Rahastoihin 461 miljoonaa euroa uutta pääomaa – korkosijoitukset palasivat
8.6.2023 15:40:37 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Toukokuussa uusia pääomia sijoitettiin lyhyen koron rahastoihin yhteensä 207 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 75 miljoonaa. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 212 miljoonaa euroa uusia pääomia. Yhdistelmärahastoista lunastettiin yhteensä 7 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisista rahastoista yhteensä 26 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät toukokuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.05.2023 |
|
Osakerahastot |
212 |
-196 |
54 398 |
|
Yhdistelmärahastot |
-7 |
145 |
29 855 |
|
Pitkän koron rahastot |
75 |
503 |
28 521 |
|
Lyhyen koron rahastot |
207 |
1 242 |
15 392 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-26 |
55 |
11 283 |
|
YHTEENSÄ |
461 |
1 749 |
139 449 |
Toukokuussa eri osakeindeksien kehitys hajaantui. Yhdysvalloissa teknologiapainotteiset osakeindeksit nousivat isot teknologiayhtiöt edellä. Teknologiayhtiöiden positiivinen vire ei kuitenkaan heijastunut Euroopan osakemarkkinoille. Euroopassa esimerkiksi Helsingin pääosakeindeksi laski.
Yhdysvalloissa ja Euroopassa eletään taloudessa matalasuhdannevaihdetta, joten osakemarkkinoilla ollaan varovaisia. Keskuspankkien rahapolitiikan odotetaan kiristyvän maltillisesti nopean pohjainflaation selättämiseksi.
Korkosijoittajalle toukokuu oli tuottoisa. Korkeat korkotasot tarjosivat jo itsessään hyviä tuottoja. Keskustelu rahapolitiikan kiristämisen tarpeellisuudesta jatkui, mikä hermostutti markkinoita. Korkomarkkinat ovat herkässä tilassa, joten esimerkiksi euroalueen pitkän koron rahastojen arvostukset hakivat suuntaa.
”Toukokuussa sijoittajat hajauttivat sijoituksiaan. Osakesijoituksissa suosittiin globaalisti sijoittavia rahastoja ja samalla riskiä hajautettiin myös korkomarkkinoille. Koska korot ovat korkealla tasolla ja rahapolitiikan odotetaan kiristyvän vain maltillisesti, korkorahastot antoivat hyviä hajautushyötyjä”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin etenkin globaalisti sijoittaviin rahastoihin yhteensä 263 miljoonaa euroa.Varoja lunastettiin pääasiassa Pohjoismaihin sijoittavista rahastoista yhteensä 87 miljoonaa euroa.Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,15). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät toukokuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.05.2023 |
Tuotto |
|
Suomi |
17 |
-39 |
5 590 |
-6 % |
|
Pohjoismaat |
-87 |
-257 |
6 916 |
-10 % |
|
Eurooppa |
6 |
-198 |
5 467 |
0 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-9 |
-31 |
7 633 |
1 % |
|
Japani |
3 |
-99 |
452 |
3 % |
|
Tyynenmeren alue |
20 |
64 |
978 |
-7 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-1 |
42 |
4 492 |
-8 % |
|
Maailma |
263 |
371 |
21 389 |
0 % |
|
Toimialarahastot |
1 |
-48 |
1 482 |
-8 % |
|
YHTEENSÄ |
212 |
-196 |
54 398 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 142 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa euroalueen ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoluokista yhteensä 65 miljoonaa euroa.Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät toukokuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.05.2023 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
142 |
356 |
5 518 |
-5,9 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-25 |
326 |
9 429 |
-3,2 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
10 |
75 |
3 527 |
-0,1 % |
|
Valtioriski maailma |
-2 |
1 |
191 |
-2,3 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-40 |
-163 |
5 772 |
-4,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-8 |
-14 |
1 437 |
-1,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
0 |
-77 |
2 648 |
-1,3 % |
|
YHTEENSÄ |
75 |
503 |
28 521 |
|
Rahastoraportti, toukokuu 2023
Markkinakatsaus, toukokuu 2023
Tilastokeskuksen vuoden 2021 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,47 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 600 euroa.Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Tiensä Talousgurun finaaliin selvitti 14 kovatasoista lukiolaista eri puolilta Suomea – seuraa finaalia suorana 26.2. Kauppalehden sivuilta2.2.2026 11:00:14 EET | Tiedote
Talousgurun alkukilpailussa toisistaan mittaa otti lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta eri puolilla Suomea. Finaaliin tiensä selvitti 14 lukiolaista, joista perinteiseen tapaan 5 valittiin alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Suomen Pankin tilastot: Asuntoluottoja nostettiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten – kokonaisuudessaan lähes 15 miljardia31.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran, selviää Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistuista tilastoista. Määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Vaikka julkisuudessa puhutaan lainansaannin vaikeudesta ja asuntokaupan vähäisyydestä, kauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän ja samalla pankit myönsivät selvästi aiempaa enemmän asuntolainoja. Lainakanta oli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, eli kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun he nostivat uusia luottoja aktiivisesti.
Euroopan pankkiyhdistykseltä avoin kirje komissiolle: EU:n pankkisääntelyä on yksinkertaistettava kilpailukyvyn nimissä – sama viesti kuuluu vahvana myös Suomessa28.1.2026 15:49:12 EET | Tiedote
Euroopan pankkiyhdistys EBF on lähettänyt Euroopan komission johdolle kirjeen, jossa se painottaa kiireellistä tarvetta yksinkertaistaa EU:n pankkisääntelyn kokonaisuutta. EBF pitää sääntelyn selkeyttämistä välttämättömänä Euroopan kilpailukyvyn, strategisen autonomian ja taloudellisen kestävyyden kannalta. Viestit ovat tuttuja myös suomalaisen finanssialan suusta. Pankkisääntelyn ongelmat koskevat koko EU-aluetta. Kirje on osoitettu komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille, johtavalle varapuheenjohtajalle Stéphane Séjournélle, taloudesta vastaavalle komissaari Valdis Dombrovskikselle ja finanssipalveluista vastaavalle komissaari Maria Luís Albuquerquelle. Kirjeen on allekirjoittanut EBF:n puheenjohtajana toimiva, ranskalaisen pankkijätti Société Généralen pääjohtaja Slawomir Krupa.
Talouden pyöreä pöytä: Näin meitä huijattiin – vuoden 2025 luvut julki28.1.2026 14:46:56 EET | Tiedote
Ei päivää ilman digihuijausta! Mutta millaiset huijaustavat trendaavat juuri nyt? Mihin kansalaisten kannattaa kiinnittää erityistä huomiota? Entä panostavatko pankit huijausten torjuntaan riittävästi ja mitä viranomainen voi tehdä? Näihin teemoihin haemme vastausta Finanssiala ry:n (FA) webinaarissa keskiviikkona 4.2.2026 klo 10.00–10.30.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

