Saimaan ja meriliikenteen logistisiin muutoksiin on sopeuduttu hyvin

Venäjän satamat ja aluevedet julistettiin sotariskialueeksi huhtikuussa 2022. Tuolloin lähes kaikki länsimaiset varustamot lopettivat liikennöinnin Venäjälle. Selvitys ”Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset Suomen merikuljetuksiin” osoittaa, ettei Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ole kuitenkaan aiheuttanut merkittäviä häiriöitä Suomen viennin ja tuonnin merilogistiikkaan.

− Markkinat reagoivat ja sopeutuivat nopeasti, korvaavat hankintalähteet löydettiin ja niitä tukevat logistiset ratkaisut on saatu valmiiksi. Muutosten ennakoidaan kestävän vuosia, mutta teollisuuden toimijat ovat varautuneet muutosten pysyvyyteen eli tällä hetkellä tehdään pitkiä sopimuksia ja sitoudutaan uusiin hankintalähteisiin, sanoo Vesikuljetuspoolin poolisihteeri Juha Savisaari.

Meriliikenteen osuus Suomen ulkomaankaupasta kasvoi kymmenen prosenttia vuoden 2021 tasosta ja oli 92 prosenttia vuonna 2022. Syynä kasvuun on Venäjän ja Suomen välisten maakuljetusten loppuminen. Metsäteollisuuden raaka-aineet olivat suurin tavararyhmä näissä kuljetuksissa. Teollisuuden ja logistiikan toimintaympäristöön on vaikuttanut hyökkäyssodan lisäksi mm. pandemia ja inflaatio.

Suomen ulkomaankauppaa ja meriliikennettä säännöstelevät EU-pakotteet, joilla on ollut suora vaikutus Suomen meriliikenteeseen, tavaravirtoihin ja satamien toimintaan. EU kielsi venäläisten alusten tulon EU-maiden satamiin jo huhtikuussa 2022. Maakaasun tuonti loppui toukokuussa 2022 ja kivihiilen elokuussa 2022. Viimeinen raakaöljytankkeri Suomeen saapui Venäjältä Primorskin öljysatamasta heinäkuussa 2022.

Saimaan sisäinen liikenne jatkaa vahvaa kasvua

Pitkälti raakapuun tuontiin Venäjältä perustunut rahtiliikenne pysähtyi Saimaan kanavalla kesällä 2022. Se merkitsi Itä-Suomen ja Saimaan alueen yrityksille uusia ja nopeita logistisia ratkaisuja. Selvitys ”Logistiikan muutokset Saimaan alueella 2022” erittelee uudet ratkaisut, joista yksi on esimerkiksi teollisuuden aloittamat raakapuun hankinnat Baltian ja Pohjois-Euroopan alueelta. Tällä tuon­nilla on korvattu Venäjältä aikaisemmin tulleet raaka-aineet, mikä on sisältänyt mm. noin 10 miljoonaa kuutiometriä haketta ja raakapuuta vuosittain.

− Saimaan vienti- ja tuontiliikenne on hakeutunut uusille reiteille ja uusien logististen reittien löytäminen on huoltovarmuuden kannalta merkittävää. Suurin osa Itä-Suomen tava­ravirroista kulkee HaminaKotkan satamien kautta. Sisäinen liikenne Saimaalla, laivakuljetukset ja uitto jatkuvat edelleen vahvana tämän vuoden aikana, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Jukka Etelävuori.

Molemmat selvitykset ovat luettavissa Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) verkkosivuilta: https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/julkaisut

Tilastotietoon ja eri toimijoiden haastatteluihin perustuvat selvitykset on laatinut Brave Logistics Oy. Selvitykset on toteutettu HVK:n Logistiikka 2030 -ohjelmassa.

Lisätietoja:

Vesikuljetuspoolin poolisihteeri Juha Savisaari, juha.savisaari@shipowners.fi, p. 040 520 1694

Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Jukka Etelävuori, jukka.etelavuori@nesa.fi, p. 029 505 1003

Vesikuljetuspooli on Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen ja Logistiikkasektorin ohjauksessa toimiva valtakunnallinen varautumisorganisaatio. Poolin tehtävänä on yhdessä alan yritysten kanssa seurata, suunnitella ja valmistella toimenpiteitä alansa huoltovarmuuden kehittämiseksi.