YKA: Hallitusohjelma herättää huolta työntekijöiden oikeuksista

Heikennyksiä työntekijöiden oikeuksiin

YKA kritisoi hallitusohjelmaa työntekijän oikeuksien heikentämisestä.   

Hallitusohjelmassa esitetään irtisanomisen perusteiden väljentämistä. Laissa nykyisin mainittua painavaa syytä ei tarvittaisi, vaan irtisanomien perusteeksi riittäisi “asiallinen syy”. Myös määräaikaisuuksien perusteisiin esitetään höllennystä. Enintään vuoden mittainen määräaikainen työsopimus ei vaatisi työnantajalta lainkaan perusteita.  

Toistaiseksi on epäselvää, mitä kirjaukset käytännössä tarkoittavat, ja millaiset reunaehdot EU-normisto asettaa kirjauksien toimeenpanoon. Vaarana on, että jo nykyisin työpaikoilla heikommassa asemassa olevien työntekijöiden asema tiukkenee entisestään. Myös määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen helpottuu, mikä on jo nykyisellään tunnistettu ja tunnustettu ongelma.  

Paikallinen sopiminen ei saa kääntyä paikalliseksi yksipuoliseksi saneluksi 

Hallitusohjelma sisältää myös toimenpide-ehdotuksia paikallisen sopimisen laajentamiseksi ja työtaisteluoikeuksien rajaamiseksi.  

Paikallisen sopimisen mahdollinen lisääminen edellyttää aina sitä, että molempien osapuolten tasapuolisesta neuvotteluasemasta pidetään kiinni. Miten siis turvataan henkilöstön ja sen edustajien (niin järjestäytyneiden kuin järjestäytymättömien) riittävä tiedonsaanti ja ennen kaikkea ajankäyttöä neuvotteluita varten? Jos tätä ei tehdä, on ilmeisenä vaarana, että paikallinen sopiminen kääntyy paikalliseksi yksipuoliseksi saneluksi. 

Työtaisteluoikeuden rajaamisen sijasta perustellumpaa olisi tarkastella niitä syitä, jotka johtavat työtaisteluihin. Monia työpaikkojen ristiriitatilanteita voitaisiin välttää avoimella ja ajantasaisella yhteistoiminnalla. Siksi muutaman vuoden voimassa olleelle uudelle yksityisen sektorin yt-laille tulisi ensi sijassa antaa mahdollisuus näyttää tehonsa. Samoin sovittelujärjestelmän uudistaminen on kiristyksiä tehokkaampi keino puuttua työtaisteluiden määrään. Akava, Juko ja YTN ovat jo vuonna 2021 antaneet kattavan esityksen sovittelujärjestelmän uudistamisesta 

Tavoite työhyvinvoinnin vahvistamisesta on hyvä, mutta sairauspoissaolopäivien omavastuupäivä kummastuttaa 

YKA pitää tärkeänä tulevan hallituksen kirjausta parantaa työhyvinvointia, vähentää työhön hakeutumisen esteitä ja poissaoloja työstä. Hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi muun muassa uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvien sairauspoissaolojen puolittaminen tulevien viiden vuoden aikana. Psykososiaalista kuormittumista aiotaan suitsia selkiyttämällä ja kokoamalla yhteen asiaa koskevia säännöksiä.  

Sairausajan palkkaa esitetään muutettavaksi siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Omasairauspäivää ei sovelleta viiden vuorokauden tai pidempiin sairauslomiin, eikä silloin, kun se johtuu tapaturmasta tai ammattitaudista. On kuitenkin kummallisesti erityisesti pandemian jälkeen, että työntekijän rimaa pysyä poissa työpaikalta sairaana ollessa nostetaan.  

On myös huomionarvoista, että sekä sairauspoissaolopäivien omavastuun laajentaminen että määräaikaisuuksien höllentäminen kohdistuvat toimenpiteinä erityisesti naisiin, joilla on miehiä enemmän sairauspoissaoloja ja määräaikaisia työsopimuksia.  

YKA kiittää hallitusohjelmaa työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävistä kirjauksista. Ohjelmassa luvataan puuttua muun muassa ikäsyrjintään, edistää vammaisten työllistymistä ja parantaa heidän työmarkkina-asemaansa, jatkaa samanpalkkaisuusohjelmaa ja tehostaa tasa-arvolain velvoitteiden noudattamisen valvontaa. Näiden lisäksi ohjelmassa puhutaan muun muassa perheen ja työelämän yhteensovittamisen helpottamisesta ja raskaussyrjintään puuttumisesta. Keinovalikoima painottuu valitettavasti näiden kohdalla lähinnä tiedolla vaikuttamiseen. 

Tulevaisuuden Suomi tarvitsee osaamista – tätä aikauiskoulutustuen poisto ei edistä 

Korkeakoulutukseen ei kohdistu hallitusohjelmassa selviä suoria leikkauksia, mistä YKA kiittää ohjelmaa. Suunnitelmat aloituspaikkojen lisäämiseksi ovat kannatettavia, sillä Suomen osaamistason nostaminen on kriittistä yhteiskuntamme ja taloutemme kestävyyden vuoksi. Siksi onkin pöyristyttävää, että hallitusohjelmassa esitetään aikuiskoulutustuen poistamista. Aikuiskoulutustuki on kriittisen tärkeä työkalu työikäisten osaamisen päivittämisessä ja työuran suunnanmuutoksissa.   

YKA puolestaan kiittää puolueita siitä, että hallitusohjelmassa sitoudutaan TKI-panosten nostamiseen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti on valitettavaa, että korkeakoulujen perusrahoitusta leikataan saman verran, kuin avoimen korkeakoulutuksen enimmäismaksujen ja EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuja nostetaan

Työssäoloehdon euroistaminen tervetullut uudistus 

Sosiaaliturvaan kaavaillaan mittavia leikkauksia ja tiukennuksia. Tämä korostaa jatkossa yhä enemmän laadukkaiden työvoimapalveluiden merkitystä. Työvoimapalveluissa on varmistettava henkilökunnan osaaminen, palveluiden riittävä resursointi sekä toimialarajat ylittävän yhteistyön sujuvuus.  

Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaa esitetään porrastusta, joka leikkaisi tason suuruutta työttömyyden kestäessä. Ansiosidonnaiset työttömyysturvan pituutta ei kuitenkaan leikattaisi.  

YKA kiittää hallitusohjelmaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistamisesta. Tämä tarkoittaisi sitä, että ansiosidonnaisen päivärahan saaminen sidottaisiin ansaittuun palkkaan eikä työtuntien määrään. Tämä taas helpottaisi yhdistelmävakuutukseen siirtymistä. Yhdistelmävakuutuksessa lasketaan yhteen palkansaajan ja yrittäjän työssäoloehtoa. Muutos olisi tervetullut, sillä yhä useampi työskentelee vuoroin palkansaajana ja yrittäjänä tai itsensätyöllistäjänä.  

YKA tuomitsee kehitysyhteistyön roimat leikkaukset

Kehitysyhteistyön määrärahoja ollaan ohjelman perusteella leikkaamassa lähes 250 miljoonaa euroa seuraavan hallituskauden aikana. Leikkauksen suuruutta kuvastaa se, että tänä vuonna varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat ovat olleet runsaat 710 miljoonaa euroa. Näin iso muutos määrärahoissa heikentää lukuisten kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia, ja samalla se vähentää konfliktien juurisyihin puuttumista. YKA kritisoi kehitysyhteistyön määrärahojen leikkauksia jo toukokuussa.