Väitös: Yhteiskuntaluokittain eriytyvät elämäntyylit myös periytyvät Suomessa

Jarmo Kallunki tutki sosiologian väitöskirjassaan elämäntyylien yhteiskunnallisten asemien mukaisen jakautumisen ylisukupolvisuutta Suomessa. Tutkimus perustuu kansallisesti edustaviin kyselyaineistoihin. Elämäntyylejä mitattiin kysymällä tutkimukseen osallistuneilta laajasti heidän osallistumisestaan erilaisiin kulttuurin muotoihin sekä heidän kulttuurisia makujaan.
– Esimerkiksi jos lapsuuden kodissa on luettu kirjallisuutta tai kuunneltu tietynlaista musiikkia, näkyykö se edelleen aikuisuudessa kirjojen lukemisen määrässä tai musiikkimaussa? Näyttäisi näkyvän, tuumaa Kallunki.
Tutkimuksensa keskeisinä tuloksina Kallunki esittää, että kulttuurinen osallistuminen ylipäätään siirtyy vanhemmilta heidän lapsilleen: mitä enemmän yksilön lapsuuden perheessä harrastettiin tai kulutettiin kulttuuria, sitä enemmän yksilö harrastaa tai kuluttaa kulttuuria aikuisuudessa.
Aikaisempi tutkimus on löytänyt nyky-Suomesta kolme kulttuurista profiilia: korkeakulttuurisen, modernin populaarikulttuurisen ja vanhan populaarikulttuurisen. Kallunkin mukaan myös nämä kulttuuriset profiilit periytyvät. Siinä missä sosiaalinen asema periytyy Suomessa esimerkiksi koulutuksella, ammattiasemalla ja tulotasolla mitattuna, samoin periytyy väitöstutkimuksen mukaan sosiaaliseen asemaan kytkeytyvä elämäntyyli.
– Entä sitten ne, joiden yhteiskunnallinen asema on eri kuin se, mistä he lähtivät? Kun tutkin työväenluokasta keskiluokkaan nousseita, havaitsin, että heidän elämäntyylinsä kyllä osittain heijasteli keskiluokkaisuutta. Mutta heidän duunaritaustansa näkyi edelleen siten, etteivät he olleet samassa määrin keskiluokkaisia kuin keskiluokkaisesta taustasta tulleet keskiluokkaiset. Väittäisin tähän pohjaten, että sosiaalisten taustojen mukaiset erot ja perityt eriarvoisuudet näkyvät myös yhteiskuntaluokkien sisällä, Kallunki toteaa.
Perityn elämäntyylin merkitystä yksilön yhteiskunnallisen aseman kehityksen mahdollistajana ja edellytyksenä on yhä tutkittu varsin niukasti Suomessa. Kallunkin väitöstutkimus luo osaltaan pohjaa teeman jatkotutkimuksille, erityisesti Suomessa.
Väitöstilaisuus keskiviikkona 7. kesäkuuta
KM, VTM Jarmo Kallunkin sosiologian alaan kuuluva väitöskirja The Intergenerational Transmission of Socially Stratified Lifestyles tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa keskiviikkona 7.6.2023 kello 12, Linna-rakennuksen salissa K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Henk Roose Gentin yliopistosta Belgiasta. Kustoksena toimii professori Semi Purhonen Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jarmo Kallunki
jarmo.kallunki@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Kieli- ja viestintätieteiden yleisöluentosarja Sopii kysyä! alkaa tammikuussa16.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Lääkärissä käyminen, verkkokeskusteluun osallistuminen, generatiivisen tekoälyn kanssa asioiminen, mainokset, sopimustekstit ja lemmikille lepertely – kieli ja viestintä liittyvät kaikkeen. Muun muassa näistä aiheista puhutaan Sopii kysyä! -luentosarjassa Tampereella pääkirjasto Metsossa.
Tampereen yliopistosta valmistuu yli 4 400 tutkinto-opiskelijaa11.12.2025 11:10:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuu tänä vuonna reilusti yli 4000 tutkinto-opiskelijaa. Määrä kasvoi viime vuoteen nähden noin kahdellasadalla. 51 prosenttia valmistuneista suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon, eli arkkitehdin, diplomi-insinöörin, lääketieteen lisensiaatin tai maisterin tutkinnon.
Tutkijat seurasivat vuoden yläkoulun valmistavaa opetusta: Vasta maahan muuttaneiden kielitaito kehittyy odotusten mukaisesti, mutta tavoite on liian matala11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa laajasti valmistavaa opetusta suomalaisissa yläkouluissa. Vuoden seuranta paljastaa, että useimmat oppilaat saavuttavat vuoden aikana valmistavalle opetukselle asetetut tavoitteet: lähes yhdeksän kymmenestä ylitti luetun ymmärtämisen tavoitetason, kuullun ymmärtämisessä tavoitetason ylitti neljä viidestä. Kirjoittaminen kehittyi muita taitoja hitaammin. Tavoitetaso ei kuitenkaan välttämättä riitä yläkoulussa pärjäämiseen.
Perla teko -palkinto väkivaltaa koskevalle tutkimukselle, koulutukselle ja vaikuttamistyölle10.12.2025 13:09:13 EET | Tiedote
Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus (Perla) myönsi vuosittaisen Perla teko -palkinnon vaikuttavasta työstä lapsuuden, nuoruuden ja perheen alueella. Vuonna 2025 palkinnon teemana oli ajankohtainen ilmiö tai teema. Palkinto myönnettiin Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Marita Hussolle väkivaltaa koskevasta tutkimuksesta, koulutuksesta ja vaikuttamistyöstä.
Teollisen myynnin hanke juhlistaa yritysyhteistyötä – koulutus jo hyvässä vauhdissa10.12.2025 12:26:39 EET | Tiedote
Tampereen yliopisto alkoi tänä vuonna kouluttaa diplomi-insinöörejä myyntiosaajiksi. Investointituotteiden ja teknologiapalveluiden koulutus- ja tutkimuskokonaisuus käynnistyi työelämäprofessuurilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
