Afroamerikkalainen perintö korostuu Sibelius-Akatemian 40-vuotiaan jazzmusiikin koulutuksessa aiempaa vahvemmin
Laajempi ymmärrys afroamerikkalaisen musiikin juurista on muovannut viime vuosina jazzmusiikin opetusta ja tapoja käsitellä sen historiaa ja esityskäytäntöjä.
Jazzmusiikin koulutus Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Opetuksen aloittaminen oli aikanaan ainutlaatuinen avaus kansainvälisesti. Tuolloin oli aivan poikkeuksellista, että klassisen musiikin instituutio alkoi opettaa myös jazzmusiikkia. Koulutus on tuottanut käytännössä kaikki viime vuosikymmenten merkittävät Suomen jazzmuusikot.
“Jazzin koulutus on aloitettu Sibelius-Akatemiassa siksi, että sille oli selkeä tarve Suomen kulttuuriyhteisössä. Koulutuksella on valoisa tulevaisuus, kunhan olemme aktiivisesti mukana kansainvälisessä jazzyhteisössä ja otamme kantaa ajankohtaisiin koulutuksellisiin kysymyksiin,” kertoo jazzmusiikin lehtori Sami Linna.
Kulttuurisen omimisen kysymyksiä ja musiikkialan koulutuksen dekolonisaatio
Viime vuosina jazzmusiikin yhteys afroamerikkalaiseen kulttuuriin on entisestään vahvistunut koulutuksessa. Keskustelu kulttuurisen omimisen kysymyksistä ja musiikkialan koulutuksen dekolonisaatiosta on lisääntynyt huomattavasti. Opiskelijat ovat nostaneet esiin erityisesti Black Lives Matter -liikkeen merkityksen jazzmusiikille sekä erilaisia kulttuurisen omimisen kysymyksiä alan käytännöissä.
“Viime vuosina on yhä enemmän keskusteltu siitä, miten paljon jazzmusiikin yliopistokoulutus ottaa huomioon afroamerikkalaisen kulttuurin lähtökohtia ja toisaalta, miten paljon painotetaan muita ja erityisesti eurooppalaista taidemusiikkiperinnettä lähellä olevia näkökulmia,” kertoo Linna.
Keskustelua on syventänyt myös elokuussa 2021 Sibelius-Akatemian vierailevaksi professoriksi nimitetty yhdysvaltalainen jazzrumpali, säveltäjä, yhtyejohtaja ja etnomusikologi Dana Hall Chicagon DePaulin yliopistosta. Hallin kaksivuotisen professuurin tarkoituksena on ollut muun muassa vahvistaa afroamerikkalaisen kulttuuriperinteen ymmärrystä jazzmusiikin koulutuksessa sekä yhteistyötä amerikkalaisten yliopistojen kanssa.
“Myös Yhdysvalloissa jazzmusiikin koulutus on hakenut paikkaansa perinteisesti eurooppalaiseen taidemusiikkiin keskittyneiden yliopistojen sisältä, missä klassisen musiikin arvomaailman piirteitä on korostettu helposti. Koulutus on suurelta osin syrjäyttänyt jazzmusiikin perinteessä vallinneen käytännön, jossa merkittäväksi taiteilijaksi on kasvettu kokeneempien muusikoiden johtamissa yhtyeissä soittamisen kautta. Tilannetta kritisoivissa puheenvuoroissa koulutus nähdään usein valkoisen ylivallan välineenä, median ja musiikkiteollisuuden ohella,” kertoo Linna.
Kansainvälinen konferenssi käsittelee jazzmusiikin globalisoitunutta opetusta
Koulutuksen juhlavuoden ohjelmaan kuuluu kansainvälinen IASJ Jazz Meeting, joka kokoaa alan opiskelijoita ja opettajia keskustelemaan jazzmusiikin afroamerikkalaisista juurista ja niiden tulevaisuudesta globalisoituneessa koulutuksessa. Tänä vuonna Sibelius-Akatemia järjestää tapahtuman Musiikkitalossa 26.6.-2.7.2023. Dana Hall pitää keynote-puheenvuoron siitä, miten jazzmusiikin afroamerikkalaiset perinteet voidaan tiedostaa ja huomioida sen opetuksessa eri instituutioissa, maissa ja kulttuureissa.
“Globaalin eriarvoisuuden näkökulmasta mikään jazzmusiikin koulutusohjelma ei ole tästä keskustelusta irrallinen tekijä. Erityisesti eurooppalaisilla on hyvät taloudelliset edellytykset opiskella mustaa musiikkia yliopistossa samalla kun afroamerikkalaisilla ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia oman kulttuuriperintönsä opiskeluun ja uraan yliopistoissa,” toteaa Linna konferenssin kantavasta teemasta.
Tapahtuma sisältää luentoja, mestarikursseja ja keynote-puheenvuoroja. Opiskelijat työskentelevät viikon aikana yhtyeissä, joita ohjaavat Sibelius-Akatemian kunniatohtoreiksi nimitetyt huippumuusikot Dave Liebman, Tim Hagans, Anders Jormin ja Aaron Goldberg sekä professori Jukkis Uotila ja rumpali Savannah Harris.
Iltaisin tapahtuma levittyy jamien, konserttien, elokuvien ja kohtaamisten muodossa G Livelabiin, Konepajalle, Riviera Kallioon sekä Tenho Restobar ja Harju 8 -ravintoloihin. Päätöskonsertit järjestetään Musiikkitalon Black Boxissa ja niihin on kourallinen lippuja myytävänä myös suurelle yleisölle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami Linna
+358505834387
sami.linna@uniarts.fi
Linkit
Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto
Johtajanimityksiä Taideyliopistossa: Ossi Naukkarinen valittiin tutkimuksesta vastaavaksi vararehtoriksi, Kaisa Rönköstä Sibelius-Akatemian dekaani12.6.2025 14:03:58 EEST | Tiedote
Molemmat johtajat valittiin tehtäväänsä viisivuotiskaudeksi. Taideyliopiston hallitus teki valinnat kokouksessaan 12.6.
Konstuniversitetet antog 364 nya studerande våren 202528.5.2025 09:39:51 EEST | Tiedote
Konstuniversitetet antog 364 nya grundexamensstuderande, varav 43 till Bildkonstakademin, 243 till Sibelius-Akademin och 78 till Teaterhögskolan.
Taideyliopistoon valittiin 364 uutta opiskelijaa keväällä 202528.5.2025 09:15:29 EEST | Tiedote
Uusia opiskelijoita valittiin 43 Kuvataideakatemiaan, 243 Sibelius-Akatemiaan ja 78 Teatterikorkeakouluun.
Johanna Ehrnrooth -palkinto kuvataiteilija Alena Tereshkolle20.5.2025 17:17:29 EEST | Tiedote
Taideyliopiston tukisäätiön myöntämän palkinnon tarkoituksena on tukea nuorten kuvataiteilijoiden kansainvälistymistä sekä siirtymävaihetta opinnoista ammattiuralle. 10 000 euron arvoisen palkinnon saaja valitaan vuosittain Kuvan kevät -maisterinäyttelyn taiteilijoiden joukosta.
Kustannusten nousu ja yleisön ostovoiman heikkeneminen huolestuttavat rytmimusiikkifestivaaleja15.5.2025 15:45:00 EEST | Tiedote
Kotimaisten rytmimusiikkifestivaalien määrä nousi uuteen ennätykseen vuonna 2023, mutta käyntimäärät ja taloudellinen kannattavuus jäivät pandemiaa edeltävistä vuosista. Varsinkin pienet festivaalit kamppailevat kustannuspaineiden ja epävarman kysynnän kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme