Mielenterveyden työkalupakki tarjoaa keinoja henkisen työkyvyn tukemiseksi
Mielenterveydestä on tullut keskeinen osa työkykyä. Yhteiskunnallisena ilmiönä työelämän mielenterveydessä yhdistyy monta muutoksessa olevaa asiaa, kuten työhön liittyvät odotukset, vaatimukset ja ideaalit sekä globaalit haasteet. Mielenterveydellä on myös kiinteä yhteys talouteen ja työvoiman saatavuuteen.
– Mielenterveysongelmat haastavat työkykyä, eikä tilannetta ratkaista ainoastaan terveydenhoidon kentällä. Lisäksi ongelmapuheen rinnalle kaivataan puhetta voimavaroista ja työn imusta, johtaja Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta sanoo.
Työterveyslaitos käynnistää laajan hankkeen, joka keskittyy mielenterveyden tuen keinoihin ja menetelmiin sekä eri ammattialojen tukeen. Tavoitteena on vahvistaa työpaikkojen ja työyhteisöjen valmiuksia tukea mielenterveyttä ja vastata muuttuvan työelämän vaatimuksiin henkisen työkyvyn osalta.
Mielenterveyden työkalupakki -hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Työterveyslaitos toteuttaa hankkeen yhdessä kumppanien ja laajan sidosryhmäverkoston kanssa.
Työkalupakki mielen hyvinvointia tukevan työkulttuurin rakentamiseen
Mielenterveyttä voi edistää kehittämällä työoloja ja huolehtimalla sujuvasta työn arjesta sekä työyhteisön vuorovaikutuksesta. Mielenterveyden työkalupakista löytyy keinoja tukea mielenterveyttä ja rakentaa mielen hyvinvointia tukevaa työkulttuuria.
Maksuttomat työkalut ja materiaalit soveltuvat esimerkiksi esihenkilötyön tueksi, aivotyön kehittämiseen sekä työkykyä edistävän liikunnan ja liikkumisen suunnitteluun, organisaation palautumiskäytäntöjen arviointiin ja moneen muuhun tilanteeseen.
Työkalupakki sisältää Työelämän mielenterveysohjelmassa (2021–2022) kehitettyjä tutkimukseen pohjautuvia keinoja ja menetelmiä. Hankkeessa jatkokehitetään olemassa olevia työkaluja ja julkaistaan uusia.
– Työkalujen käyttöönottoon on nyt tarjolla apua. Kannattaa hyödyntää mahdollisuus kehittää oman työpaikan toimintaa mieltä tukevaksi. Lopputuloksena syntyy lisää hyvinvointia ja tuottavuutta, hankkeen vastaava johtaja, johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta sanoo.
Koronan vaikutukset näkyvät edelleen – tukea sote-alalle ja taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloille
Yhtenä hankkeen painopisteenä on tukea koronan vaikutuksista kärsineiden sosiaali- ja terveysalan sekä taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen toimintaa.
– Joskus inhimillisen ja kohtuullisen työelämän tiellä ovat konkreettiset olosuhteet ja resurssit. Näillä aloilla on nyt tärkeää keskittyä hyvinvointiin ja jaksamiseen, Pauliina Mattila-Holappa sanoo.
Sosiaali- ja terveysalan kehittämistoimenpiteissä keskitytään työssä palautumiseen, työkykyä tukevaan johtamiseen ja henkilöresurssien tarpeen arviointiin työpaikoilla.
Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla kuormitusta aiheuttavat esimerkiksi pitkät ja moniosaiset työpäivät, monitekeminen ja palautumisen haasteet. Pandemia vahvisti entisestään huolta toimeentulosta ja kokemusta arvostuksen puutteesta. Hankkeen myötä tarjotaan alan ammattilaisille hyvinvoinnin ja työkyvyn tukea.
Tutustu
- Mielenterveyden työkalupakin sivusto Tietoa ja työkaluja mielenterveyden tueksi työpaikoille (ttl.fi)
- Pyydä maksuton esittelytuokio työkaluista Tukea Mielenterveyden työkalupakin käyttöönottoon (ttl.fi)
- Suomen kestävän kasvun ohjelma (STM) Kestävän kasvun ohjelma - Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi)
Lisätiedot
- Hankkeen vastuullinen johtaja, johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa, Työterveyslaitos, pauliina.mattila-holappa@ttl.fi, 043 824 4041
- Työkyky ja työurat -yksikön johtaja Salla Toppinen-Tanner, Työterveyslaitos, salla.toppinen-tanner@ttl.fi, 046 851 2517
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiTietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Fördelarna med distansarbete fördelas inte jämnt – effekterna varierar mellan olika arbetstagargrupper16.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Distansarbete kan öka välbefinnandet och lätta på arbetsbördan, men det gynnar inte alla lika mycket. Till exempel kan upplevelserna skilja sig åt mellan chefer och arbetstagare. Arbetshälsoinstitutets longitudinella undersökning inom projektet HYMY ger ny information om varför distansarbete kan försvaga förtroendet och gemenskapen – och i vilka roller och livssituationer det kan stödja välbefinnandet.
Etätyön hyödyt eivät jakaannu tasan – vaikutukset vaihtelevat työntekijäryhmittäin16.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Etänä työskentely voi lisätä hyvinvointia ja keventää työtaakkaa, mutta se ei hyödytä kaikkia yhtä paljon. Esimerkiksi esihenkilöiden ja työntekijöiden kokemukset voivat poiketa toisistaan. Työterveyslaitoksen HYMY-hankkeen pitkittäistutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miksi etätyö voi heikentää luottamusta ja yhteisöllisyyttä ja millaisissa rooleissa ja elämäntilanteissa se voi tukea hyvinvointia.
The benefits of remote work are not equally distributed — impacts vary between employee groups16.6.2025 06:00:00 EEST | Press release
Working remotely can increase well-being and reduce workload, but it does not benefit everyone equally. The experiences of supervisors and employees, for example, may differ. A longitudinal study by the Engagement and Social Connections in Multi-location Work project under the Finnish Institute of Occupational Health provides new information on why remote work can weaken trust and the sense of community — and the roles and life situations where it can support well-being.
Mindre sjukfrånvaro inom kommunsektorn än någonsin tidigare under 2000-talet11.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var kommunalt anställda i genomsnitt borta 16,3 dagar från arbetet på grund av egen sjukdom. Siffran ligger nästan på samma nivå som år 2023, då en tydlig förbättring kunde ses efter den tillväxttopp som coronan orsakade. Sjukfrånvaron är nu lägre än någonsin tidigare under den 25 år långa uppföljningen.
Kunta-alalla sairauspoissaoloja vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla11.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Vuonna 2024 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,3 päivää poissa töistä oman sairauden vuoksi. Luku on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2023, jolloin nähtiin selkeä käänne parempaan koronan aiheuttaman kasvupiikin jälkeen. Sairauspoissaolojen määrä on nyt alhaisempi kuin kertaakaan 25 vuotta kestäneen seurannan aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme