Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan alkoholittomien oluiden kulutus on yhteydessä korkeaan koulutukseen ja tulotasoon. Alkoholittoman oluen kulutukseen yhteydessä olevista tekijöistä ei ole aiempaa suomalaista tutkimusta, ja kansainvälisestikin tutkimusta on vasta vähän.

Alkoholittoman oluen kuluttaja ostaa runsaasti myös alkoholillista olutta

– Alkoholittoman oluen ostaminen on yleisintä ryhmässä, jossa ostetaan eniten alkoholillista olutta. Tyypillinen alkoholittoman oluen ostaja on koulutettu, hyvätuloinen ja keski-ikäinen mies, joka kuluttaa runsaasti myös tavallista olutta, kertoo sosiologian yliopistonlehtori Anu Katainen Helsingin yliopistosta.

Alkoholittoman oluen kulutuksen kasvu oli erityisen nopeaa vuonna 2018: 71 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Samaan aikaan alkoholillisen oluen kulutus laski.

– Vaikka alkoholittoman oluen osuus oluen kokonaiskulutuksesta on edelleen pieni, tutkimuksen mukaan kyseessä on trendi, joka voi tulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi suomalaisten juomiskäyttäytymiseen. Alkoholihaittojen vähentämisen kannalta olisi tärkeää, että alkoholittomat ja vähäalkoholiset juomat lisäisivät kiinnostusta kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. 

Alkoholi aiheuttaa kustannuksia ja lisää terveyseroja

Alkoholi on Suomessa aivan keskeinen terveyserojen taustalla oleva tekijä, joka aiheuttaa valtavia kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä.

Vaikka alkoholiin liittyvien kuolemien määrä on Suomessa vähentynyt, liiallinen alkoholinkulutus selittää Anu Kataisen mukaan merkittävällä tavalla sitä, miksi korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat elävät pidempään kuin matalammassa asemassa olevat. Alkoholin aiheuttamat haitat kasautuvat erityisesti alempiin sosioekonomisiin ryhmiin. Alkoholittomien oluiden suosion kasvu liittyykin laajemmin siihen, mihin suuntaan juomatapojen ja haittojen sosioekonomiset erot kehittyvät.

Tutkimus on osa LoCard-hanketta ja siinä käytettiin aineistona suostumuksensa antaneiden S-ryhmän asiakasomistajien ostotietoja vuosilta 2017 ja 2018. Ainutlaatuinen aineisto mahdollisti alkoholittomien oluiden ostoskäyttäytymisen tutkimisen.