100 miljoonan rahoitusleikkaus ammattikorkeakouluilta johtaa koulutuspaikkojen vähentämiseen - Ammattikorkeakoulujen rooli soveltavassa tutkimuksessa vahvistuu

- Hallitusohjelmassa ei ole uskottavia päätöksiä Suomen koulutustason nostamiseksi.  Työpaikat saavat jäädä odottamaan korkeasti koulutettua työvoimaansa, sanoo toiminnanjohtaja Ida Mielityinen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenesta.

Ammattikorkeakoulut sen sijaan iloitsevat tutkimusta- ja kehittämistoimintaa koskevista yleisistä linjauksista. Ammattikorkeakoulujen paikka ja potentiaali soveltavassa tutkimuksessa ja Suomen elinvoiman tekijänä tunnustetaan vihdoin. Erityisesti kireässä taloudellisessa tilanteessa rahoituksen kohdentaminen määrittää sen vaikuttavuuden. Soveltavan tutkimuksen painottaminen on oikea päätös Suomelle. Ammattikorkeakouluilla on luovuttamaton paikka kysyntä- ja työelämälähtöisten tutkimusekosysteemien kokoamisessa ja yrityksiä palvelevien tutkimusinfrastruktuurien rakentamisessa. Osa rahoituksesta on kohdennettava suoraan ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen, jotta kyky osallistua ja hakea rahoitusta yhdessä työelämän kanssa esimerkiksi EU-puiteohjelmarahoituksista olisi mahdollista.

Ammattikorkeakoulut petettiin sote-alan harjoittelulainsäädännön kanssa

Arene on täysin tyrmistynyt sosiaali- ja terveysministeriön välinpitämättömyydestä ammattikorkeakoulujen sote-alan koulutusta kohtaan. Päätös ottaa juuri saadut harjoittelumäärärahat ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta on käsittämätöntä tässä työvoimatilanteessa. Uskomattominta on, että nyt ammattikorkeakouluilta leikattaisiin lähes tuplamäärä rahoitusta siihen nähden, mitä ne ovat maksaneet harjoittelukorvausta ennen lainsäädäntöä. Tähän ammattikorkeakoulut eivät aio suostua.  

- Ammattikorkeakoulut haluavat, että juuri tehty lainsäädäntö puretaan ammattikorkeakouluja ja sieltä valmistuvia vahingoittavina ellei rahoituksen siirrosta luovuta, vaatii Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrén.    

Kansainvälisiltä opiskelijoilta perityt maksut eivät oikeuta leikkauksiin korkeakouluilta

Hallitusohjelmassa esitetään EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden siirtämistä kokonaan valtion korkeakouluille maksaman rahoituksen piiristä. Toisin kuin kaavaillaan, esitetty muutos ei vapauta ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja opiskelupaikkoja suomalaisten opiskelijoiden tutkintokouluttamiseen.

Ammattikorkeakoulut perivät jo nyt EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta vähintään 7000 euron lukuvuosimaksut, joista reilusti yli puolet käytetään koulutuksen kustannuksiin, suuri osa käyttää merkittävästi enemmän. Kansainvälisten opiskelijoiden tutkinnoista saatava julkinen rahoitus käytetään jo nyt suomalaisten opiskelijoiden kouluttamiseen.  

Avoimen maksujen korotus ei ratkaise jatkuvan oppimisen haasteita  

Hallitusohjelmassa esitetään, että avoimen korkeakouluopetuksen roolia voidaan kasvattaa nykyisestä. Ehdotus avoimen korkeakoulun opintojen hinnoittelun monipuolistamisesta on järkevää.  

Arene kuitenkin muistuttaa, ettei jatkuvan oppimisen haasteita voida rahoittaa pääasiassa julkisrahoitteisella avoimen korkeakoulun tarjonnalla. Yksilöille ja työnantajille on luotava kannusteet hankkia tarvitsemansa koulutus. Erityisesti nykyisessä rahoitustilanteessa korkeakoulut eivät voi kasvattaa tai kehittää jatkuvan oppimisen tarjontaa perusrahoituksella.