Laulut tukevat vauvan kielen kehitystä

Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön  Lukivauva-hankkeessa   selvitettiin, voidaanko pienten vauvojen kielen kehitystä tukea esittämällä heille suomenkielisiä yksinkertaisia lasten- ja kansanlauluja.

– Tutkimukseen osallistuneilla vauvoilla oli perinnöllinen riski lukivaikeuteen, joka hidastaa lukemaan ja kirjoittamaan oppimista ja johon liittyy poikkeavaa puheen ja kielen kehitystä, professori Teija Kujala  toteaa. – Elämän ensi kuukaudet ovat erityisen tärkeitä oman äidinkielen äännejärjestelmän kehitykselle, joka luo perustan niin kielen kuin lukutaidon oppimiselle.  

Lauluja kuulleiden vauvojen aivot käsittelevät tehokkaasti puheääniä

Developmental Science -tiedejulkaisussa ilmestyneessä tutkimuksessa osoitettiin, että lauluja kuulleilla vauvoilla aivot käsittelivät tehokkaammin äidinkielen puheääniä kuin vauvoilla, joille oli esitetty instrumentaalimusiikkia tai ei ollenkaan musiikkia. Tämä saatiin selville mittaamalla EEG:llä tutkimukseen osallistuneilta puolivuotiailta aivojen herätevasteita puheäänissä esiintyville muutoksille. Vasteet voimistuivat lauluja kuulleilla muihin vauvoihin verrattuna.

– Vasteiden voimistuminen osoittaa, että äänteiden erottelu tarkentui aivoissa,  dosentti Paula Virtala  toteaa. 

Tarkan äänteiden erottelun tiedetään olevan yhteydessä hyviin lukutaitoihin. Näin ollen äännejärjestelmän varhaiskehityksen tukeminen voi vahvistaa kielen kehitystä ja mahdollisesti jopa lievittää myöhemmin lukemisen opetteluun liittyviä vaikeuksia lapsilla, joilla on lukivaikeusriski.

Lukivaikeuden kuntouttamisesta on paljon tutkimusta, mutta se on kohdentunut kouluikäisiin ja jonkin verran esikouluikäisiin.

– Tämä tuore tutkimuksemme on ainutlaatuinen siinä mielessä, että sen mukaan voidaan tukea kielen kehitystä lukivaikeusriskissä olevilla jo elämän ensimmäisen puolen vuoden aikana. Vauvalle laulaminen ei maksa mitään, joten siihen voidaan kannustaa ympäri maailman, Kujala sanoo.

Tulossa lisää tutkimusta lauluintervention ja myöhemmän lukivaikeuden yhteyksistä

Lauluintervention ja myöhemmän lukivaikeuden puhkeamisen välisiä yhteyksiä päästään tutkimaan parhaillaan käynnistyvässä kouluikäisten tutkimuksessa. Syntymästään saakka seurannassa olleiden lasten aivojen herätevasteet sekä kielelliset ja lukemiseen liittyvät taidot tutkitaan ensimmäisen kouluvuoden jälkeen.

– Mikäli varhainen laulukuntoutus ja myöhemmät toiminnot kuten lasten musiikkiharrastukset ennen kouluikää parantavat kieli- ja lukutaitoja, niitä voitaisiin käyttää lukivaikeutta ennaltaehkäisevästi, Kujala kertoo.

Kouluikäisten tutkimus on osa Suomen Akatemian Musiikin, mielen, kehon ja aivojen huippuyksikön toimintaa. 

Lisätietoja:

professori Teija Kujala, teija.m.kujala@helsinki.fi  050 3183962