BLOGI: Vuorovaikutuksella on väliä - myös lääketieteessä
Vaikka huono käytös tai kohtelu ei oikeuta saamaan korvauksia potilasvakuutuksen kautta, ne näyttävät esiintyvän usein yhtäaikaisesti potilasvahinkojen kanssa. Kansainvälisten tutkimusten valossa heikosti kommunikoiville lääkäreille kasaantuu muita enemmän potilaiden tekemiä valituksia ja korvausvaateita (1). Yhdysvalloissa jopa 71 %:iin oikeudessa käsitellyistä hoitovirhetapauksista on todettu liittyvän vuorovaikutuksen ongelmia. Tavallisimpia niistä ovat riittämätön keskustelu potilaan kanssa, potilaan tai hänen perheensä näkökulman huomiotta jättäminen ja informaation riittämättömyys (2).
Ihmisarvoinen kohtelu on potilaan lakisääteinen oikeus
Potilaan asiallinen kohtelu ei ole pelkästään ammattieettinen kysymys. Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista sanotaan, että potilaan hoito on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata ja että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan.
Potilailla on hyvin erilaisia toiveita ja odotuksia ammattilaisia kohtaan. Toiset haluavat rajata keskustelun tiukemmin suoraan hoitoon liittyviin asioihin, toiset kaipaavat kokonaisvaltaisempaa kohtaamista ja tuttavallista vuorovaikutusta. Kokenut ammattilainen osaa usein aistia, millainen lähestymistapa kullekin potilaalle sopii.
Koska kyse on ihmisten välisestä kommunikaatiosta, joskus karille kuitenkin ajaudutaan, vaikka kaikki tekisivät parhaansa. Potilaalla on usein terveydenhuollossa asioidessaan huolia, pelkoja ja väsymystä. Käsiteltävät asiat voivat olla hyvin arkaluonteisia, ja siksi tunteet nousevat herkästi pintaan. Myös aiemmat huonot kokemukset voivat vaikuttaa siihen, että potilaan on vaikeampi luottaa ammattilaisiin. Yhteistyökykyä tarvitaan molemmilta osapuolilta, myös potilaalta, jotta kommunikaatio onnistuu haasteista huolimatta.
Tekoälystäkö ratkaisu ongelmiin?
Tekoälyn on ennustettu korvaavan tulevaisuudessa myös terveydenhuollon työntekijöitä. Halusin selvittää, voitaisiinko tekoälyn avulla välttää harmia aiheuttavat vuorovaikutustilanteet. Kysyinkin ChatGPT:ltä, voiko tekoäly loukata ihmistä.
ChatGPT vastasi, että tekoäly itsessään ei ole tietoinen eikä kykene tunteisiin, joten se ei voi tietoisesti loukata ihmistä toisen ihmisen tapaan. Se voi kuitenkin aiheuttaa vahinkoa tai haittaa ihmisen fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille, jos sitä käytetään väärin tai sen suunnittelussa ja toteutuksessa on puutteita. Erityisesti vastauksessa huomioni kiinnittyi siihen, että ChatGPT huomautti tekoälyn voivan heijastaa ja vahvistaa olemassa olevia ennakkoluuloja ja syrjiä tiettyjä ihmisryhmiä, jos sen koulutusdata tai ohjelmointi on vinoutunut ja puutteellinen.
Tutkimusnäyttö kertoo, että niin maailmalla kuin meillä pohjolassakin potilaita kohdellaan terveydenhuollossa jossain määrin juuri ennakkoluulojen ja potilaan sosioekonomisen aseman ohjaamana. Väitän tämän olevan useimmiten täysin tiedostamatonta ja juuri siksi niin vaikeasti korjattavissa oleva asia. Ihmisten tasapuolinen kohtelu ei välttämättä toteutuisi nykyistä paremmin, jos tekoäly olisi tekemässä hoitopäätöksiä. Tähän ongelmaan on syytä etsiä parempia ratkaisuja.
Yksi ratkaisu voi löytyä koulutuksesta. Lääkärien peruskoulutuksessa on ilahduttavasti tunnistettu tarve vuorovaikutusopetukseen, ja tätä lienee tarve lisätä edelleen. Ainakin täydennyskoulutuksessa oman toiminnan ja ajattelun reflektoinnista on tullut keskeinen oppimismenetelmä. Vuorovaikutukseen valmentautunut ja omaa ajatteluaan paremmin ymmärtävä ammattilainen on todennäköisesti valmiimpi kohtaamaan potilaita, kohtelemaan heitä ihmisarvoisesti ja välttämään ennakkoluulojen vaikutuksia hoitopäätöksiä tehdessä.
Kirjoittaja
Maiju Welling, potilasturvallisuuslääkäri, Potilasvakuutuskeskus
Lähteet:
1. Tamblyn R, Abrahamowicz M, Dauphinee D ym. Physician scores on a national clinical skills examination as predictors of complaints to medical regulatory authorities. JAMA 2007;298:993–1001.
2. Beckman HB, Markakis KM, Suchman AL, Frankel RM. The doctor-patient relationship and malpractice: Lessons from plaintiff depositions. Arch Intern Med 1994;154:1365–1370.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintä
Arkisin yleensä klo 9–15
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset.
PVK toimii potilaiden ja hoitohenkilöstön turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi. Keskuksen jäseniä ovat kaikki Suomessa potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
BLOGI: Onko suomalainen terveydenhuolto kriisissä? - Potilasvahingot tarjoavat yhden näkymän nykytilaan26.3.2024 07:31:47 EET | Blogi
Terveydenhuollon asioista puhutaan sote-uudistuksen jälkimainingeissa kenties enemmän kuin koskaan aikaisemmin. On tärkeää hahmottaa terveydenhuollon nykyiset ja tulevat haasteet, jotta niihin löydetään ratkaisukeinot ja suomalaiset saavat jatkossakin hyvää ja turvallista hoitoa, kirjoittaa Potilasvakuuskeskuksen (PVK) johtaja Minna Plit-Turunen blogissaan.
Terveydenhuollon haasteet eivät näy potilasvahinkotilastoissa26.3.2024 07:30:53 EET | Tiedote
Vuonna 2023 potilasvahinkoilmoituksia jätettiin Potilasvakuutuskeskukselle noin 9 400. Edellisvuoden ilmoitusmäärä ylittynee hieman, kun rekisteröinnit täydentyvät tapausten käsittelyn edetessä. Tänään julkaistun vuosiraportin luvut kertovat vakiintuneesta tilanteesta potilasvahinkorintamalla, eivätkä terveydenhuollon ajankohtaiset haasteet ainakaan toistaiseksi näy potilasvahinkotilastoissa.
Terveydenhuollon töissä tulee olla potilasvakuutus myös sosiaalialalla22.2.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Sosiaalialalla työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat potilasvakuutuksen, mikäli heidän työhönsä kuuluu terveyden- tai sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Vakuutusturva on tärkeä sekä ammattilaisten että potilaiden kannalta.
Vahingosta viisastuu - potilasvahingot osana potilasturvallisuustyötä18.1.2024 07:35:00 EET | Tiedote
Potilasvahingoista voi ja pitää oppia. Potilasvahinko tulisi ensisijaisesti nähdä mahdollisuutena tunnistaa toimintatapojen heikkouksia ja korjata niitä. Jokaisen vahinkotapahtuman yhteydessä on tärkeää tutkia, löytyykö taustalta syitä, joiden huomiointi voi vähentää vahinkoja tulevaisuudessa. Tuore ohjeistus kannustaa terveydenhuollon ammattilaisia oppimaan potilasvahingoista ja niiden taustalla piilevistä syistä.
Blogi | Ylilääkäri Lasse Rämö: ”Vahingon kärsineitä potilaita kohdeltava tasavertaisesti”20.11.2023 07:30:00 EET | Blogi
Potilaan hoitoon ja sairaustilojen arviointiin liittyy aina riskejä: joko ei huomata olennaisia asioita potilaan tilassa, ja hoito ajautuu niin sanotusti väärille raiteille, tai asianmukaisestikin tehty diagnoosi ja annettu hoito eivät johda toivottuun lopputulokseen. Vaikka me kaikki potilastyössä toimivat haluamme potilaille parasta mahdollista lopputulosta, tulee hoitoprosesseissa siitä huolimatta vastaan tilanteita, jotka vievät hoitoa ei-toivottuun suuntaan, kirjoittaa Potilasvakuutuskeskuksen ylilääkäri Lasse Rämö blogissaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme