Etelä-Suomen alueen päivystystoiminta tarkastelun alla – epäkohtia useissa päivystyksissä

Etelä-Suomen aluehallintovirasto otti elokuussa 2022 oma-aloitteisena valvontana selvitettäväksi alueensa kaikkien viiden sairaanhoitopiirin päivystysten toimivuuden. Päätös perustui aluehallintoviraston saamiin potilasturvallisuusilmoituksiin ja muuhun valvontatietoon. Päivystystoiminnasta vastaavat henkilöt toivat esille merkittäviä haasteita hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden rekrytoinnissa sekä potilaiden jatkohoidon järjestämisessä.

”Päivystyksen ruuhkautuminen ja työkuormituksen lisääntyminen sekä läpimenoaikojen pidentyminen heijastavat keskeisesti koko palvelujärjestelmän ongelmia ja kuormittuneisuutta”, sanoo sosiaali- ja terveydenhuollon valvontayksikön päällikkö Niina Väkeväinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

”Päivystys ei yksin vaikuta näihin ongelmiin tai ratkaise niitä, vaan asia vaatii aktiivisia toimenpiteitä koko palvelujärjestelmän ja hyvinvointialueen tasolla”, hän jatkaa.

Hyvinvointialueiden onkin löydettävä tarvittavia toimenpiteitä palveluketjujen sujuvoittamiseksi, jotta laadukkaat sekä oikea-aikaiset palvelut voidaan turvata ja vältetään päivystyksen voimavarojen epätarkoituksenmukaista käyttöä. Hyvinvointialueiden omavalvonta on ensisijainen keino korjata toiminnan epäkohtia. Niiden toiminta on kuitenkin käynnistynyt vasta äskettäin, joten tehtyjä toimenpiteitä on mahdollista arvioida laaja-alaisemmin vasta myöhemmin.

Potilasturvallisuus- ja resurssiongelmia HUS-yhtymässä ja hyvinvointialueilla

Aluehallintovirasto on antanut HUS-yhtymälle huomautuksen siitä, että päivystyksessä henkilöstön määrä ja rakenne eivät ole vastanneet terveydenhuollon palvelujen tarvetta. Aluehallintovirasto on lisäksi kiinnittänyt HUS-yhtymän huomiota siihen, että potilaan oikeus hyvään terveyden- ja sairaudenhoitoon sekä yksityisyyteen tulee turvata.

Aluehallintovirasto havaitsi epäkohtia myös Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Kanta-Hämeen keskussairaaloiden päivystysten toiminnassa. Koska toiminta on siirtynyt hyvinvointialueiden vastuulle, aluehallintovirasto ei voi antaa sairaanhoitopiireille hallinnollista ohjausta asiasta. Epäkohdat on kerrottu hyvinvointialueille, jotta ne voivat jatkossa huomioida asian palveluidensa järjestämisessä.

Sekä Etelä-Karjalan että Päijät-Hämeen keskussairaalan osalta aluehallintovirasto totesi, että päivystyksissä henkilöstön määrä ja rakenne ei ole vastannut terveydenhuollon palvelujen tarvetta. Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyksessä havaittiin myös puutteita koskien potilaiden oikeutta hyvään sairaanhoitoon ja yksityisyyteen.

Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson alueen päivystyksistä jatkohoitoon siirrettyjen potilaiden kokonaishoitoaika on venynyt kohtuuttomasti ja oikeus riittäviin terveyspalveluihin on viivästynyt.

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä tilanne on kuormituksesta huolimatta varsin vakaa. Osa potilaista on kuitenkin epätarkoituksenmukaisesti joutunut odottamaan päivystyksessä jatkohoitopaikkaa.