Liiketilojen keskitettyä hallintaa on harkittava kaupunkikeskustojen elinvoiman vahvistamiseksi

Kaupunkien ydinkeskustat ovat isojen ilmiöiden, kuten kaupan alan murroksen ja hybridityön yleistymisen vauhdittamassa muutosvaiheessa. Vaikka keskustoja on kaavoitettu aktiivisesti 2000-luvulla ja niiden asukasmäärät ovat kasvaneet, työpaikkojen ja kaupallisten palvelujen määrä on useimmissa keskustoissa vähentynyt. Tulevaisuudessa keskustojen elinvoima rakentuu yhä vahvemmin tapahtumallisuuden ja ajanviettomahdollisuuksien varaan. Samalla kohtaamispaikkojen ja saavutettavuuden merkitys elinvoiman vahvistamisessa korostuu.

”Vaikka asukasmäärän lisääntyminen on tärkein elinvoimaisuustekijä, se ei yksinään riitä keskustan elinvoiman vahvistamiseksi. Eri toimintojen, kuten asumisen, työn ja vierailun, sekoittuminen on elävän ja kestävän kaupunkirakenteen olennainen ominaisuus”, Raklin johtaja Kimmo Kurunmäki toteaa.

Hybridi- ja etätyön lisääntyminen on vähentänyt keskustojen asiakasvirtoja ja kasvattanut vajaakäyttöisen tilan määrää, mikä heijastuu suoraan katukuvaan. Erityisesti kaupunkien tekemät julkisten palveluiden investoinnit keskustoihin nähtiin vipuvoimana, joka lisää asiakasvirtoja kaikkiin keskustan palveluihin. Keskustojen fyysisessä rakenteessa piilee lukuisia mahdollisuuksia, joita kaupungin ja yksityisen sektorin tulisi yhteistyössä kehittää.

”Elinvoimainen keskusta edellyttää jatkuvaa keskustan visiointia ja määrätietoista kehittämisen organisointia, johon kiinteistönomistajat ja yrittäjät osallistuvat, ja johon päättäjät sitoutuvat. Toimintaympäristön muuttuessa tilankäyttöä pitää pystyä muuttamaan uusiin tarpeisiin. Dataa asiakasvirroista ja vetovoimapisteistä pitää hyödyntää keskustavision rakentamisessa sekä kehittämismahdollisuuksien tunnistamisessa ja priorisoinnissa”, Kurunmäki kertoo.

Kaupungin ja kiinteistönomistajien yhteisestä keskustavisiotyöstä hyvänä esimerkkinä toimii Tampereen keskustan kehittäminen, jossa on toteutettu useita merkittäviä hankkeita toisensa perään. Klinikassa havaittiin, että yksityisen ja julkisen sektorin strateginen yhteistyö, keskustan visio- ja brändityö, sekä aktiivinen yhteismarkkinointi ja palveluiden esiintuominen kootusti ja houkuttelevasti voisivat vahvistaa keskustan elinvoimaa merkittävästi. Kehittymisen mahdollisuuksia avaisivat myös sääntelyn keventäminen, prosessien nopeuttaminen ja investointien mahdollistaminen.

”Kaavoituksen ja maapolitiikan tulee luoda edellytyksiä keskustakohteiden täydennys- ja lisärakentamiselle sekä käyttötarkoituksen muutoksille. Kaavoituksen ja maapolitiikan keinovalikoimaa laajentamalla voidaan lisätä investointien toteutusvarmuutta", Kurunmäki toteaa.

Elinvoimaa ja ennustettavuutta kivijalkaliiketilojen keskitetyllä hallinnalla

Kivijalkaliiketilojen keskitetty hallinta tunnistettiin klinikassa yhdeksi keskustojen kehittämisen mahdollisuudeksi. Kivijalkaliiketilojen omistajuus on vahvasti hajautunutta, mikä kaventaa kaupunkikeskustojen kaupallisen kehittämisen mahdollisuuksia, sillä yksittäisten huoneistojen omistajilla on usein rajalliset taloudelliset resurssit osallistua keskustojen kehittämistoimenpiteisiin.

Rahastomalli kivijalkaliiketilojen keskitetylle hallinnalle herätti kannatusta klinikan osallistujien kesken. Malli loisi liiketilojen omistajille yhdenmukaiset intressit keskustan kehittämisen suhteen, kun esimerkiksi viereisen kadun yleisilmeen kohottaminen ei olisikaan enää oman taloudellisen edun vastaista. Liiketilojen keskitetty ammattimainen hallinnointi, vuokraus ja markkinointi, vartiointi sekä aukioloaikojen yhdistäminen voisivat parantaa keskustan kaupallista vetovoimaa merkittävästi.

"Rahasto-omistus vaikuttaa erittäin kehityskelpoiselta mallilta kivijalkaliiketilojen haasteiden ratkomiseksi. Liiketilojen keskitetty omistus ja yhteistoiminta kauppakeskusten tapaan toisi elinvoimaa ja ennustettavuutta keskustan kehittämiseen", Kurunmäki sanoo.

Tulevaisuudenkestävät kaupunkikeskustat -klinikkaan osallistuivat Jyväskylän kaupunki, Keravan kaupunki, Kuopion kaupunki, Lahden kaupunki, Lappeenrannan kaupunki, Mikkelin kaupunki, Oulun kaupunki, Porvoon kaupunki, Tampereen kaupunki, Turun kaupunki, Vaasan kaupunki, Vantaan kaupunki, A. Ahlström Kiinteistöt, Avara, Citycon, Keva, NCC Suomi, Senaatti-kiinteistöt, S-Pankki Rahastoyhtiö, Trevian Asset Management sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Useasta kaupungista oli mukana myös paikallinen kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys.

Raklin klinikoissa kehitetään kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa käytännön tapausten kautta. Klinikoiden tavoitteena on törmäyttää näkökulmia sekä nostaa esiin uusia ajatuksia ja ideoita. Klinikat toteutetaan työpajatyöskentelynä, johon kutsutaan mukaan klinikan aiheen tiimoilta keskeisimmät tahot. Työpajoissa osallistujat pohtivat, kehittävät ja luovat yhdessä parhaita ratkaisumalleja.