Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa
- Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot.
- Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta.
- 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia.
- Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Vaivattomuus ja tuotto ovat tärkeimmät tekijät sijoituskohdetta valittaessa, ilmenee Finanssiala ry:n (FA) teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosentilla vastaajista vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan ja 30 prosentilla jonkin verran.
”Vaivattomista sijoituskohteista tärkeimpiä ovat sijoitusvakuutukset ja rahastot. Ne tarjoavat helpon tavan sijoittaa ilman , että tarvitsee itse seurailla pörssikurssien muutoksia ja muokata sijoituksia. Rahaston kautta voi kerralla sijoittaa hajautetusti moniin eri kohteisiin pienelläkin summalla, ja suomalaiset rahastojen kulut ovat reilusti alle EU:n keskiarvon”, muistuttaa Finanssiala ry:n (FA) johtava lakimies Jari Virta.
Säästämis- ja sijoituskohteen tuotolla on paljon vaikutusta 63 prosentilla vastaajista. Tulos on sama kuin vuonna 2023, mutta sitä vanhemmissa tutkimuksissa näin on vastannut vain noin 40 prosenttia vastaajista.
”On ilo nähdä tuotto sijoittajien kriteerien kärjessä. Aiemmin sijoittajat ovat liian usein hakeneet turvallisuutta ja suojaa inflaatiolta. Hallittu ja hajautettu riskinotto on edellytys tuotoille ja vaurastumiselle”, Virta toteaa.
Kestävyys, vastuullisuus ja kotimaisuus vastatuulessa
Vähiten vastaajien sijoituspäätöksiin vaikuttaa sijoituskohteen kestävyys. Vain 21 prosenttia vastaa, että eettisyydellä ja vastuullisuudella on suuri painoarvo. Ekologisuutta ja ympäristöarvojen huomioimista painottaa vain 18 prosenttia vastaajista. Molemmat luvut ovat kutistuneet tutkimuksesta toiseen.
FA:n yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö Pirita Ruokonen arvelee, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta ovat jääneet muun muassa geopoliittisten jännitteiden varjoon.
”Tämä on toki lyhytnäköistä, sillä luonto- ja ilmastokriisi eivät odota sotien ja talouskurimusten päättymistä. Kaikesta huolimatta suomalainen finanssiala jatkaa työtä sen eteen, että kestävä ja vastuullinen sijoittaminen olisi jokaiselle mahdollista, helppoa ja houkuttelevaa myös jatkossa.”
Lue lisä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marjo LapattoJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme