Alustatalouden suosio bisnesmallina kasvaa – Miten välttää kansainvälisen verotuksen karikot?

Bisnesmallit muuttavat muotoaan sen verran nopeasti, että niin kuluttajien kuin viranomaistenkin on toisinaan vaikea pysytellä menossa mukana. Alustatalous on yksi esimerkki liiketoimintamallien muuttumisesta digitalisaation vanavedessä. Sillä tarkoitetaan verkossa tapahtuvaa tuotteiden ja palvelujen vaihdantaa välittäjänä toimivan alustan kautta. Uudet liiketoimintamallit vaativat yrityksiltä erityistä tarkkaavaisuutta mm. verotuksen suhteen.

”Perinteinen liiketoimintamalli perustuu siihen, että hankitaan raaka-aine, valmistetaan tuote ja myydään se ostajalle. Se on vaihdannan perusmalli”, pohjustaa Jouni Honka-aho, BDO:n osakas ja siirtohinnoittelutiimin johtaja.

”Perinteistä suoraa kauppaa voi nykyään käydä myös verkon välityksellä, mutta siihen ei välttämättä liity alustaa.”

Alustataloudessa kyse on välityspalvelusta ja verkon kautta mahdollisuudet tuotteiden ja palveluiden välittämiseen ovat lähes rajattomat.

”Alustoilla tapahtuvaa liiketoimintamallia voi hyödyntää kaikenlaisilla toimialoilla. Vaihdanta verkon välityksellä on yleensä erittäin kannattavaa toimintaa: joustavaa, edullista ja skaalautuvaa”, summaa Honka-aho.

Tyypillisinä esimerkkeinä alustataloudesta mainitaan usein ruuan, kuljetuspalveluiden ja asuntojen välittäminen sovellusten kautta, mutta se voi sisältää mitä vain. Honka-ahon mukaan käytännössä kaikki start upit hyödyntävät alustoja ainakin osittain.

Digitaalisten alustojen etuna on myös asiakasdatan hankkiminen. Kaupankäynnin yhteydessä ihmisten ostokäyttäytymisestä saadaan kerättyä tietoa, jota voi hyödyntää tarjoaman kohdentamisessa.

Kansainvälinen myynti voi aiheuttaa verotushaasteita

Paikasta riippumaton alustatalous on yhä useammin kansainvälistä liiketoimintaa. Verohallintojen näkökulmasta digitaalisilla alustoilla ja sovelluksissa tapahtuva liiketoiminta aiheuttaa vaikeasti hahmotettavia tilanteita.

”Kansainvälinen verotus on alustalouden suurimpia haasteita yrityksille. Alustat toimivat servereillä ja myyntiä voi olla ympäri maailman. Verohallinnoilla on hankaluuksia selvittää, missä maassa myynti on tapahtunut”, selittää Jouni Honka-aho.

”Kaksinkertainen verotus on todellinen riski kansainvälisessä alustataloudessa. Se johtuu siitä, että saman myynnin katsotaan tulkinnasta riippuen tapahtuneen kahdessa eri maassa, jolloin sitä verotetaan molemmissa valtioissa”, kertoo Honka-aho.

”Jos molemmissa maissa yhteisöverokanta on vaikka 20 %, myynnistä verotetaankin yhteensä 40 %.”

Honka-ahon mukaan kaksinkertaisen verotuksen poistaminen on työlästä, sillä se tapahtuu viranomaismenettelyn kautta.

”On luonnollista, että verohallinnoilla on vaikea pysyä ajan tasalla uusien teknologioiden ja verkon mahdollistamissa liiketoiminnoissa. Säätely ja ohjeistukset kehittyvät koko ajan.”

Suomessa on tämän vuoden alusta asti ollut voimassa tiedonantovelvollisuus, jonka mukaan digitaalisen alustatalouden toimijoilla on velvollisuus ilmoittaa Verohallinnolle tietoja alustan kautta tuloja saaneista henkilöistä ja yrityksistä.

Toiminnan hyvä suunnittelu kannattaa

Jotta alustataloudesta kiinnostunut yritys voi välttää kansainvälisen verotuksen karikot, kannattaa siirtohintamalli rakentaa huolella. Jouni Honka-aho painottaa, että kysymys on erityisesti liiketoiminnan ymmärtämisestä.

”Tärkeintä on liiketoimintamallin ja siirtohinnoittelun huolellinen suunnittelu toiminnan alkuvaiheessa. Yhtiölle voidaan toiminnoista riippuen luoda esimerkiksi OECD-periaatteiden mukaisia siirtohintamalleja”, toteaa Honka-aho.

”Hyvin suunnitellulla rakenteella voidaan turvata toiminta, jossa voitto jakautuu oikeisiin paikkoihin ja veroennustettavuus on mahdollisimman hyvä. Myös kaksinkertaisen verotuksen riski pienenee.”

Alustatalous on jatkuvasti kasvava liiketoimintamalli, joka saa yhä uusia muotoja.

”On jo melkein sisäänrakennettua, että uudet ideat käyttävät alustaa. Perinteiseenkin liiketoimintaan pyritään tuomaan alustatalouden hyötyjä, jos se vain on mahdollista”, Honka-aho kertoo.