Kaupungistumisen kiihtyminen 2000-luvulla ei ole johtanut tuloerojen kasvuun alueiden välillä
Aluekehityksellä on kerrottavanaan kaksi suurta tarinaa. Ensimmäinen, se näkyvä tarina kertoo pitkään jatkuneesta alueellisesta keskittymisestä, urbanisaatiosta. Aluekehityksen toinen tarina on erilainen: se kertoo alueiden välisten tulo- ja hyvinvointierojen tasoittuneen pitkällä aikavälillä.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun emeritusprofessori Hannu Tervo tarkastelee Suomen aluekehitystä juuri ilmestyneessä Yhteiskuntapolitiikka-lehden artikkelissa ”Kaupungistuminen ja alueiden väliset tuloerot”. Artikkelissa analysoidaan sekä aluekehityksen pitkää linjaa että sen viimeaikaista luonnetta väestö- ja tulotietojen avulla.
Isot kaupunkiseudut vahvistuvat
Suomi on kaupungistunut vauhdikkaasti väestökasvun keskittyessä Helsingin metropolialueelle ja suuriin korkeakoulukaupunkeihin. Tämän seurauksena Suomi elää yhä vahvemmin suurten kaupunkiseutujen kautta. Pienemmät kaupungit ovat hätää kärsimässä, ei vain maaseutu. Myös monien maakuntien keskuskaupungit menettävät väestöään.
Pitkään kestänyt keskittymisprosessi jatkuu edelleen vahvana. Maantieteellinen tasapaino heikkenee - tai ainakin muuttuu jyrkästi. Aluelähtöisesti katsottuna kehityksessä on ongelmia, erityisesti kun yhtäällä tapahtuva keskittyminen merkitsee maantieteellisen moninaisuuden typistymistä ja suoranaista alueiden autioitumista.
Erityisesti Helsingin seutu on kasvanut vahvan pitovoimansa ansiosta. Sinne asumaan päätyneet eivät sieltä muuta helposti pois. Koronapandemian aikana tilanne kääntyi - Helsingin lähtömuutto kasvoi niin, että Uusimaa koki ensimmäistä kertaa muuttotappioita. Etätyö tekee monille edelleen mahdolliseksi asua eri alueella kuin missä työpaikka sijaitsee. Työpaikat voivat vähitellen myös seurata ihmisiä tällöin.
Alueiden väliset tuloerot supistuneet edelleen 2000-luvulla
Tulo- ja hyvinvointierojen tasoittuminen alueiden välillä antaa toisenlaista kuvaa aluekehityksestä. Alueellinen tasapaino ei ole heikentynyt vuosien saatossa keskittymiskehityksestä huolimatta.
Alueiden väliset erot bruttokansantuotteen määrässä asukasta kohden laskettuina ovat merkittävät, mutta eivät kansainvälisesti verraten suuria. Ne ovat supistuneet pitkällä aikavälillä ja jatkaneet supistumista edelleen 2000-luvulla nopeasta kaupungistumisesta huolimatta.
Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen erot alueiden kesken ovat melko pieniä. Hyvinvointivaltion mekanismit ovat toimineet. Myös nämä erot ovat kaventuneet 2000-luvulla.
Hyvinvointi-Suomi tarvitsee sekä vahvoja, kasautumishyötyihin nojaavia kaupunkitalouksia että elävien kylien maaseutu-Suomea. Kaupungistumiskehitys jatkuu politiikasta riippumatta, mutta politiikka on silti tärkeää.
Niin kaupunki- kuin maaseutupolitiikka kaipaa uutta ajattelua. Nykyisellä koneistolla voi olla vaikeuksia riittävän hyvin vastata kaupungistumisen ja hyvinvointiyhteiskunnan haasteisiin.
Hannu Tervo, Kaupungistuminen ja alueiden väliset tuloerot Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka (vol. 83) 3/2023
Linkki julkaisuun: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061454859
Yhteystiedot:
Professori emeritus Hannu Tervo, puh. 050 306 2174, email hannu.t.tervo@jyu.fi
Yhteyshenkilöt
Toni Laajalahtiviestinnän asiantuntijaJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Puh:+358 50 336 4368toni.m.t.laajalahti@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston ja amerikkalaisen yrityksen yhteistyöstä syntyi maailman tarkin sydänkäyriä tunnistava ohjelmisto ja tytäryhtiö Keski-Suomeen14.7.2025 13:45:27 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen hitech-yritys USAMedX loivat yhteistyössä täysin automaattisesti toimivaan sydäniskuriin sykekäyrien tunnistuksen. Ohjelmistoa tullaan käyttämään kotikäyttöön tarkoitetussa sydäniskurissa, joka pystyy analysoimaan potilaan sydänkäyrän ja antamaan sydäniskun tarvittaessa automaattisesti. Yhteistyö johti lopulta myös USAMedX:n tytäryhtiön perustamiseen Jyväskylään.
Tutkijat selvittivät maapallon äänien erot urbaanissa ja luonnollisessa ympäristössä9.7.2025 12:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on kerännyt yli sata vuotta ääntä ympäri maailman ja selvittänyt, miten maapallon äänimaisema eroaa kaupungeissa ja luonnollisen ympäristön välillä. Samalla selvitettiin äänimaiseman vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Arvostetussa Nature Ecology & Evolution –julkaisusarjassa julkaistu tutkimus paljastaa, etteivät kaupungeissa asuvien ihmisten äänimaisemien rytmit ole yhtä ennustettavia kuin luonnossa elävien eläinten
Tutkijoiden yö saapuu jälleen - tapahtuma laajenee Jamkiin syksyllä 20259.7.2025 09:47:06 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö palaa Jyväskylään jo kymmenettä kertaa, ja tänä vuonna mukana on ensimmäistä kertaa myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk). Tapahtuma järjestetään perjantaina 26. syyskuuta 2025, ja se tarjoaa koko perheelle elämyksellisen matkan tieteen maailmaan.
Sivistys elää ja etsii muotoaan – Jyväskylän Kesän 2025 puheohjelma avasi keskustelun tulevaisuuden sivistyksestä8.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
70-vuotta täyttäneen Jyväskylän Kesän vuoden 2025 puheohjelma toi sivistyksen teeman monipuolisesti esiin viidessä eri tilaisuudessa, joissa pureuduttiin muun muassa ajattelun taitoon, koulutuksen saavutettavuuteen ja kulutuskulttuurin kriittiseen tarkasteluun. Puheohjelmien tallenteet ovat katsottavissa Jyväskylän Kesän verkkosivuilla ja Yle Areenassa.
Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman ja LIFE Revives -hankkeen Luontoilta keräsi ennätysyleisön4.7.2025 14:34:18 EEST | Tiedote
Järjestyksessään 17. ”Piolookisen Luontoilta” Konneveden tutkimusasemalla keskiviikkona 2.7.2025 veti paikalle ennätysyleisön, yli 200 osallistujaa. Luontoilta on osa Konnevesi-viikkoa ja ilta vietettiin lämpimissä tunnelmissa myös sään osalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme