Finanssiala ry

Rahastoihin 461 miljoonaa euroa uutta pääomaa – korkosijoitukset palasivat

Jaa
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin 461 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Lisäksi rahastopääoma kasvoi suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 139 miljardia euroa.

Toukokuussa uusia pääomia sijoitettiin lyhyen koron rahastoihin yhteensä 207 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 75 miljoonaa. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 212 miljoonaa euroa uusia pääomia. Yhdistelmärahastoista lunastettiin yhteensä 7 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisista rahastoista yhteensä 26 miljoonaa euroa.

milj. EUR

Nettomerkinnät toukokuu 2023

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.05.2023

Osakerahastot

212

-196

54 398

Yhdistelmärahastot

-7

145

29 855

Pitkän koron rahastot

75

503

28 521

Lyhyen koron rahastot

207

1 242

15 392

Vaihtoehtoiset rahastot

-26

55

11 283

YHTEENSÄ

461

1 749

139 449

Toukokuussa eri osakeindeksien kehitys hajaantui. Yhdysvalloissa teknologiapainotteiset osakeindeksit nousivat isot teknologiayhtiöt edellä. Teknologiayhtiöiden positiivinen vire ei kuitenkaan heijastunut Euroopan osakemarkkinoille. Euroopassa esimerkiksi Helsingin pääosakeindeksi laski.

Yhdysvalloissa ja Euroopassa eletään taloudessa matalasuhdannevaihdetta, joten osakemarkkinoilla ollaan varovaisia. Keskuspankkien rahapolitiikan odotetaan kiristyvän maltillisesti nopean pohjainflaation selättämiseksi.

Korkosijoittajalle toukokuu oli tuottoisa. Korkeat korkotasot tarjosivat jo itsessään hyviä tuottoja. Keskustelu rahapolitiikan kiristämisen tarpeellisuudesta jatkui, mikä hermostutti markkinoita. Korkomarkkinat ovat herkässä tilassa, joten esimerkiksi euroalueen pitkän koron rahastojen arvostukset hakivat suuntaa.

”Toukokuussa sijoittajat hajauttivat sijoituksiaan. Osakesijoituksissa suosittiin globaalisti sijoittavia rahastoja ja samalla riskiä hajautettiin myös korkomarkkinoille. Koska korot ovat korkealla tasolla ja rahapolitiikan odotetaan kiristyvän vain maltillisesti, korkorahastot antoivat hyviä hajautushyötyjä”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).

Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin etenkin globaalisti sijoittaviin rahastoihin yhteensä 263 miljoonaa euroa.Varoja lunastettiin pääasiassa Pohjoismaihin sijoittavista rahastoista yhteensä 87 miljoonaa euroa.Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,15). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät toukokuu 2023

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.05.2023

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

17

-39

5 590

-6 %

Pohjoismaat

-87

-257

6 916

-10 %

Eurooppa

6

-198

5 467

0 %

Pohjois-Amerikka

-9

-31

7 633

1 %

Japani

3

-99

452

3 %

Tyynenmeren alue

20

64

978

-7 %

Kehittyvät markkinat

-1

42

4 492

-8 %

Maailma

263

371

21 389

0 %

Toimialarahastot

1

-48

1 482

-8 %

YHTEENSÄ

212

-196

54 398

 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 142 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa euroalueen ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoluokista yhteensä 65 miljoonaa euroa.Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä.

milj. EUR

Nettomerkinnät toukokuu 2023

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.05.2023

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

142

356

5 518

-5,9 %

Luokitellut yrityslainat EUR

-25

326

9 429

-3,2 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

10

75

3 527

-0,1 %

Valtioriski maailma

-2

1

191

-2,3 %

Luokitellut yrityslainat maailma

-40

-163

5 772

-4,1 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-8

-14

1 437

-1,9 %

Kehittyvät markkinat

0

-77

2 648

-1,3 %

YHTEENSÄ

75

503

28 521

 

Rahastoraportti, toukokuu 2023

Markkinakatsaus, toukokuu 2023

Tilastokeskuksen vuoden 2021 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,47 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 600 euroa.Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain. 

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Finanssiala pettynyt – heikentynyt talous- ja asuntomarkkinatilanne olisi puoltanut lainakaton nostoa ja lisäpääomavaatimusten myöhentämistä28.9.2023 12:26:33 EEST | Tiedote

Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt säilyttää asuntolainakaton eli enimmäisluototussuhteen aiemmalla tasollaan. Muiden kuin ensiasunnon ostajien osalta se pysyy siis 85 prosentissa eli lakisääteistä perustasoaan kireämpänä. Ensiasunnon ostajille katto on 95 prosenttia. Myös muuttuva lisäpääomavaatimus pysyy ennallaan. Finanssivalvonnan aiemman päätöksen mukaisesti pankeille tulee ensi keväänä uusi lisäpääomavaatimus, ns. järjestelmäriskipuskurivaatimus. Finanssiala ry on pettynyt, että Fiva ei päätynyt nostamaan lainakattoa eikä myöhentämään järjestelmäriskipuskurivaatimuksen voimaantuloa. Tämä olisi ollut perusteltua talous- ja asuntomarkkinatilanteen heikkenemisen takia.

Korona herätti suomalaiset kohentamaan henkivakuutusturvaansa – ainutlaatuinen tutkimus sai jatkoa19.9.2023 09:00:00 EEST | Tiedote

Koronapandemia ja sen myötä kohonnut kuolemanriski havahduttivat suomalaiset miettimään oman perheensä taloudellista turvaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuoreesta tutkimuksesta selviää, että ensimmäisen koronavuoden 2020 alkupuolella otettiin 20 prosenttia enemmän henkivakuutuksia kuin aiempina vuosina vastaavaan aikaan. Lisäksi uusien vakuutusten keskimääräiset vakuutussummat kasvoivat 16 prosentilla.

Kalastelut ja muut huijaukset kasvoivat räjähdysmäisesti alkuvuonna – pankit saivat estettyä huijauksia lähes 16 miljoonan euron edestä14.9.2023 07:40:00 EEST | Tiedote

Huijausmäärät nousivat reippaasti vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Pankit saivat tammi-kesäkuussa estettyä ja palautettua uhreille 15,9 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin määrä oli 6,7 miljoonaa. Asiakkaat menettivät huijareille 19,8 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin määrä oli 10,8 miljoonaa. Huijauksien kokonaismäärä oli siis 35,7 miljoonaa euroa. Isoimmat menetykset tulivat sijoitushuijauksista, joissa myös tappioiden kasvu oli suurinta.

Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä mataa, kotitalouksien kysynnässä ensimmäisiä merkkejä paremmasta5.9.2023 06:30:00 EEST | Tiedote

Yritysten luotonkysyntä on selvästi vähäisempää kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, selviää Finanssiala ry:n (FA) tuoreesta Pankkibarometrista. Pankinjohtajien odotukset yritysten lähikuukausien luotonkysynnästä ovat niin ikään heikot. Myös kotitaloudet ovat kysyneet luottoja kesän aikana vähemmän kuin vuosi sitten. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta syksylle ovat edelleen heikkoja, mutta luotonkysyntä saattaa olla kääntymässä parempaan suuntaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme