Rakli ry

Liiketilojen keskitettyä hallintaa on harkittava kaupunkikeskustojen elinvoiman vahvistamiseksi

Jaa
Nykyinen epävarma investointiympäristö, kulutuskäyttäytymisen ja liikkumisen muutokset sekä vajaakäyttöisen liike- ja toimistotilan lisääntyminen korostavat kaupunkikeskustojen uudistumiskyvyn tarvetta. Elinvoimaisen keskustan rakennuspalikoina nähdään yksityisen ja julkisen sektorin hankeyhteistyö, määrätietoinen keskustakehittämisen organisointi ja sääntelyn keventäminen. Kivijalkaliiketilojen keskitetty hallinta rahastomallilla loisi puolestaan liiketilojen omistajille yhdenmukaiset intressit keskustan kehittämisen suhteen. Ratkaisuja kaupunkikeskustojen elinvoiman kasvattamiseksi pohdittiin Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Raklin toteuttamassa klinikassa.

Kaupunkien ydinkeskustat ovat isojen ilmiöiden, kuten kaupan alan murroksen ja hybridityön yleistymisen vauhdittamassa muutosvaiheessa. Vaikka keskustoja on kaavoitettu aktiivisesti 2000-luvulla ja niiden asukasmäärät ovat kasvaneet, työpaikkojen ja kaupallisten palvelujen määrä on useimmissa keskustoissa vähentynyt. Tulevaisuudessa keskustojen elinvoima rakentuu yhä vahvemmin tapahtumallisuuden ja ajanviettomahdollisuuksien varaan. Samalla kohtaamispaikkojen ja saavutettavuuden merkitys elinvoiman vahvistamisessa korostuu.

”Vaikka asukasmäärän lisääntyminen on tärkein elinvoimaisuustekijä, se ei yksinään riitä keskustan elinvoiman vahvistamiseksi. Eri toimintojen, kuten asumisen, työn ja vierailun, sekoittuminen on elävän ja kestävän kaupunkirakenteen olennainen ominaisuus”, Raklin johtaja Kimmo Kurunmäki toteaa.

Hybridi- ja etätyön lisääntyminen on vähentänyt keskustojen asiakasvirtoja ja kasvattanut vajaakäyttöisen tilan määrää, mikä heijastuu suoraan katukuvaan. Erityisesti kaupunkien tekemät julkisten palveluiden investoinnit keskustoihin nähtiin vipuvoimana, joka lisää asiakasvirtoja kaikkiin keskustan palveluihin. Keskustojen fyysisessä rakenteessa piilee lukuisia mahdollisuuksia, joita kaupungin ja yksityisen sektorin tulisi yhteistyössä kehittää.

”Elinvoimainen keskusta edellyttää jatkuvaa keskustan visiointia ja määrätietoista kehittämisen organisointia, johon kiinteistönomistajat ja yrittäjät osallistuvat, ja johon päättäjät sitoutuvat. Toimintaympäristön muuttuessa tilankäyttöä pitää pystyä muuttamaan uusiin tarpeisiin. Dataa asiakasvirroista ja vetovoimapisteistä pitää hyödyntää keskustavision rakentamisessa sekä kehittämismahdollisuuksien tunnistamisessa ja priorisoinnissa”, Kurunmäki kertoo.

Kaupungin ja kiinteistönomistajien yhteisestä keskustavisiotyöstä hyvänä esimerkkinä toimii Tampereen keskustan kehittäminen, jossa on toteutettu useita merkittäviä hankkeita toisensa perään. Klinikassa havaittiin, että yksityisen ja julkisen sektorin strateginen yhteistyö, keskustan visio- ja brändityö, sekä aktiivinen yhteismarkkinointi ja palveluiden esiintuominen kootusti ja houkuttelevasti voisivat vahvistaa keskustan elinvoimaa merkittävästi. Kehittymisen mahdollisuuksia avaisivat myös sääntelyn keventäminen, prosessien nopeuttaminen ja investointien mahdollistaminen.

”Kaavoituksen ja maapolitiikan tulee luoda edellytyksiä keskustakohteiden täydennys- ja lisärakentamiselle sekä käyttötarkoituksen muutoksille. Kaavoituksen ja maapolitiikan keinovalikoimaa laajentamalla voidaan lisätä investointien toteutusvarmuutta", Kurunmäki toteaa.


Elinvoimaa ja ennustettavuutta kivijalkaliiketilojen keskitetyllä hallinnalla

Kivijalkaliiketilojen keskitetty hallinta tunnistettiin klinikassa yhdeksi keskustojen kehittämisen mahdollisuudeksi. Kivijalkaliiketilojen omistajuus on vahvasti hajautunutta, mikä kaventaa kaupunkikeskustojen kaupallisen kehittämisen mahdollisuuksia, sillä yksittäisten huoneistojen omistajilla on usein rajalliset taloudelliset resurssit osallistua keskustojen kehittämistoimenpiteisiin.

