Energiatehokkuussopimus kirittää kiinteistöalaa – energiaa on säästetty 335 000 kerrostaloasujan vuotuisen sähkönkulutuksen verran
Kiinteistönomistajat tekevät pitkäjänteistä energiatehokkuustyötä kiinteistöissään. Vuodesta 2017 vuoteen 2021 kiinteistöala on saavuttanut 469 gigawattitunnin vuotuisen energiansäästön, joka vastaa 335 000 kerrostaloasujan vuosittaista sähkölaskua.
Kiinteistöala on investoinut energiatehokkuustoimiin yhteensä 95 miljoonaa euroa ja tehnyt lähes 6500 erilaista energiatehokkuuteen tähtäävää remonttia tai parannusta. Energiatehokkuutta on parannettu erityisesti optimoimalla ja säätämällä lämmitysjärjestelmää ja ilmanvaihtoa.
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmaan on sitoutunut yli 150 kiinteistöalan yritystä, joilla on tuhansia palvelukiinteistöjä ympäri Suomea. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmassa on mukana 40 vuokra-asuntotoimijan yli 260 000 vuokra-asuntoa.
- Kiinteistöalalla on sekä osaamista että resursseja parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta. Alalla otetaan rohkeasti käyttöön uusinta teknologiaa ja toimintaa kehitetään yhdessä palveluntarjoajien kanssa, johtaja Aija Tasa Raklista kertoo.
Energiatehokkuussopimuskausi päättyy vuonna 2025 – ala toivoo uudelta hallitukselta jatkoa
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus on kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin, työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön ja Energiaviraston välinen sopimus. Se jakaantuu toimitilojen ja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmiin. Parhaillaan on menossa toinen sopimuskausi, joka päättyy vuonna 2025.
- Alalla on totuttu tekemään yhteistyötä ja kantamaan yhteiskuntavastuuta. Vaikuttavilla energiatehokkuustoimilla voimme myös osoittaa, että vapaaehtoinen sopimus on erittäin toimiva ratkaisu, eikä pakottavaa lainsäädäntöä tarvita, Tasa sanoo.
- Energiatehokkuussopimuksista on muotoutunut Suomessa niin luonnollinen osa valtion, yritysten ja kuntien yhteistä työtä energiatehokkuuden edistämiseksi, että on vaikea hahmottaa, miten me ilman sopimuksia ylipäätään toimisimme. Sopimusten vaikuttavat säästötulokset puhuvat vahvasti puolestaan ja sen verkoston kautta ulottuvillamme on paras mahdollinen osaaminen. Kustannustehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus ovat arvoja, joiden kanssa kannattaa yhdessä jatkaa seuraavalle jaksolle. Vuodet 2026-2035 eivät ole sille huono arvaus, Energiaviraston johtaja Heikki Väisänen kertoo.
Energiatehokkuussopimukset ovat merkittävä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja tärkeä keino edistää energian tehokasta käyttöä. Energiatehokkuuteen kannustaa myös EU:n energiatehokkuusdirektiivi ja sen tavoitteet.
Lisätietoa:
Aija Tasa, johtaja, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
050 327 2077
Heikki Väisänen, johtaja, Energiavirasto
029 5050 120
Harri Heinaro, johtava asiantuntija, Motiva
050 913 3679
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rakli ry
Hallituksen kaavailema kiinteistöveron nosto heikentää entisestään kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannetta22.8.2023 09:03:38 EEST | Tiedote
Hallituksen aikomus korottaa maapohjan kiinteistöveron alarajaa 1,3 prosenttiin on tuomassa kylmää vettä niskaan kaikille kiinteistönomistajille. Raklin tekemän vaikutusarvion perusteella esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 prosenttia. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan mahdollinen korotus heikentää entisestään alan suhdannetilannetta.
Rakennus- ja purkujätteistä halutaan hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia10.8.2023 07:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön. Ilmastotavoitteiden kiristymisen myötä rakennus- ja purkumateriaalien rooli rakentamisen ohjauksessa korostuu. Kansallinen tavoite on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Kestävän purkamisen green deal edistää tätä tavoitetta.
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö kasvussa10.7.2023 08:41:20 EEST | Tiedote
Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Kesäkuun 2023 lopussa tyhjää toimistotilaa oli noin 560 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edelliseen kvartaalin loppuun verrattuna 0,8 prosenttiyksikköä. Merkittävimmät muutokset nähtiin Kalasatamassa ja Pitäjänmäellä.
Rakli: Hallitusohjelma huomioi laajasti rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä tulevaisuuteen19.6.2023 14:24:12 EEST | Tiedote
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on tyytyväinen siihen, kuinka hallitusohjelma huomioi rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä sekä ennustettavuutta tulevaisuuteen. Hallituksen sitoutuminen sääntelyn keventämiseen sekä prosessien ja lupakäytäntöjen sujuvoittamiseen on tervetullutta ja tarpeellista. Rakli muistuttaa tulevaa hallitusta siitä, että hallitusohjelmaa toimeenpantaessa on tärkeää osallistaa alan toimijoita parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.
Liiketilojen keskitettyä hallintaa on harkittava kaupunkikeskustojen elinvoiman vahvistamiseksi16.6.2023 09:30:00 EEST | Tiedote
Nykyinen epävarma investointiympäristö, kulutuskäyttäytymisen ja liikkumisen muutokset sekä vajaakäyttöisen liike- ja toimistotilan lisääntyminen korostavat kaupunkikeskustojen uudistumiskyvyn tarvetta. Elinvoimaisen keskustan rakennuspalikoina nähdään yksityisen ja julkisen sektorin hankeyhteistyö, määrätietoinen keskustakehittämisen organisointi ja sääntelyn keventäminen. Kivijalkaliiketilojen keskitetty hallinta rahastomallilla loisi puolestaan liiketilojen omistajille yhdenmukaiset intressit keskustan kehittämisen suhteen. Ratkaisuja kaupunkikeskustojen elinvoiman kasvattamiseksi pohdittiin Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Raklin toteuttamassa klinikassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme