Rahastoihin 461 miljoonaa euroa uutta pääomaa – korkosijoitukset palasivat
Toukokuussa uusia pääomia sijoitettiin lyhyen koron rahastoihin yhteensä 207 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 75 miljoonaa. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 212 miljoonaa euroa uusia pääomia. Yhdistelmärahastoista lunastettiin yhteensä 7 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisista rahastoista yhteensä 26 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät toukokuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.05.2023 |
|
Osakerahastot |
212 |
-196 |
54 398 |
|
Yhdistelmärahastot |
-7 |
145 |
29 855 |
|
Pitkän koron rahastot |
75 |
503 |
28 521 |
|
Lyhyen koron rahastot |
207 |
1 242 |
15 392 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-26 |
55 |
11 283 |
|
YHTEENSÄ |
461 |
1 749 |
139 449 |
Toukokuussa eri osakeindeksien kehitys hajaantui. Yhdysvalloissa teknologiapainotteiset osakeindeksit nousivat isot teknologiayhtiöt edellä. Teknologiayhtiöiden positiivinen vire ei kuitenkaan heijastunut Euroopan osakemarkkinoille. Euroopassa esimerkiksi Helsingin pääosakeindeksi laski.
Yhdysvalloissa ja Euroopassa eletään taloudessa matalasuhdannevaihdetta, joten osakemarkkinoilla ollaan varovaisia. Keskuspankkien rahapolitiikan odotetaan kiristyvän maltillisesti nopean pohjainflaation selättämiseksi.
Korkosijoittajalle toukokuu oli tuottoisa. Korkeat korkotasot tarjosivat jo itsessään hyviä tuottoja. Keskustelu rahapolitiikan kiristämisen tarpeellisuudesta jatkui, mikä hermostutti markkinoita. Korkomarkkinat ovat herkässä tilassa, joten esimerkiksi euroalueen pitkän koron rahastojen arvostukset hakivat suuntaa.
”Toukokuussa sijoittajat hajauttivat sijoituksiaan. Osakesijoituksissa suosittiin globaalisti sijoittavia rahastoja ja samalla riskiä hajautettiin myös korkomarkkinoille. Koska korot ovat korkealla tasolla ja rahapolitiikan odotetaan kiristyvän vain maltillisesti, korkorahastot antoivat hyviä hajautushyötyjä”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin etenkin globaalisti sijoittaviin rahastoihin yhteensä 263 miljoonaa euroa.Varoja lunastettiin pääasiassa Pohjoismaihin sijoittavista rahastoista yhteensä 87 miljoonaa euroa.Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,15). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät toukokuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.05.2023 |
Tuotto |
|
Suomi |
17 |
-39 |
5 590 |
-6 % |
|
Pohjoismaat |
-87 |
-257 |
6 916 |
-10 % |
|
Eurooppa |
6 |
-198 |
5 467 |
0 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-9 |
-31 |
7 633 |
1 % |
|
Japani |
3 |
-99 |
452 |
3 % |
|
Tyynenmeren alue |
20 |
64 |
978 |
-7 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-1 |
42 |
4 492 |
-8 % |
|
Maailma |
263 |
371 |
21 389 |
0 % |
|
Toimialarahastot |
1 |
-48 |
1 482 |
-8 % |
|
YHTEENSÄ |
212 |
-196 |
54 398 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 142 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa euroalueen ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoluokista yhteensä 65 miljoonaa euroa.Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät toukokuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.05.2023 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
142 |
356 |
5 518 |
-5,9 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-25 |
326 |
9 429 |
-3,2 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
10 |
75 |
3 527 |
-0,1 % |
|
Valtioriski maailma |
-2 |
1 |
191 |
-2,3 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-40 |
-163 |
5 772 |
-4,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-8 |
-14 |
1 437 |
-1,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
0 |
-77 |
2 648 |
-1,3 % |
|
YHTEENSÄ |
75 |
503 |
28 521 |
|
Rahastoraportti, toukokuu 2023
Markkinakatsaus, toukokuu 2023
Tilastokeskuksen vuoden 2021 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,47 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 600 euroa.Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote
Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
200 miljardin rajaa kolkutellaan – rahastoihin lokakuussa 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia11.11.2025 11:16:24 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 199 miljardia euroa
”Ajatelkaa edes taloushallintoa” – Yhden tilinpäätöksen mahdollistaminen keventäisi yritysten hallintoa ja parantaisi tietojen vertailtavuutta10.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Tällä hetkellä monien yritysten on verotuksellisista syistä tehtävä sekä kansainvälisen IFRS-standardin että kotimaisen FAS-standardin mukaiset tilinpäätökset. Nämä ovat monilta osin päällekkäiset. Pelkän IFRS-tilinpäätöksen salliminen keventäisi yhtiöiden hallinnollista taakkaa ja tekisi tilinpäätöksistä kansainvälisesti paremmin vertailtavia. Hallinnollisen taakan keventäminen toteuttaisi myös hallitusohjelmaan kirjattuja periaatteita. Valtiovarainministeriön tuore selvitys tarjoaa tähän konkreettisia keinoja. Finanssiala kannattaa yhdenmukaistuksia kokonaisuudessaan, eikä pelkästään yksittäisten ehdotusten läpiviemistä.
Oikeusvaltion kulmakivi uhattuna – Verohallinnolle kaavaillaan oikeutta kerätä yksityisiä tietoja paljastavia tilitietoja kansalaisen siitä tietämättä7.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää Verohallinnolle mahdollisuutta hyvin laajoihin tietopyyntöihin kansalaisten tilitiedoista. Esityksen myötä Verohallinto saisi jatkossa käsitellä laajamittaisesti data-aineistoja ihmisten tilitapahtumista verovalvontaa varten. Datamassat voivat sisältää arkaluonteisia tietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin. Esitys on menossa perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Perustuslakivaliokunta on jo aiemmin määrittänyt tilitapahtumat yksityiselämän suojan turvaamiksi tiedoiksi. Esitys on räikeässä ristiriidassa sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa.
Pakotteiden rikkominen voi jopa kaataa pankin – FA on julkaissut tietopaketin USA:n pakotelinjan heijastumisesta pankkeihin Suomessa5.11.2025 15:43:44 EET | Tiedote
Pankit seuraavat tarkasti myös kolmansien maiden ja erityisesti USA:n asettamia pakotteita, koska niiden rikkominen voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia riskejä pankin maksuvalmiudelle ja vakavaraisuudelle. Pankit noudattavat suoraan lain nojalla EU:n ja YK:n asettamia pakotteita, mutta dollarin hallitseva asema kansainvälisessä maksuliikenteessä pakottaa pankit huomioimaan myös USA:n asettamat pakotteet. Näiden pakotteiden rikkominen voi johtaa pankin sulkemiseen dollarimaksuliikenteen ulkopuolelle ja pahimmassa tapauksessa jopa pankin toiminnan loppumiseen. USA:n pakotteiden noudattaminen onkin välttämätöntä pankkien toimintakyvyn ja asiakkaiden palveluiden turvaamiseksi. Finanssiala ry (FA) on julkaissut päivittyvän sivun pakotteiden vaikutuksista pankkeihin. Linkki tietopakettiin tiedotteen lopussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme