Kannanotto: “Helppoa rahaa” ei ole - rahapelijärjestelmän on ehkäistävä ja vähennettävä rahapelihaittoja
Huolenamme on, että pelihaittojen ehkäisy jää vain pakolliseksi sivulauseeksi ja todellisuudessa muutosta ohjaavat vahvat tuottotavoitteet. Tämä todennäköisesti johtaa uuteen järjestelmään, joka toistaa edellisen virheet.
Riskinä on rahapelien saatavuuden ja markkinoinnin lisääntyminen ja kasvavat haitat. Toimialalla, jonka tuote aiheuttaa vakavia haittoja ja jonka tuotot tulevat isolta osin pieneltä paljon pelaavalta joukolta, ei ole olemassa helppoa rahaa.
Rahapelien haitallisuutta, saatavuutta ja näkyvyyttä vähennettävä
Rahapelihaittoja ja -ongelmia esiintyy kaikissa rahapelijärjestelmissä. Haittojen määrään ja vakavuuteen pystytään vaikuttamaan sillä, miten rahapelitoimintaa säännellään, ohjataan ja valvotaan. Keskeistä on vähentää rahapelien haitallisuutta, saatavuutta ja näkyvyyttä. Rahapelihaittatoimijat muistuttavat, että kyseessä tulee olla markkinoiden haltuunotto, ei niiden vapauttaminen.
Rahapelihaitoilla tarkoitetaan toistuvaa rahapelaamista, joka aiheuttaa yksilölle kielteisiä seurauksia, kuten merkittäviä taloudellisia tappioita, riippuvuutta tai fyysisiä ja/tai psyykkisiä ongelmia. Myös pelaajan lähipiiri ja yhteiskunta voivat kokea haittoja rahapelaamisesta. Rahapelit eivät ole normaali kulutushyödyke, vaan pahimmillaan vakavaa riippuvuutta aiheuttava tuote.
Mitä uusi hallitus tavoittelee?
Tällä hetkellä Suomessa on monopoli, jossa Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus järjestää Manner-Suomessa rahapelitoimintaa ja markkinoida rahapelejä. Uusi hallitus haluaa avata online-rahapelit kilpailulle lisenssijärjestelmän avulla viimeistään vuoden 2026 alussa. Lisenssijärjestelmässä yritykset voivat hakea itselleen lisenssiä eli oikeutta järjestää rahapelejä. Lisenssiehdot täyttävät rahapeliyhtiöt siirtyisivät Suomen sääntelyn piirin ja maksaisivat lisenssimaksun sekä arpajaisveroa voitoistaan.
Lisäksi hallitus aikoo selvittää hajasijoitettujen rahapeliautomaattien siirtämistä valvottuihin tiloihin. Pelihaittojen ehkäisyn näkökulmasta pidämme hyvänä, että rahapeliautomaattien siirtämistä erillisiin tiloihin harkitaan ja selvitetään. Toivomme selvityksen johtavan toimenpiteisiin mahdollisimman nopealla aikataululla. Huolestuttavaa hallitusohjelmakirjauksissa on mainonnan vahva painottaminen osana kanavointia.
Rahapelihaitta-asiantuntijoita kuultava, oppia
Pohjoismaista
Päätöstä toteutettaessa tulee varmistaa päätöksenteon vahva tietoperusta sekä muutoksen seuranta rahapelihaittojen näkökulmasta. Toimet tulee valmistella ja toteuttaa huolella ja ottaa oppia pohjoismaisista ja eurooppalaisista järjestelmämuutoksista sekä niiden tuomista haasteista. Rahapelitutkijoita sekä pelihaittatoimijoita tulee kuulla laajasti ja kattavasti, kun järjestelmän yksityiskohdista päätetään.
Haluamme korostaa, että:
• Lisenssijärjestelmän päätehtävän tulee olla haittojen ehkäisy ja rahapeliongelmien vähentäminen. Lainsäädännössä tulee huomioida haittojen ehkäisy ja vähentäminen laajasti ja yksityiskohtaisesti.
• Tulee perustaa vahva viranomainen, jolla on tarpeeksi resursseja ja riittävät valtuudet valvoa rahapelitoimintaa.
• Markkinointia tulee säännellä tiukasti. Tulee määritellä selkeästi missä, miten, kenelle, milloin ja kuinka paljon vain aikuisille suunnattua rahapelimainontaa saa tehdä. Kattavaa markkinointikieltoa on harkittava osana keinovalikoimaa. Markkinoinnin valvontaan tarvitaan riittävät resurssit ja sääntelyn vastaisesta markkinoinnista tulee olla tuntuvat rangaistukset.
• Rahapeliyhtiöitä tulee vastuuttaa selkeään viestintään pelaamisen ikärajasta, pelaamisen hallinnan vaihtoehdoista, auttavista palveluista sekä pelaamisen riskeistä.
• Kaikilla rahapelien tarjoajilla tulee olla yhtenäiset, tehokkaat ja helppokäyttöiset pelinhallintavälineet, kuten yhteinen talletusraja sekä keskitetty pelikieltorekisteri. Näiden tulee olla pakollinen osa rahapelitoiminnan ohjausta, eikä niitä voi jättää toimijoiden oman harkinnan varaan. Rajoja määritellessä tulee huomioida nuoret aikuiset (18–24-vuotiaat) erityisenä riskiryhmänä.
• Lainsäädännön tulee velvoittaa yhtiöitä pelaajadatan hyödyntämiseen pelihaittojen ehkäisyssä ja haitalliseen pelikäyttäytymiseen puuttumisessa (duty of care) sekä määritellä nämä velvollisuudet selkeästi ja yksiselitteisesti.
• Osana järjestelmämuutosta tulee varmistaa edellytykset ehkäisevälle työlle sekä tuki- ja hoitopalveluiden saatavuus yhdenvertaisesti, kattavasti ja valtakunnallisesti.
Kannanoton takana ovat seuraavat pelihaittatoimijat: A-klinikkasäätiö, EHYT ry, Pelituki, Peluuri, Sininauhaliitto ry, Sosped-säätiö, Takuusäätiö ja Tiltti
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
EHYT ry: Riitta Matilainen, rahapelihaittayksikön päällikkö
p. 040 707 6960
riitta.matilainen@ehyt.fi
Peluuri: Inka Silvennoinen, yksikön päällikkö
p. 040 760 8507
inka.silvennoinen@peluuri.fi
Tietoja julkaisijasta
A-klinikkasäätiö, EHYT ry, Pelituki, Peluuri, Sininauhaliitto ry, Sosped-säätiö, Takuusäätiö ja Tiltti
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta EHYT
Alkoholi luultua suurempi tappaja Suomessa: Vuodessa katoaa 37 000 elinvuotta alkoholiperäisistä syistä22.5.2024 08:31:35 EEST | Tiedote
Alkoholi on huomattava terveysriski ja ennenaikaisten kuolemien merkittävimpiä taustasyitä. Joka vuosi Suomessa menetetään ennenaikaisesti yli 37 000 elinvuotta alkoholin vaikutuksesta, kun otetaan huomioon myös epäsuorat kuolemat. Suhteessa väestömäärään elinvuosia menetetään alkoholin takia eniten Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, käy ilmi FCG Finnish Consulting Groupin tekemästä ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n tilaamasta tuoreesta katsauksesta. Katsauksessa tarkastellaan nyt ensimmäistä kertaa sekä suorien että epäsuorien alkoholikuolemien vaikutusta elinvuosien menetyksiin.
Selvitys: Lähes puolet alaikäisistä hankkii alkoholijuomansa sosiaalisen median kautta16.5.2024 09:08:28 EEST | Tiedote
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n tuoreen selvityksen mukaan noin 69 % alaikäisistä kokee, että alkoholijuomien hankkiminen omaan käyttöön on helppoa. 40 % alaikäisistä kertoi saavansa juomansa alkoholin sosiaalisen median kanavien kautta. Selvityksessä kysyttiin nuorten omasta alkoholin käytöstä ja alkoholin käyttöön liittyvistä asenteista. Nettipaneelin kysymyksiin vastasi 1008 iältään 15–29-vuotiasta suomalaista tammikuussa 2024.
Kippistä kohtuudella -kampanja kannustaa miettimään omaa alkoholinkäyttöään23.4.2024 14:06:00 EEST | Tiedote
Hyvästä seurasta ja juhlista nauttiminen on osa aikuisen ihmisen mielekästä elämää. Omaa alkoholinkäyttöä on kuitenkin välillä hyvä miettiä kriittisesti: muistanko juhliessa syödä riittävästi ja juoda vettä? Entä voisinko välillä nauttia alkoholittomista juomista alkoholin sijaan?
Hallituksen esitys nikotiinipusseista uhkaa lisätä nuorten nikotiiniriippuvuutta19.4.2024 14:26:35 EEST | Tiedote
Nikotiinipussit ovat tulleet laajamittaiseen myyntiin ja hallituksen lakiesitys (18.4.2024) on tuomassa tuotteet tupakkalain piiriin. Nikotiinipussien sääntely uhkaa kuitenkin jäädä liian löyhäksi, mikäli hallituksen makuaineita ja nikotiinipitoisuutta koskevat esitykset etenevät eduskunnassa.
Selvitys: Yli puolet koulujen ammattilaisista erittäin huolissaan nuorten digihaitoista19.4.2024 08:05:00 EEST | Tiedote
Lähes kaikki koulujen ammattilaiset ovat huolissaan digipelaamiseen tai sosiaaliseen mediaan liittyvistä haitoista nuorten elämässä, kertoo EHYT ry:n Pause-hankkeen tuore selvitys. Enemmistö ammattilaisista ilmoittaa kohtaavansa digihaittoja päivittäin. Vahvimmin esille nousevat haitat liittyvät nuorten ajankäyttöön ja mielen hyvinvointiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme