Miten lakien laatimista pitäisi johtaa? Arvaamaton prosessi heikentää lainsäädännön laatua

Vaikka lainsäädännössä kyse on kansanvallan kivijalasta, Suomessa kenelläkään ei ole koko prosessista täydellistä kokonaiskuvaa saati -vastuuta. Tiedon pirstaleisuus ja vastuun hajaantuminen hidastaa lainsäädäntöprosessin kehittämistä ja vaikeuttaa johtamista. Pahimmillaan epäselvä prosessi hukkaa virkakunnan ja kansanedustajien aikaa, rahaa ja vaivaa – siis resursseja.

Lainsäädäntö on yksi julkisen vallan vaikuttavimmista keinoista kehittää yhteiskuntaa haluttuun suuntaan. Laadukas lainsäädäntöprosessi on toimivan demokratian edellytys, joten sen johtamiseen tulisi kiinnittää huomiota.

Sitran selvitys Miten lakien laatimista tulisi johtaa? Datan hyödyt säädösjohtamisessa käy läpi lainsäädäntöprosessia ja säädösjohtamisen kehityskohtia.

Selvityksen ovat kirjoittaneet Itä-Suomen yliopiston lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen ja lehtori Niko Vartiainen. Molemmat kirjoittajat ovat tutkimuksessaan erikoistuneet lainvalmistelun laatuun ja lainsäädännön vaikutuksiin.

"Lainsäädäntöprosessista tarvitaan lisää tietoa, jotta sitä voidaan johtaa paremmin. Hyvin suunniteltu ja ohjattu lainsäädäntöprosessi lisää sen läpinäkyvyyttä ja seurattavuutta. Silloin myös kansalaisten osallistuminen on helpompaa", sanoo Sitran johtava asiantuntija Lea Konttinen Uudistuva päätöksenteko -projektista.

Ainutlaatuinen aineisto paljastaa lainsäädäntötyön solmukohdat

Selvitys perustuu valtioneuvoston Hankeikkunasta ja eduskunnan avoimesta datasta kerättyyn aineistoon. Sitra on ensimmäisenä Suomessa yhdistänyt ja analysoinut avointa prosessidataa lain etenemisestä valtioneuvostossa ja eduskunnassa. Vastaavaa työtä ei ole tehty muualla maailmassa. Aineistoa on täydennetty haastatteluilla ja Itä-Suomen yliopiston lainsäädäntötutkimuksen oppiaineen keräämillä tiedoilla vuoden 2020 valtiopäivistä.

Datan perusteella Keinänen ja Vartiainen analysoivat muun muassa lakihankkeiden läpimenoaikoja sekä sitä, miten lainvalmisteluajat vaihtelevat eri ministeriöiden ja valiokuntien välillä. Keinänen ja Vartiainen nimeävät myös kehityskohtia, joissa säädösjohtamisen tasoa voidaan nostaa.

6 ehdotusta, joiden avulla lakien laatimista johdettaisiin paremmin

1. Lainsäädäntöprosessista ja sen toimivuudesta pitää saada muodostettua kokonaiskuva.
2. Keskeiset lainsäädäntöprosessia kuvaavat mittarit tulee määritellä ja niistä tulee kerätä tietoa.
3. Säädösjohtamista tulee vahvistaa.
4. Lainsäädäntöprosessista tulee laatia vuosikertomus, joka käsitellään eduskunnassa.
5. Lainsäädäntöprosessin läpinäkyvyyttä tulee parantaa myös ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta.
6. Säädöspolitiikkaa tulee vahvistaa tiedon hyödyntämisen ja yli hallituskausien kestävän kehittämisen avulla.

Selvityksen mukaan ennakoimattomuus on yksi lainvalmistelun ja -säätämisen ongelmista. Ministeriöiden virkahenkilöt ja kansanedustajat eivät aina tiedä, kuinka monta lainsäädäntöhanketta on tulossa valmisteluun ja milloin.

Prosessin arvaamattomuus lisää kiirettä, mikä heikentää lainvalmistelun laatua. Tietoperusteinen säädösjohtaminen auttaa työn suunnittelussa, ennakoinnissa ja siten valtionhallinnon resurssien paremmassa kohdentamisessa.

"Tietoperusteista säädösjohtamista pitää vahvistaa. Se vaatii tietopohjan kasvattamista eli esimerkiksi lainvalmistelijoilta parempia kirjaamiskäytäntöjä ja datan yhdistettävyyttä eri järjestelmistä. Myös vastuut prosessin johtamisesta pitää jakaa selkeämmin", Keinänen sanoo.

Lisätietoja: 

Lea Konttinen, johtava asiantuntija, Uudistuva päätöksenteko -projekti, Sitra
puh. 0294 618 298, lea.konttinen@sitra.fi

Henna Hiilamo, asiantuntija, Uudistuva päätöksenteko -projekti, Sitra
puh. 0294 618 450, henna.hiilamo@sitra.fi