”Hallitusohjelma sisältää useita kirjauksia, joiden eteen olemme Raklissa tehneet vaikuttamistyötä. Ilolla otamme vastaan erityisesti tavoitteet keventää ja sujuvoittaa sääntelyä. Esimerkiksi yksi yhdestä -periaate on ollut meille keskeinen lähtökohta, miten lainsäädäntöä tulisi kehittää. Huolta on myös pidettävä siitä, ettei EU:sta tuleva sääntely heikennä alan näkymiä ja toimintakykyä", toteaa Raklin toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen.

Viime vaalikaudella uudistettu rakentamislaki on kiinteistö- ja rakentamisalan näkökulmasta sisältänyt useita tulkinnanvaraisia kirjauksia, joihin tuleva hallitus on nyt laatimassa korjaussarjan keventämään hallinnollista taakkaa ja vähentämään turhaa yksityiskohtaisuutta.

Hallitus on sitoutunut myös laatimaan alueidenkäyttölain lisäämään alueiden elinvoimaisuutta ja Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.

”Hallitusohjelma antaa hyvät edellytykset toteuttaa tiiviimpää julkisen ja yksityisten yhteistyötä kaavoituksessa. Esimerkiksi lakiin kirjattavalla kumppanuuskaavoituksella lisätään kaavojen toteutuskelpoisuutta ja samalla tehdään suunnittelusta oikea-aikaista", Laurikainen jatkaa.

Rakli on tyytyväinen, että Suomen tutkimus- ja kehittämismenot nostetaan tulevalla vaalikaudella neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. TKI-rahoituksessa tulisi huomioida kiinteistö- ja rakentamisalan merkittävyys koko yhteiskunnalle ja ohjata siksi riittävä osuus näistä rahoista KIRA-kasvuohjelmalle.

Tulevalla hallituskaudella toteutetaan selvitys asumisen tukijärjestelmän läpinäkyvyydestä

Hallituksen tavoite käynnistää selvitys asumisen tukijärjestelmän läpinäkyvyydestä saa kiitosta Raklilta.

”Nyt on hyvä hetki tarkastella asuntomarkkinoiden tukikeinoja, ja sitä kenelle ne kohdentuvat. Pidämme tärkeänä hallitusohjelmaan kirjattua selvitystä yhteiskunnan tukemaan asuntotuotantoon suunnattujen epäsuorien tukien tunnistamiseksi ja tukisummien selvittämiseksi. Ensisijaisen tärkeää on, että jatkossakin pienituloisista ja erityisryhmistä pidetään huolta. Suomessa on myös tehty määrätietoisesti töitä asunnottomuuden poistamiseksi, ja hienoa on, että tätä työtä jatketaan laajalla rintamalla”, toteaa johtaja Aija Tasa Raklista.

Pidämme Raklissa myös hyvänä hallitusohjelmaan kirjattua kasvavien kaupunkiseutujen kaupunkien ja kuntien velvoittamista MAL-sopimusten kautta riittävään tontti- ja asuntotuotantoon, jotta asuntojen hintakehitys pysyy kohtuullisena. Lisäksi hallitusohjelmassa on otettu huomioon vapaarahoitteinen asuntotuotanto, jonka toimivuudella on tärkeä rooli osana asuntomarkkinan kokonaisuutta.

Yksi tulevalla hallituskaudella suunniteltavista uudistuksista on lisäksi kiinteistöverouudistus. Vaikka hallitusohjelmaan on kirjattuna tavoite, että muutokset toteutetaan pitkillä siirtymäajoilla ja ne tulevat olemaan kohtuullisia kiinteistönomistajille, niin valitettavaa on, että maapohjan kiinteistöveron alarajaa korotetaan 1,3 prosenttiin. Tämä nostaa maapohjan kiinteistöverokustannusta keskimäärin noin 20 prosenttia, mutta pahimmillaan lähes 40 prosenttia.