Rahastomalli kivijalkaliiketilojen keskitetylle hallinnalle herätti kannatusta klinikan osallistujien kesken. Malli loisi liiketilojen omistajille yhdenmukaiset intressit keskustan kehittämisen suhteen, kun esimerkiksi viereisen kadun yleisilmeen kohottaminen ei olisikaan enää oman taloudellisen edun vastaista. Liiketilojen keskitetty ammattimainen hallinnointi, vuokraus ja markkinointi, vartiointi sekä aukioloaikojen yhdistäminen voisivat parantaa keskustan kaupallista vetovoimaa merkittävästi.

"Rahasto-omistus vaikuttaa erittäin kehityskelpoiselta mallilta kivijalkaliiketilojen haasteiden ratkomiseksi. Liiketilojen keskitetty omistus ja yhteistoiminta kauppakeskusten tapaan toisi elinvoimaa ja ennustettavuutta keskustan kehittämiseen", Kurunmäki sanoo.

Tulevaisuudenkestävät kaupunkikeskustat -klinikkaan osallistuivat Jyväskylän kaupunki, Keravan kaupunki, Kuopion kaupunki, Lahden kaupunki, Lappeenrannan kaupunki, Mikkelin kaupunki, Oulun kaupunki, Porvoon kaupunki, Tampereen kaupunki, Turun kaupunki, Vaasan kaupunki, Vantaan kaupunki, A. Ahlström Kiinteistöt, Avara, Citycon, Keva, NCC Suomi, Senaatti-kiinteistöt, S-Pankki Rahastoyhtiö, Trevian Asset Management sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Useasta kaupungista oli mukana myös paikallinen kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys.

Raklin klinikoissa kehitetään kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa käytännön tapausten kautta. Klinikoiden tavoitteena on törmäyttää näkökulmia sekä nostaa esiin uusia ajatuksia ja ideoita. Klinikat toteutetaan työpajatyöskentelynä, johon kutsutaan mukaan klinikan aiheen tiimoilta keskeisimmät tahot. Työpajoissa osallistujat pohtivat, kehittävät ja luovat yhdessä parhaita ratkaisumalleja.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Rakli ry
Rakli ry
Annankatu 24
00100 Helsinki

http://www.rakli.fi/

Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Rakli ry

Hallituksen kaavailema kiinteistöveron nosto heikentää entisestään kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannetta22.8.2023 09:03:38 EEST | Tiedote

Hallituksen aikomus korottaa maapohjan kiinteistöveron alarajaa 1,3 prosenttiin on tuomassa kylmää vettä niskaan kaikille kiinteistönomistajille. Raklin tekemän vaikutusarvion perusteella esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 prosenttia. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan mahdollinen korotus heikentää entisestään alan suhdannetilannetta.

Rakennus- ja purkujätteistä halutaan hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia10.8.2023 07:15:00 EEST | Tiedote

Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön. Ilmastotavoitteiden kiristymisen myötä rakennus- ja purkumateriaalien rooli rakentamisen ohjauksessa korostuu. Kansallinen tavoite on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Kestävän purkamisen green deal edistää tätä tavoitetta.

Energiatehokkuussopimus kirittää kiinteistöalaa – energiaa on säästetty 335 000 kerrostaloasujan vuotuisen sähkönkulutuksen verran27.6.2023 07:00:00 EEST | Tiedote

Kiinteistöala on tehnyt kuluvan energiatehokkuussopimuskauden aikana lähes 6500 energiatehokkuustoimenpidettä ja näin saavuttanut huiman 469 gigawattitunnin vuotuisen energiansäästön. Tämä vastaa 335 000 kerrostaloasujan vuosittaista sähkölaskua. Sopimuskausi päättyy vuonna 2025 ja ala toivoo uudelta hallitukselta jatkoa energiatehokkuussopimukselle.

Rakli: Hallitusohjelma huomioi laajasti rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä tulevaisuuteen19.6.2023 14:24:12 EEST | Tiedote

Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on tyytyväinen siihen, kuinka hallitusohjelma huomioi rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä sekä ennustettavuutta tulevaisuuteen. Hallituksen sitoutuminen sääntelyn keventämiseen sekä prosessien ja lupakäytäntöjen sujuvoittamiseen on tervetullutta ja tarpeellista. Rakli muistuttaa tulevaa hallitusta siitä, että hallitusohjelmaa toimeenpantaessa on tärkeää osallistaa alan toimijoita parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye