät pilvien muodostumista20.9.2023 08:55:27 EEST | Tiedote
Puut, pensaat ja kasvit voivat vaikuttaa säähän ja ilmastoon. Kasveista vapautuvat kaasumaiset hiilivedyt, erityisesti seskviterpeenit, edistävät pilviytiminä toimivien aerosolihiukkasten muodostumista. Tuore tutkimuslöydös voi vähentää ilmastomallien epävarmuustekijöitä ja auttaa tekemään tarkempia ennusteita.
Dobermannien ja ihmisen sydänlihassairauksien taustalla samoja geenejä20.9.2023 07:45:00 EEST | Tiedote
Dobermannien laajentavan sydänlihassairauden geenitaustan selvittämisessä on tehty merkittävä löytö. Tutkimus auttaa ymmärtämään koiran ja ihmisen vakavien sydänlihassairauksien periytyvyyttä, sairauden syntymekanismeja ja tarjoaa uusia työkaluja niiden vastustamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme