Rahastoihin 461 miljoonaa euroa uutta pääomaa – korkosijoitukset palasivat
8.6.2023 15:40:37 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Toukokuussa uusia pääomia sijoitettiin lyhyen koron rahastoihin yhteensä 207 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 75 miljoonaa. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 212 miljoonaa euroa uusia pääomia. Yhdistelmärahastoista lunastettiin yhteensä 7 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisista rahastoista yhteensä 26 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät toukokuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.05.2023 |
|
Osakerahastot |
212 |
-196 |
54 398 |
|
Yhdistelmärahastot |
-7 |
145 |
29 855 |
|
Pitkän koron rahastot |
75 |
503 |
28 521 |
|
Lyhyen koron rahastot |
207 |
1 242 |
15 392 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-26 |
55 |
11 283 |
|
YHTEENSÄ |
461 |
1 749 |
139 449 |
Toukokuussa eri osakeindeksien kehitys hajaantui. Yhdysvalloissa teknologiapainotteiset osakeindeksit nousivat isot teknologiayhtiöt edellä. Teknologiayhtiöiden positiivinen vire ei kuitenkaan heijastunut Euroopan osakemarkkinoille. Euroopassa esimerkiksi Helsingin pääosakeindeksi laski.
Yhdysvalloissa ja Euroopassa eletään taloudessa matalasuhdannevaihdetta, joten osakemarkkinoilla ollaan varovaisia. Keskuspankkien rahapolitiikan odotetaan kiristyvän maltillisesti nopean pohjainflaation selättämiseksi.
Korkosijoittajalle toukokuu oli tuottoisa. Korkeat korkotasot tarjosivat jo itsessään hyviä tuottoja. Keskustelu rahapolitiikan kiristämisen tarpeellisuudesta jatkui, mikä hermostutti markkinoita. Korkomarkkinat ovat herkässä tilassa, joten esimerkiksi euroalueen pitkän koron rahastojen arvostukset hakivat suuntaa.
”Toukokuussa sijoittajat hajauttivat sijoituksiaan. Osakesijoituksissa suosittiin globaalisti sijoittavia rahastoja ja samalla riskiä hajautettiin myös korkomarkkinoille. Koska korot ovat korkealla tasolla ja rahapolitiikan odotetaan kiristyvän vain maltillisesti, korkorahastot antoivat hyviä hajautushyötyjä”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin etenkin globaalisti sijoittaviin rahastoihin yhteensä 263 miljoonaa euroa.Varoja lunastettiin pääasiassa Pohjoismaihin sijoittavista rahastoista yhteensä 87 miljoonaa euroa.Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,15). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät toukokuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.05.2023 |
Tuotto |
|
Suomi |
17 |
-39 |
5 590 |
-6 % |
|
Pohjoismaat |
-87 |
-257 |
6 916 |
-10 % |
|
Eurooppa |
6 |
-198 |
5 467 |
0 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-9 |
-31 |
7 633 |
1 % |
|
Japani |
3 |
-99 |
452 |
3 % |
|
Tyynenmeren alue |
20 |
64 |
978 |
-7 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-1 |
42 |
4 492 |
-8 % |
|
Maailma |
263 |
371 |
21 389 |
0 % |
|
Toimialarahastot |
1 |
-48 |
1 482 |
-8 % |
|
YHTEENSÄ |
212 |
-196 |
54 398 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 142 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa euroalueen ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoluokista yhteensä 65 miljoonaa euroa.Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät toukokuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.05.2023 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
142 |
356 |
5 518 |
-5,9 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-25 |
326 |
9 429 |
-3,2 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
10 |
75 |
3 527 |
-0,1 % |
|
Valtioriski maailma |
-2 |
1 |
191 |
-2,3 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-40 |
-163 |
5 772 |
-4,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-8 |
-14 |
1 437 |
-1,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
0 |
-77 |
2 648 |
-1,3 % |
|
YHTEENSÄ |
75 |
503 |
28 521 |
|
Rahastoraportti, toukokuu 2023
Markkinakatsaus, toukokuu 2023
Tilastokeskuksen vuoden 2021 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,47 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 600 euroa.Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme