Väitös: Yhteiskuntaluokittain eriytyvät elämäntyylit myös periytyvät Suomessa
Jarmo Kallunki tutki sosiologian väitöskirjassaan elämäntyylien yhteiskunnallisten asemien mukaisen jakautumisen ylisukupolvisuutta Suomessa. Tutkimus perustuu kansallisesti edustaviin kyselyaineistoihin. Elämäntyylejä mitattiin kysymällä tutkimukseen osallistuneilta laajasti heidän osallistumisestaan erilaisiin kulttuurin muotoihin sekä heidän kulttuurisia makujaan.
– Esimerkiksi jos lapsuuden kodissa on luettu kirjallisuutta tai kuunneltu tietynlaista musiikkia, näkyykö se edelleen aikuisuudessa kirjojen lukemisen määrässä tai musiikkimaussa? Näyttäisi näkyvän, tuumaa Kallunki.
Tutkimuksensa keskeisinä tuloksina Kallunki esittää, että kulttuurinen osallistuminen ylipäätään siirtyy vanhemmilta heidän lapsilleen: mitä enemmän yksilön lapsuuden perheessä harrastettiin tai kulutettiin kulttuuria, sitä enemmän yksilö harrastaa tai kuluttaa kulttuuria aikuisuudessa.
Aikaisempi tutkimus on löytänyt nyky-Suomesta kolme kulttuurista profiilia: korkeakulttuurisen, modernin populaarikulttuurisen ja vanhan populaarikulttuurisen. Kallunkin mukaan myös nämä kulttuuriset profiilit periytyvät. Siinä missä sosiaalinen asema periytyy Suomessa esimerkiksi koulutuksella, ammattiasemalla ja tulotasolla mitattuna, samoin periytyy väitöstutkimuksen mukaan sosiaaliseen asemaan kytkeytyvä elämäntyyli.
– Entä sitten ne, joiden yhteiskunnallinen asema on eri kuin se, mistä he lähtivät? Kun tutkin työväenluokasta keskiluokkaan nousseita, havaitsin, että heidän elämäntyylinsä kyllä osittain heijasteli keskiluokkaisuutta. Mutta heidän duunaritaustansa näkyi edelleen siten, etteivät he olleet samassa määrin keskiluokkaisia kuin keskiluokkaisesta taustasta tulleet keskiluokkaiset. Väittäisin tähän pohjaten, että sosiaalisten taustojen mukaiset erot ja perityt eriarvoisuudet näkyvät myös yhteiskuntaluokkien sisällä, Kallunki toteaa.
Perityn elämäntyylin merkitystä yksilön yhteiskunnallisen aseman kehityksen mahdollistajana ja edellytyksenä on yhä tutkittu varsin niukasti Suomessa. Kallunkin väitöstutkimus luo osaltaan pohjaa teeman jatkotutkimuksille, erityisesti Suomessa.
Väitöstilaisuus keskiviikkona 7. kesäkuuta
KM, VTM Jarmo Kallunkin sosiologian alaan kuuluva väitöskirja The Intergenerational Transmission of Socially Stratified Lifestyles tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa keskiviikkona 7.6.2023 kello 12, Linna-rakennuksen salissa K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Henk Roose Gentin yliopistosta Belgiasta. Kustoksena toimii professori Semi Purhonen Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jarmo Kallunki
jarmo.kallunki@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme