Työllisyys on kasvanut merkittävästi eläkeiän nousun myötä – myös työttömyys ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet

Tutkimuksessa on tarkasteltu, miten vanhuuseläkeiän nousu on vaikuttanut vanhuuseläkkeellä, työllisenä, työttömänä, työkyvyttömyyseläkkeellä tai muuten työvoiman ulkopuolella olevien osuuksiin vanhan ja uuden eläkeiän välillä.
Tutkimuksen kohteena ovat olleet kaikki 1954–1956 syntyneet suomalaiset. Vuonna 1954 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä oli 63 vuotta, 1955 syntyneiden 63 vuotta 3 kuukautta ja 1956 syntyneiden 63 vuotta 6 kuukautta.
Kun eläkeikä on noussut kolme kuukautta, vanhuuseläkkeellä olevien osuus on laskenut keskimäärin 37 prosenttiyksikköä vanhan ja uuden eläkeiän välillä. Noin puolet eläkkeellä olon vähenemisestä näkyy työllisyyden kasvuna.
– Kolmen kuukauden eläkeiän nousun myötä työssä olevien osuus on noussut keskimäärin 20 prosenttiyksikköä 49 prosenttiin, eli työllisyys on kasvanut 1,7-kertaiseksi. Valtaosan kasvusta selittää se, että työlliset ovat pysyneet työssä entistä pidempään, ekonomisti Satu Nivalainen ETK:sta toteaa.
Eläkeiän kolmen kuukauden nousu on myöhentänyt työstä poistumista 0,6 kuukautta ja kuuden kuukauden nousu puolestaan 1,3 kuukautta.
Työllisyys on kasvanut etenkin yksityisellä sektorilla ja matalasti koulutetuilla
Työllisyys on kasvanut yksityisellä sektorilla enemmän kuin julkisella. Kolmen kuukauden eläkeiän nousu on lähes kaksinkertaistanut työllisten osuuden yksityisellä sektorilla, kun verrataan eläkeuudistusta edeltävään aikaan. Julkisella sektorilla työllisyys on puolestaan 1,4-kertaistunut.
Matalasti koulutettujen työllisyys on kasvanut korkeasti koulutettuja enemmän. Perusasteen koulutuksen saaneilla työssä olevien osuus on kaksinkertaistunut ja ylemmän korkea-asteen koulutetuilla 1,3-kertaistunut.
– Julkisella sektorilla ja korkeasti koulutettujen joukossa huomattavasti suurempi osa oli jatkanut työskentelyä yli alimman eläkeiän jo ennen uudistusta.Siten uudistuksen työllisyysvaikutukset julkisella sektorilla ja korkeasti koulutetuilla ovat jääneet vähäisemmiksi, Nivalainen kuvaa.
Myös työttömyys ja työkyvyttömyyseläkkeellä olo lisääntyneet
Vaikka työllisyys on kasvanut merkittävästi eläkeuudistuksen vuoksi, myös työttömänä, työkyvyttömyyseläkkeellä ja työvoiman ulkopuolella olo on lisääntynyt selvästi.
Nivalaisen mukaan työttömyyden ja työkyvyttömyyden kasvu johtuu lähinnä siitä, että eläkeiän nousua edeltäneessä työmarkkinatilassa on pysytty entistä pidempään. Kuitenkin joka kymmenes niistä työllisistä, jotka ilman eläkeiän nousua olisivat eläkkeellä, on joutunut työttömäksi tai muuten poistunut työstä.
– Eläkeiän nousun myötä eläkemenoissa on saatu säästöjä ja verotuloja on kerätty aiempaa enemmän, mutta samaan aikaan työkyvyttömyyseläke- ja sosiaaliturvamenot ovat kasvaneet, Nivalainen summaa eläkeuudistuksen taloudellisia vaikutuksia.
Tutkimusjulkaisu: Vuoden 2017 eläkeuudistus: Vanhuuseläkeiän nousun vaikutus työllisyyteen ja muihin työmarkkinatiloihin
Lisätiedot:
Ekonomisti Satu Nivalainen, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2151, satu.nivalainen@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Mer än hälften av finländarna i arbetsför ålder sparar för pensionstiden – sparandet har ökat speciellt bland yngre28.4.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Privat sparande för pensionstiden har blivit klart vanligare under de senaste tio åren. Över hälften av 25–67-åringarna sparade eller hade sparat för pensionärstiden år 2024, framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) omfattande enkätundersökning.
Yli puolet työikäisistä säästää eläkeaikaa varten – etenkin nuorten säästäminen lisääntynyt28.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Finländarna i spetsen23.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var överraskande bra för pensionsfondernas placeringar på olika håll i världen. I en internationell avkastningsjämförelse gjord av Pensionsskyddscentralen (PSC) översteg den genomsnittliga realavkastningen långtidssiffrorna. De finländska pensionsfonderna placerade sig bland de bästa i sin serie.
Eläkerahastojen kansainvälinen tuottovertailu: Suomalaiset kipusivat kärkipaikoille23.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2024 oli yllättävän hyvä eri puolilla maailmaa. Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemässä kansainvälisessä tuottovertailussa keskimääräinen reaalituotto nousi yli pitkän aikavälin lukemien. Suomalaiset eläkerahastot sijoittuivat omassa sarjassaan parhaimpien joukkoon.
Upp till 40 procent av årskullen tar ut partiell ålderspension före pensionsåldern3.4.2025 07:30:00 EEST | Pressmeddelande
Partiell förtida ålderspension har ökat avsevärt i popularitet de senaste åren. Cirka 20 procent av dem som är födda 1956 tog ut pension före pensionsåldern, medan motsvarande andel av dem som är födda 1959 redan var 40 procent, visar Pensionsskyddscentralens nya undersökning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme