Emme halua viinejä ruokakauppoihin, eikä niitä sinne tarvita

Yhtälö menee todennäköisesti nimittäin näin: Viinien vähittäismyynnin tuominen ruokakauppoihin merkitsee väistämättä ja ennen pitkää myös väkevien alkoholijuomien tuloa ruokakauppoihin. Tarjonnan lisääntyminen lisää päihteiden kulutusta. Ja lopulta: kasvava kulutus lisää päihdehaittoja, joista eniten ja nopeimmin kärsivät päihderiippuvuuteen sairastuneet ja heidän läheisensä.
Mieti! Suomessa arviolta 70 000 lasta elää lasista lapsuutta tälläkin hetkellä. Rohkenen väittää, etteivät he haluaisi, että viinit – ja siis ennen pitkää myös viinat – tuodaan tarjolle perheen lähikauppaan. Tai ne lähes miljoona muuta läheistä, jotka kokevat pelkoa, ahdistusta, huolta ja surua perheenjäsenen tai muun tärkeän ihmisen päihteiden käytöstä. He eivät taatusti halua viinejä ruokakauppaan.
Tai sairastunut itse, joka kokemusasiantuntijaa lainatakseni joutuisi joka kerta maitopurkin hakiessaan kulkemaan myös viinihyllyjen ohi ja kohtaamaan houkutuksen, jota on vaikea vastustaa. Riippuvuussairaus kun ei ole tahdonalainen asia. – Ei hänkään tahdo, eikä tarvitse, viinejä ruokakauppaan.
Totta kai poliittisia päätöksiä tehdessä on syytä muistaa inhimillisen näkökulman lisäksi myös raha. Ketäpä meistä veronmaksajista ei julkinen talous kiinnostaisi? Tässäkin on todennäköinen yhtälö: Kun päihdehaitat kasvavat, ne näkyvät mm. poliisin, lastensuojelun ja muun sosiaalityön sekä terveydenhuollon kasvavana työmääränä ja siten yhteiskunnan – siis veronmaksajien – kontolle lankeavina kustannuksina. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jo tällä hetkellä ylikuormitettuja ja aliresursoituja. Miten siis julkisesta taloudesta huolehtiminen onnistuu tieten tahtoen työmäärää ja kustannuksia lisäämällä?
Tasapuolisuuden vuoksi vielä tämä: Kuvitellaan, että et ole sairastunut alkoholiriippuvuuteen. Otat viinilasillisen silloin tällöin juhlistaaksesi jotakin tai arki-iltana palkitset itsesi lasillisella työpäivän päätteeksi. Juot ns. sivistyneesti. Kolme kysymystä sinulle: Huomaatko, että viinipullo saattaa tarttua mukaasi entistä helpommin, jos sen saa ostettua ruokakaupasta? Huomaatko, että saatat olla vaaravyöhykkeellä sairastua riippuvuuteen? Tissuttelu nimittäin on salakavalaa. Ja kolmas kysymys: Onko todellakin välttämätöntä saada ostettua se viini ruokakaupasta? Hinnalla millä hyvänsä.
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostoon kuuluu yli 60 valtakunnallisista sosiaali- ja terveysalan järjestöä, jotka haluavat ehkäistä ja vähentää päihdehaittoja. Meidän mielestämme alkoholin myynnin laajentamisesta koituvaa yhteiskunnallista kuormitusta ja inhimillistä hätää tulee ennalta ehkäistä luopumalla myyntipisteiden moninkertaistamisesta. Emme halua viinejä ruokakauppoihin, eikä niitä sinne tarvita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yrmy IkonenToiminnanjohtajaA-Kiltojen Liitto ry
EPT-verkoston koulutustyöryhmän puheenjohtaja
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) kokoaa yhteen 62 Suomen merkittävintä ehkäisevän päihdetyön asiantuntijajärjestöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta EPT-verkosto
Järjestöt: Päihteet ovat merkittävä ongelma kunnille ja hyvinvointialueille – katso paljonko alkoholi maksaa oman alueesi terveydenhuollolle12.2.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä ratkaistaan alue- ja kuntavaaleissa 13. huhtikuuta. Päihteet ja rahapelaaminen aiheuttavat merkittäviä kustannuksia kunnille ja hyvinvointialueille ja lisäävät inhimillistä kärsimystä. Pelkästään alkoholi aiheuttaa satojen miljoonien kustannukset hyvinvointialueiden terveydenhuollolle. Puolueiden ja tulevien päättäjien pitää kyetä ratkaisemaan, miten päihdehaittoja ehkäistään.
Alkoholista kieltäytyminen voi olla vaikeaa – oletus on, että juodaan16.1.2025 07:56:00 EET | Tiedote
Alkoholin käyttö koetaan usein normaalina asiana ja alkoholista kieltäytyminen poikkeavana. Somevaikuttaja Arttu Ylitalo kertoo, että nuorten aikuisten keskuudessa on yleinen oletus, että alkoholia juodaan, jos lähdetään jonnekin. ”Koko yhteiskunta on alkoholissa marinoitu, sitä on kaikkialla leffoja ja sarjoja myöten. Koitan tuoda esiin sitä näkökulmaa, että on ihan kivaa olla ilmankin.”
Tipattoman suosio nousussa: 18 prosenttia tipattoman viettäjistä tunsi itsensä virkeämmäksi ja energiseksi19.12.2024 11:42:14 EET | Tiedote
Alkoholia käyttävistä kansalaisista 15 prosenttia vietti Tipattoman vuonna 2024, selviää EHYT ry:n Verianilla teettämästä kyselytutkimuksesta*. Tipattoman viettäjiltä kysyttiin, mitä hyötyjä he saivat alkoholittomasta kuukaudesta. 18 prosenttia vastaajista kertoi, että he tunsivat itsensä virkeämmäksi ja energisemmäksi tai vireystila oli kaikkiaan parempi tipattoman aikana.
Nuoren ahdistuksen ja levottomuuden syynä voi olla vapetus4.11.2024 13:18:57 EET | Tiedote
Oppimisvaikeuksia, keskittymiskyvyn häiriöitä ja tarkkaavaisuuden häiriöitä. Ahdistusta, masennusta, ADHD-oireilua. Erikoislääkäri Maria Juusela kertoo, että nuorten potilaiden kohdalla näiden oireiden taustalla voi yhä useammin olla nikotiiniriippuvuus, joka on syntynyt savuttomia nikotiinituotteita eli vapea ja nikotiinipusseja käyttämällä.
Yliannostuksiin kuoli viime vuonna ennätysmäärä ihmisiä29.10.2024 07:50:00 EET | Tiedote
Huumemyrkytyksiin eli yliannostuksiin kuoli 253 ihmistä vuonna 2023 – “Tuskallisinta oli, ettei palvelujärjestelmä ja yhteiskunta pystynyt tarttumaan avunhuutoon ajoissa”, menetyksen kokenut läheinen kertoo
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme