Väitös: Yhteiskuntaluokittain eriytyvät elämäntyylit myös periytyvät Suomessa
Jarmo Kallunki tutki sosiologian väitöskirjassaan elämäntyylien yhteiskunnallisten asemien mukaisen jakautumisen ylisukupolvisuutta Suomessa. Tutkimus perustuu kansallisesti edustaviin kyselyaineistoihin. Elämäntyylejä mitattiin kysymällä tutkimukseen osallistuneilta laajasti heidän osallistumisestaan erilaisiin kulttuurin muotoihin sekä heidän kulttuurisia makujaan.
– Esimerkiksi jos lapsuuden kodissa on luettu kirjallisuutta tai kuunneltu tietynlaista musiikkia, näkyykö se edelleen aikuisuudessa kirjojen lukemisen määrässä tai musiikkimaussa? Näyttäisi näkyvän, tuumaa Kallunki.
Tutkimuksensa keskeisinä tuloksina Kallunki esittää, että kulttuurinen osallistuminen ylipäätään siirtyy vanhemmilta heidän lapsilleen: mitä enemmän yksilön lapsuuden perheessä harrastettiin tai kulutettiin kulttuuria, sitä enemmän yksilö harrastaa tai kuluttaa kulttuuria aikuisuudessa.
Aikaisempi tutkimus on löytänyt nyky-Suomesta kolme kulttuurista profiilia: korkeakulttuurisen, modernin populaarikulttuurisen ja vanhan populaarikulttuurisen. Kallunkin mukaan myös nämä kulttuuriset profiilit periytyvät. Siinä missä sosiaalinen asema periytyy Suomessa esimerkiksi koulutuksella, ammattiasemalla ja tulotasolla mitattuna, samoin periytyy väitöstutkimuksen mukaan sosiaaliseen asemaan kytkeytyvä elämäntyyli.
– Entä sitten ne, joiden yhteiskunnallinen asema on eri kuin se, mistä he lähtivät? Kun tutkin työväenluokasta keskiluokkaan nousseita, havaitsin, että heidän elämäntyylinsä kyllä osittain heijasteli keskiluokkaisuutta. Mutta heidän duunaritaustansa näkyi edelleen siten, etteivät he olleet samassa määrin keskiluokkaisia kuin keskiluokkaisesta taustasta tulleet keskiluokkaiset. Väittäisin tähän pohjaten, että sosiaalisten taustojen mukaiset erot ja perityt eriarvoisuudet näkyvät myös yhteiskuntaluokkien sisällä, Kallunki toteaa.
Perityn elämäntyylin merkitystä yksilön yhteiskunnallisen aseman kehityksen mahdollistajana ja edellytyksenä on yhä tutkittu varsin niukasti Suomessa. Kallunkin väitöstutkimus luo osaltaan pohjaa teeman jatkotutkimuksille, erityisesti Suomessa.
Väitöstilaisuus keskiviikkona 7. kesäkuuta
KM, VTM Jarmo Kallunkin sosiologian alaan kuuluva väitöskirja The Intergenerational Transmission of Socially Stratified Lifestyles tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa keskiviikkona 7.6.2023 kello 12, Linna-rakennuksen salissa K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Henk Roose Gentin yliopistosta Belgiasta. Kustoksena toimii professori Semi Purhonen Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jarmo Kallunki
jarmo.kallunki@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Väitös: Digitaaliset työkalut vahvistavat arvonluontia kuntien, yritysten ja asukkaiden kesken kaupunkikehitysprojekteissa24.10.2025 13:45:38 EEST | Tiedote
Kaupunkikehitysprojektien alkuvaiheet ovat usein haastavia: eri sidosryhmillä on monia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä projektin lopputuloksista, mutta samalla päätöksiä on tehtävä projektin etenemiseksi. Diplomi-insinööri Sebastian Toukolan väitöstutkimus tarjoaa ratkaisuja siihen, miten kunnat, yritykset ja asukkaat voivat luoda arvoa yhdessä. Lisäksi tutkimus osoittaa, miten digitaaliset työkalut, rakennustietomallinnuksesta sosiaalisen median alustoihin, tukevat yhteistyötä ja arvonluontia projektien alkuvaiheissa.
Tutkimus esittää suosituksia kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemusvaatimusten täyttämiseksi24.10.2025 12:21:47 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa syvennyttiin kuntayhtiöiden asiantuntemusvaatimuksen sisältöön, soveltamisalaan ja tosiasialliseen soveltamiseen kunnissa. Vaikka myönteistä kehitystä hallitusvalintojen valmistelussa on tapahtunut, tuoreessa tutkimuksessa yli puolessa kunnista ei erikseen arvioida kuntalain asiantuntemusvaatimuksen täyttymistä. Tutkimuksessa esitetään useita käytännön toimintasuosituksia siihen, miten hallitusten valintaprosesseja tulisi parantaa asiantuntemusvaatimuksen täyttämiseksi. Lisäksi ehdotetaan säännöksen soveltamisalan laajentamista.
Väitös: Kunnat kehittävät maaseutua valikoivasti ja tukeutuvat siinä mielellään Leader-ohjelmaan24.10.2025 12:07:28 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan MMM Ella Mustakangas tutki kuntien maaseudun kehittämistä ja sitä, millaista hallinnan tapaa se edustaa. Kuntien keskeisiä välineitä maaseudun kehittämisessä ovat kuntastrategia ja hankkeet, jotka molemmat edellyttävät kunnissa yhteistyötä ja panostamista toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimus osoittaa, että kunnat ovat maaseudun kehittämistoimissaan varovaisia, eivätkä rakenna hallinnan verkostoja maaseudulla mitenkään systemaattisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme