Könttäsummapalautus on tehokkain tapa hyvittää polttoainekuluja pienituloisille
Tiedot käyvät ilmi Talouspolitiikan arviointineuvoston tilaaman taustaraportin pohjalta laaditusta Policy Brief -julkaisusta, jonka ovat kirjoittaneet tutkija Kimmo Palanne ja väitöskirjatutkija Selina Clarke. Raportissa tarkastellaan polttoaineverotuksen aiheuttaman taloudellisen taakan jakautumista suomalaisten kotitalouksien kesken ja arvioidaan, miten erilaisilla kompensaatiomekanismeilla voitaisiin tasoittaa taakkojen jakautumista.
Polttoaineverotuksen korottaminen on tutkimustiedon valossa yksi tehokkaimmista keinoista vähentää liikennesektorin päästöjä. Veronkorotukset herättävät kuitenkin huolta siitä, että verotuksen taakka kohdistuisi erityisesti pienituloisiin kotitalouksiin.
Kompensaation rahoitus ja kokonaissumma
Raportin analyysin pohjana ovat tiedot suomalaisten asuntokuntien polttoainekulutuksesta vuonna 2016. Koko väestön tasolla polttoaineverotuksen taakka jakautuu melko tasaisesti tuloluokkien välillä. Pienituloisiin ei kohdistu keskimäärin muita suurempaa taakkaa, koska pienituloiset omistavat vähemmän autoja ja ajavat keskimääräistä vähemmän. Kun tarkastelu rajataan vain autoileviin asuntokuntiin, verotuksen taakka on sen sijaan huomattavasti suurempi kaikkein pienituloisimmilla.
Raportissa tarkastellaan, miten erilaiset kompensaatiomekanismit tasoittavat näitä verotaakkoja asuntokuntien välillä. Tarkasteltavat kompensaatiot rahoitetaan polttoaineverojen hiilidioksidikomponentin (CO2) tuotolla, joka oli vuonna 2016 noin 810 miljoonaa euroa.
Könttäsummapalautus
Könttäsummapalautus tarkoittaa, että jokainen asuntokunta saa samansuuruisen kompensaation. Tässä tapauksessa 810 miljoonan euron CO2-verotuotto jaetaan tasan kaikkien asuntokuntien kesken, mikä tarkoittaa noin 305 euron palautusta asuntokuntaa kohden vuodessa. Könttäsummapalautus tasoittaa tehokkaasti verotaakan jakautumista tuloluokkien välillä ja keventää taakkaa erityisesti alimmissa tuloluokissa.
Palautus asuntokunnan koon perusteella
Asuntokunnan kokoon perustuvassa kompensaatiomallissa on kaksi toteuttamistapaa. Palautus lasketaan joko asuntokunnan absoluuttisen tai painotetun koon perusteella. Absoluuttiseen kokoon perustuva palautus tarkoittaa, että palautuksen määrä lasketaan asuntokunnan jäsenten lukumäärän mukaan. Malli vastaa könttäsummapalautusta, joka on tässä laskettu yksilötasolla.
Painotetussa palautuksessa lasketaan asuntokunnan painotettu jäsenten määrä. Laskenta perustuu OECD:n käyttämään asteikkoon, jossa asuntokunnan ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut vähintään 14-vuotiaat painon 0,5 ja alle 14-vuotiaat lapset painon 0,3. Asteikon tarkoitus on tehdä erikokoisista asuntokunnista vertailukelpoisia.
Molemmissa asuntokunnan kokoon perustuvissa malleissa pienituloisten saamat palautukset ovat keskimäärin pienempiä kuin könttäsummapalautus. Painotettuun kokoon perustuva palautus hyödyttää kuitenkin pienituloisia enemmän kuin absoluuttisen kokoon perustuva palautus.
Polttoaineverotuksen keventäminen
Lopuksi könttäsummapalautusta verrataan tilanteeseen, jossa polttoaineveron CO2-verokomponentti poistettaisiin kokonaan. Tarkastelussa oletetaan, että veroalennus siirtyisi täysimääräisesti hintoihin. Tällöin bensiinin hinta laskisi 21,49 senttiä litralta ja dieselin 24,56 senttiä litralta.
Sekä könttäsummapalautus että polttoaineverotuksen keventäminen alentavat asuntokuntien keskimääräistä verotaakkaa. Könttäsummapalautus tasoittaa kuitenkin pienituloisten verotaakkaa huomattavasti enemmän kuin polttoaineverojen alentaminen.
Tämä johtuu siitä, että suurempituloiset ajavat enemmän ja hyötyvät siten enemmän polttoaineverojen vähentämisestä suhteessa pienituloisiin. Polttoaineveron alennus luo myös ympäristölle haitallisen kannustimen lisätä ajamista, koska se tekee ajamisesta halvempaa.
Verotaakkojen jakautuminen tuloluokkien sisällä
Raportissa tarkastellaan myös verotaakkojen jakautumista tuloluokkien sisällä. Tuloksista käy ilmi, että taakat vaihtelevat huomattavasti enemmän tuloluokkien sisällä kuin niiden välillä. Tätä vaihtelua verotaakassa ei kuitenkaan täysin pysty selittämään havaittavissa olevilla asuntokuntien ominaisuuksilla, minkä vuoksi sitä on myös vaikeampi tasoittaa kompensaatiomekanismien avulla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Kimmo Palanne / VATT (kimmo.palanne@vatt.fi)
Väitöskirjatutkija Selina Clarke / Helsingin yliopisto (selina.clarke@helsinki.fi)
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua sekä tuoda tutkimustietoon pohjautuva riippumaton näkökulma talouspoliittiseen keskusteluun. Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta. Lisäksi neuvosto julkaisee taustaraportteja talouspolitiikan eri teemoista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN)
Laman jäljet yhä näkyvissä Suomen työmarkkinoilla18.9.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Tehokas työttömyysaste on työmarkkinoiden tehokkuuden mittari, joka kertoo minkälaista työttömyysastetta kansantaloudessa on kustannustehokasta tavoitella. 1990-luvun laman myötä tehokas työttömyysaste kasvoi reilusti sen ollessa nykyään noin 6 prosenttia. Verrattain korkea tehokas työttömyysaste kertoo, etteivät Suomen työmarkkinat ole toipuneet lamasta ennalleen.
Talouspolitiikan arviointineuvosto: Nykyisessä suhdannetilanteessa ei ole perusteita lykätä julkisen talouden sopeutustoimia14.4.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisessa taloudessa on edelleen kestävyysongelma, jonka pienentämisen tulisi olla yksi seuraavan hallituksen tavoitteista. Julkisen talouden vahvistamiseen tähtäävät veronkorotukset ja menoleikkaukset on syytä pyrkiä ajoittamaan niin, että ne tukevat vakaata talouskehitystä.
Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti: Suomen satsaukset vihreisiin innovaatioihin ovat laskussa4.4.2023 07:26:26 EEST | Tiedote
Suomi on ollut asukaslukuun suhteutettuna yksi maailman eniten innovoivia maita. Suomen T&K-panostukset ovat kuitenkin laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tänä aikana innovaatioiden patentointi kokonaisuudessaan ja yllättäen myös ympäristöteknologioiden patentointi on laskenut. Paras tieto teknologisen kehityksen mahdollisuuksista on yrityksillä itsellään. Siksi on ensi sijassa pidettävä huoli siitä, että tutkimukselle ja kehitykselle otolliset yhteiskunnan rakenteet ja rahoitus ovat kunnossa.
Talouspolitiikan arviointineuvosto asetettiin neljän vuoden toimikaudeksi3.2.2023 13:41:16 EET | Uutinen
Valtioneuvosto asetti talouspolitiikan arviointineuvoston toimikaudelle 1.4.2023–31.3.2027. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspoliittisen päätöksenteon ja sen valmistelun laatua, avoimuutta ja ymmärrettävyyttä.
Ekonomipolitiskt råd: Nästa regering behöver en trovärdig plan för skattepolitisk anpassning och för att bekämpa klimatförändringarna1.2.2023 10:00:00 EET | Tiedote
Covid-19-pandemin och den aktuella krisen har visat hur viktigt det är att regeringen klarar av att stimulera ekonomin. Med hänsyn till det långvariga underskottet i de offentliga finanserna bör den nya regeringens mandatperiod inledas med en trovärdig plan för skattepolitisk anpassning. Den allt stramare klimatpolitiken runtom i EU kommer även att påverka Finland.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme