Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n ja Suomen Kulttuurirahaston suurhanke kerää yhteen koko ikäluokan tietoja ihmiselämän mittaiseksi tutkimukseksi – hankkeen valmistelua johtaa VTT Ville Pernaa

9.6.2023 08:00:00 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote

Jaa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Suomen Kulttuurirahasto (SKR) aloittavat laajan hankkeen, jonka tarkoituksena on tieteellisen tutkimuksen keinoin vahvistaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa seuraavan sadan vuoden aikana. Hankkeen valmistelu sijoittuu THL:ään ja sen rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto.
Ville Pernaa. Kuva: VATT / Veikko Somerpuro.
Ville Pernaa. Kuva: VATT / Veikko Somerpuro.

”Suomalainen yhteiskunta on jälleen kerran murrosvaiheessa, johon liittyy huolestuttavaa yleistä rapautumista ja monia ongelmia, jotka vaativat ratkaisuja. Tällä hankkeella pyritään muun muassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sekä syrjäytymisen vähentämiseen. Hankkeessa kerättävä väestötason aineisto antaa valmiuksia hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamiselle. Aineiston merkitys tulee olemaan mittava Suomessa asuvien hyvinvoinnille tulevina vuosikymmeninä”, sanoo hankkeen valmisteluvaiheen määräaikaisena johtajana elokuun alussa aloittava valtiotieteiden tohtori Ville Pernaa.

Hankkeen tavoitteiden toteuttamiseksi rakennetaan väestötasoinen, monitieteinen, ihmiselämän mittainen syntymäkohortti. Tarkoituksena on koota yhteen jo olemassa olevia tietolähteitä sekä löytää ratkaisuja lapsiin ja nuoriin liittyvässä tietopohjassa tällä hetkellä oleviin isoihin katvealueisiin.

Aineisto auttaa hahmottamaan nykyistä paremmin ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niihin liittyviä syy-seuraussuhteita. Rekisteritietoja voidaan rikastaa esimerkiksi kyselyillä. Tarkoitus on osallistaa tiedonkeruuseen henkilöitä itseään.

Suurhankkeen valmistelu sijoittuu THL:ään, jonka lakisääteinen tehtävä on tutkia ja seurata väestön terveyttä. Ensi vaiheessa laaditaan toteuttamissuunnitelma yhteistyössä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Jos hankkeen toteuttamisen edellytykset täyttyvät, Suomen Kulttuurirahasto on sitoutunut rahoittamaan hanketta useilla kymmenillä miljoonilla euroilla seuraavien 20 vuoden ajan.

Hanke vie suomalaisten syntymäkohorttiaineistojen sarjan 2020-luvulle

Suomessa väestötasoisella kohorttitutkimuksella on pitkät perinteet. Kattavat rekisteriaineistomme tunnetaan myös maailmalla.

THL:n nykyiset rekisteripohjaiset syntymäkohorttiaineistot käsittävät 1987 ja 1997 syntyneet ikäluokat. Näitä tietovarantoja hyödynnetään edelleen aktiivisesti muun muassa mielenterveyteen, koulutukseen ja työelämään sekä lapsiperheiden toimeentuloon liittyvissä tutkimuksissa.

”Uusi hanke tuo jatkoa aiempien syntymäkohorttien mahdollistamalle monitieteiselle tutkimukselle. Aineistojen avulla voimme esimerkiksi selvittää, miten sikiöaikaiset ja varhaislapsuuden tekijät vaikuttavat ihmisen riskiin sairastua pitkäaikaisiin sairauksiin. Lisäksi voimme tutkia elämänkaareen vaikuttavia tekijöitä laajasti sekä ymmärtää sosiaalisten, perinnöllisten ja ympäristötekijöiden merkitystä hyvinvoinnille ja toimintakyvylle”, sanoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.

Uusi kohorttiaineisto tarvitaan paitsi uusien sukupolvien syntymän vuoksi myös käytettävissä olevien väestötason tietovarantojen ja tiedonkeruumenetelmien päivittämiseksi.

Tiedonkeruu- ja tutkimusmenetelmät sekä mahdollisuudet yhdistellä tietoja eri lähteistä etenevät tällä hetkellä suurin harppauksin. Ensimmäiset uuteen kohorttiaineistoon pohjautuvat tutkimustulokset saataneen käyttöön jo ennen tämän vuosikymmenen loppua.

Karttuva tutkimustieto parantaa yhteiskunnallista päätöksentekoa

Ajan myötä karttuva tutkimustieto auttaa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Aineiston avulla voidaan vahvistaa suomalaista hyvinvointijärjestelmää sekä vaikuttaa sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun.

”Hankkeessa on edustettuna laaja rintama tieteenaloja yhteiskunta- ja kasvatustieteistä terveystieteisiin. Näitä kaikkia tarvitaan, jotta saavutetaan tarpeeksi laaja ymmärrys väestön hyvinvoinnin ja terveyden eri osatekijöistä. Kyseessä on poikkeuksellisen merkittävä ja pitkälle tulevaisuuteen katsova hanke”, sanoo hankkeen rahoittajan, Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

”Hanke tarjoaa Suomessa asuville perheille ainutlaatuisen tilaisuuden olla mukana edistämässä tulevaisuuden hyvinvointia”, Pernaa lisää. Hän jää elokuun alussa virkavapaalle nykyisestä tehtävästään Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) viestintäjohtajana.

Lisätietoja hankkeen valmisteluvaiheen johtajasta

Ville Pernaa (s. 1974)
puh. 050 539 4310

  • Valtiotieteiden tohtori (2002), Turun yliopiston dosentti (2007), Jyväskylän yliopiston dosentti (2010), Turun yliopiston Vuoden alumni (2019)
  • VATTin viestintäjohtaja, josta tehtävästä Pernaa on virkavapaalla 1.8.2023–31.12.2024
  • Työskennellyt muun muassa Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajana ja Suomen Kuvalehden päätoimittajana.

Aiheesta muualla

Suomen Kulttuurirahaston uutinen: Tulevaisuuden ongelmia ratkomassa

Avainsanat

Kuvat

Ville Pernaa. Kuva: VATT / Veikko Somerpuro.
Ville Pernaa. Kuva: VATT / Veikko Somerpuro.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL lanseeraa uudet rahapelaamisen riskirajat ja rahapelitestin – pelaajan luottorivi auttaa pelaamisen hallinnassa4.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut uudet rahapelaamisen riskirajat sekä testin, jonka avulla voi testata oman suhteensa rahapelaamiseen. Suomessa asuvien suhde rahapelaamiseen kiteytyy jatkossa luottoriviin 2-4-2, joka kuvastaa rahapelaamisen riskirajoja. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä päivänä kuukaudessa sekä välttää pelaamasta toistuvasti enempää kuin kahta eri pelityyppiä.

THL viikolla 6/202629.1.2026 15:12:02 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 4.2.2026 THL julkaisee uudet rahapelaamisen riskirajat sekä niiden pohjalta laaditun rahapelitestin. Toimitukset voivat halutessaan laatia myös oman yksinkertaisen laskurin riskirajojen pohjalta. Rahapelijärjestelmä muuttuu merkittävästi ensi vuonna. 2-4-2 on muistisääntö, joka auttaa jokaista selvittämään oman suhteensa rahapelaamiseen. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä pä

Antalet fall av fästingburen hjärninflammation ökade något jämfört med föregående år – det nationella vaccinationsprogrammet utvidgas till nya riskområden29.1.2026 00:30:00 EET | Pressmeddelande

Antalet fall av fästingburen hjärninflammation var under den senaste uppföljningsperioden högre än under tidigare år i Finland. Flest fall konstaterades i kustområden och i skärgården. Institutet för hälsa och välfärd (THL) har fastställt nya riskområden som omfattas av det nationella vaccinationsprogrammet, där grundserien av vaccinationer mot fästingburen hjärninflammation ges avgiftsfritt.

Turvakotien asiakasmäärä kasvoi viime vuonna – myös Nollalinjalle soitettiin edellisvuotta enemmän27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote

Vuonna 2025 turvakotien asiakasmäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Turvakodeissa oli yhteensä 5 979 asiakasta, mikä on noin 180 enemmän kuin vuonna 2024. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2025 ennakkotiedoista. Kasvua myös asumisvuorokausissa Ennakkotietojen mukaan viime vuonna asumisvuorokausia kertyi yhteensä noin 113 000, mikä on lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Yhden asiakkaan turvakodissa viettämä keskimääräinen aika pidentyi edellisvuodesta yhdellä päivällä. Viime vuonna keskimääräinen turvakotijakso oli 19 päivää, mutta joillakin alueilla muutos edellisvuosiin oli selvästi suurempi. Viime vuonna pisimmät turvakotijaksot olivat Rovaniemellä sijaitsevassa Lapin turvakodissa, missä jakson kesto oli keskimäärin 28 vuorokautta. ”Rovaniemellä asuntopula on pidentänyt turvakotijaksoja. Jos asiakkaalla on taloudellisia vaikeuksia tai maksuhäiriömerkintä, asuntoa on hyvin hankala saada”, kertoo Lapin turvakodin vastaava sosiaalityön

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye