Sanomalehdet luovat ammattiin opiskeleville nuorille toiseuttavaa identiteettiä, joka ei vastaa nuorten kuvaa itsestään

JÄLKES-Boomerit! Meidän äänemme kuuluviin ja näkyviin -tutkimuksessa tarkasteltiin yhdeksän sanomalehden julkaisuja vuosien 2010–2020 välisenä aikana. Mukana oli yhteensä 4513 artikkelia ja 362 ammattiin opiskelevaa nuorta ympäri Suomen. Nuoret osallistuivat tutkimukseen vapaaehtoisina ja anonyymeina kanssatutkijoina. Tutkimus toteutettiin vuosina 2021–2023 ja sen rahoitti Helsingin Sanomain Säätiö.

Tutkimustulosten mukaan sanomalehdet ovat luoneet ammattiin opiskelevista nuorista toiseuttavan identiteetin, joka typistää heidät pois muista identiteeteistä ja ihmisyyden osa-alueista. Ammattikoulutus ja ammattiin opiskelevat olivat esillä kaikissa sanomalehdissä, mutta heidän äänensä pääsivät kuuluviin vain harvoin. Kaikki sanomalehdet kuvasivat ammattiin opiskelevia nuoria samansuuntaisesti esimerkiksi sivistymättöminä sekä terveydeltään ja elintavoiltaan heikompina kuin lukiolaiset.

Ammattiin opiskelevat nähdään mediassa harvoin yhteiskunnallisina vaikuttajina

Mediassa nuorten kokemukset ja näkemykset eivät ole tulleet esiin yhteiskunnallisissa teemoissa tai vaikuttamisessa, vaan ammattiin opiskelevat kuvattiin usein kasvottomina duunareina ja yrityselämän resursseina.

Kanssatutkijoiden mukaan sanomalehdillä on tarve esittää ammattiin opiskelevat tyhminä, osaamattomina ja näkymättöminä yhteiskunnallisina vaikuttajina. Todellisuudessa nuoret kertoivat osallistuvansa ja vaikuttavansa laajasti yhteiskunnassa eri tavoin, sanoo tutkija ja tutkimushankkeen johtaja Niina Meriläinen:

– Nuoret tuntevat tulleensa suljetuiksi pois muutoksen tekijöistä ja älykkäistä nuorista, koska he opiskelevat ammattiin. Heidät koetaan vähemmän arvostettavina ja tietoisesti toiseutettuina. Nuoret eivät kuitenkaan tunnista itseään siinä valossa, johon media heidät kehystää. He korostavat olevansa ’muutakin kuin amiksia’ ja haluavat tulla nähdyiksi ja arvostetuiksi moninaisina yksilöinä.

Ammattiin opiskelevat nuoret kokevat, että media luo heille pakotetun identiteetin. Sen tuomaa taakkaa he joutuvat kantamaan myös opintojensa päätyttyä, sillä muiden kehystämää identiteettiä toistetaan läpi yhteiskunnan kouluissa, medioissa ja osin kodeissa.

Nuoret tietävät, että heidän koulutustaan ei arvosteta Suomessa

Tutkimus osoittaa, että sanomalehdet ovat keskittyneet enemmän abiturientteihin ja lukiolaisiin kuin ammattiin opiskeleviin nuoriin. Esimerkiksi useiden sanomalehtien pääsivuilla oli uutisia abiturienttien lakkiaisista ja vasta sisäsivuilla kertomuksia ammattikouluista valmistuneista nuorista.

Nuoret pitivät suomalaisessa yhteiskunnassa ylläpidettävää ’amisvastaisuutta’ normaalina, mutta sellaisena todellisuutena, josta on päästävä eroon.

– Ammattiin valmistuneiden kohdalla uutisoinnin fokus on lähes aina työntekoon liittyvä, millä vahvistetaan duunari-identiteetin luomista. Nuoret kokevat myös joutuvansa puolustelemaan valintaansa mennä ammattikouluun, vaikka ’arvosanat olisivat riittäneet lukioon’ tai ’heillä on ysin keskiarvo’. Nuoret tietävät, että heitä ja heidän koulutustaan ei arvosteta Suomessa, Meriläinen huomauttaa.

Tutkimuksessa tuli esille, että osa nuorista koki opettajien osalta kiusaamista ja väheksyntää, mikä vaikutti heidän kokemukseensa ammattiin opiskelusta. Meriläisen mukaan osa opettajista epäili jopa ammattiin opiskelevien nuorten kykyä osallistua tutkimukseen:

– Tutkimuksessa oli mukana opettajia, jotka kommentoivat nuorten olevan koulussa päivähoidossa ja pitivät heitä huonompina kuin lukiolaisia. Etenkin lukio-opettajat epäilivät ammattiin opiskelevien kykyä muodostaa lauseita ja puhua yhteiskunnasta koherentisti. Minua kyseenalaistettiin myös tutkijana, koska en keskity tutkimuksessani lukiolaisiin.

Meriläinen korostaa, että kommentit vain lisäsivät hänen haluaan tehdä tutkimusta ammattiin opiskelevien ja valmennettavassa opetuksessa olevien nuorten kanssa:

– Tutkimuksen mukaan nuoret pelkäävät aktiivisuutta, koska heitä huolettaa henkinen ja fyysinen häirintä, väkivalta ja kiusaaminen aikuisten, päättäjien, toimittajien ja virkahenkilöiden suunnalta. Näen tässä suuren vallankäytön ja ulossulkemisen todellisuuden, joka on nostettava esiin.

Ammattiin opiskelevat nuoret haluavat osoittaa olevansa yhtä hyviä kuin lukiolaiset

Nuoret toivottavat toimittajat ja päättäjät ammattikouluihin tapamaan heitä, sillä he haluavat osoittaa olevansa yhtä hyviä kuin lukiolaiset.

– Tämä on toisaalta surullista, sillä ei tätä todistustaakkaa pitäisi olla nuorten harteilla. On aikuisten ja yhteiskunnan eri alueiden tehtävä nähdä ja kuulla nuoria ilman ennakkoluuloja. Tuntuu, että juuri nyt tavoitteena on ennemminkin nostaa ylös tiettyjä nuoria toisten kustannuksella, Meriläinen suree.

Meriläinen korostaa, että nuorten kokemukset ja näkemykset ovat tärkeitä ymmärtääksemme, miten nuorten osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa voi edistää:

– Haluan tutkia, johtuvatko tutkimustulokset todellakin niin sanottujen duunariammattien vähäisestä arvostuksesta vai poliittisten suuntausten ja ihmisen arvostamisen yhteydestä tai kenties ihan muusta. Tähän tarvitaan laajaa monitieteistä tutkimusta, jossa nuoret ammattiin opiskelevat ovat mukana.

Tällä hetkellä Meriläinen tekee laajaa yhteiskunnallista tutkimusta vallankäytöstä. Sen yhtenä osana hän haluaa selvittää, miksi ammattiin opiskelevien toiseuttaminen on vallitseva tila. Koneen Säätiön rahoittamassa (2022–2025) tutkimuksessa pohditaan muun muassa kehystämisen ja kielen valtaa, informaatiovaikuttamista, internetin ja sosiaalisen median eri alustojen ja vaikuttajien valtaa suhteessa nuoriin.

Lisäksi tutkimus perehtyy poliittisiin valtasuhteisiin, tekoälyn, algoritmien ja koodaajien valtaan sekä siihen, kuka heihin vaikuttaa, miten ja miksi. Tutkimushankkeessa yhdistyvät monitieteinen tiede ja taide.